keskiviikko 9. toukokuuta 2012

90-luvun päheimpiä lastenelokuvia: Beethoven

Jollei (erityisesti Disneyn) piirrettyjä lasketa, niin 1990-luvun lastenelokuvista kolme on ehdottomasti ylitse muiden. Tai no, huijasin vähän, koska tietysti jokaiseen arvonsatuntevaan elokuvaan on tehty jatko-osa, parhaimpiin useampia. Mutta joka tapauksessa, en osaa laskea kertoja, jotka olen katsonut Beethovenia, Free Willya ja Yksin kotona -leffoja. Jatko-osineen, por supuesto. Nyt vuoronsa saa Beethoven, tuo ihana lutunen ja kamalan jännittävä koiraseikkailu.




Beethoven kertoo Newtonin perheeseen tulevasta bernhardinkoirasta, joka perheeseenottohetkellä on vasta söpö pentu. Perheen lapset rakastavat koiraa, perheen isä inhoaa kasvavaa ja kaiken tuhoavaa koiraa ja perheen äiti on siinä välissä, kallistuen muistaakseni koiran ihanuuteen. Seuraa ongelmia ja seikkailuja ja Beethovenia uhkaava eläinlääkäri ja kakkososassa pahikset haluat viedä Beethovenin saamat pennut ja on hurja takaa-ajo luonnonhelmassa vesielementtien äärellä. Eli siis kaikkea, mitä kunnon lastenelokuvassa (tai no, kokoperheenelokuvassa?) pitää ollakin. Aivan erityinen muisto minulla on kohtauksesta, jossa hieman outo täti-ihminen on palkattu Newtonin perheen lastenhoitajaksi, ja hän soittaa pianolla ja laulaa Lady Marmaladea samalla, kun perheen kuopus on vähällä hukkua uima-altaaseen (Beethoven tietysti pelastaa tytön).

Minulle tuli oikeastaan järkytyksenä huomata, että Beethovenista on tehty, uskokaa tai älkää, KUUSI elokuvaa. WTF? Tosin näistä kaksi ensimmäistä on tehty ysärillä ja ne neljä muuta vasta 2000-luvulla. Sarjan ensimmäinen elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1992 ja se Beethovenin toinen vuotta myöhemmin. Opin tuntemaan koirarodun nimeltä bernhardilainen, tosin pitkään sennäköiset koirat olivat vain beethooveneita, ihan kuten colliet ovat lassieita. Loogista. Leffasarjan ykkönen ja kakkonen, eli kai ensimmäinen ja toinen, tuli lapsuudessa nähtyä lukuisia kertoja.

Ja mikä on erityisesti jäänyt Beethoveneista mieleen: Kakkososassa niin Beethoven-koiralla kuin perheen teini-ikäisellä tyttärelläkin on aikamoiset rakkauskuviot, tosin vain toisella lisääntymiskuviot siihen päälle. Beethovenin isäntäperhe lähtee lomalle mökkeilemään metsän siimekseen, perheen teinityttö lähtee juhlimaan, ja Beethoven tietysti lopulta pelastaa koko tilanteen hajottamalla biletalon. Edelleen mitä järkeenkäyvin juoni. Helpostihan koira nyt vähän kiskoo narusta ja sitten kokonainen seinä ja lattia lakoaa. Jep jep.

Lady Marmalade raikaa. Tosin harmillisesti
video alkaa vasta tämän kohtauksen lopusta :(


Onkohan loputon Pentujengi-lastenkoiraelokuvien ketju aikamme Beethoven? Kysyn vain. Ja näkemättä yhtään Pentujengiä väitän, että Beethoven on tietysti paljon parempi. Koska ennen kaikki vaan oli paremmin. Ei ollut blogejakaan ennen.

2 kommenttia:

  1. Beethoven <3 Olin jo tuolloin romantikko eli kakkososa oli tietenkin suosikkini ja "Riisin" romanssit kiehtoivat mieltäni. Tuo perheen vanhemman tyttären näyttelijä on muuten yhdessä Crimsu-jaksossakin :)

    VastaaPoista
  2. Ei siitä ole kauaa, kun tuon ykkösosan katsoin telkkarista :D Siinä taas on niin looginen koe-eläinjuoni pahistohtoreineen, ettei mitään rajaa.

    Sen kakkososan Regina oli kauhea biatch :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, muru! :)