sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Koululaisen musahuiput 1997

Koululainen-lehden mukana tuli 1990-luvulla paitsi julisteita myös pieniä lehtisiä, muistan esimerkiksi tietokoneasioista opettaneen sekä vitsejä sisältävät lehtiset. Ja sitten tämän leikakirjamaisen vihkosen: Musahuiput. Joskus vuoden 1997 aikana Koululaisen välistä tuli A5-kokoinen vihko, johon sitten saattoi myöhemmin tulevista lehdistä koota sisällön...



...eli tällaisia sivuja, joissa oli artistin kuva ja tietolaatikko. Näissä on kieltämättä vähän sama idea kuin Suosikin taskupokkareissa, joissa niinikään oli kuvia ja faktalaatikoita julkkiksista.


Lehdestä löytyi sivut @takista, Alexiasta, 'N Syncistä, Apulannasta, Nylon Beatista, Backstreet Boysista, XL5:sta, Aquasta, No Doubtista sekä Spice Girlsista. Lisäksi mukana oli "10 vinkkiä fanille", kuten Hanki mahdollisimman monta levyä itsellesi. Bändin musiikki täytyy tuntea mahdollisimman hyvin. Omasta fanituksestaan kertoivat XL5-fanit Juulia ja Niksu. Lisäksi vihossa kysellään Lola Odusogalta, Olli Jokiselta, Jani Sieviseltä, Pertti Salovaaralta ja Mascaran Kveeniltä, heitä he fanittavat. Mainintoja saavat etenkin Madonna, Bruce Springsteen sekä Eppu Normaali.



Voi niitä aikoja, kun oli arvokasta lukea lehdestä vaikkapa Bäkkäreiden Nickin syntymäpäivä ja  Alexian harrastuksista.

torstai 24. huhtikuuta 2014

Tanssien maailmaan



Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuneessa Tiina-tv-sarjassa (1991) tarina sijoittui sotien jälkeiseen aikaan, 1950-luvun alkuun. Yhdessä jaksossa Tiina ystävineen osallistui tanssikouluun opettelemaan tanssia, mikä tietysti tuohon aikaan tarkoitti valssia - sekä foxia. Mamma soitti pianoa ja tahmeakätiset tytöt ja pojat riiputtivat jalkojaan katse varpaissa. (Katso tanssikoulua Elävästä arkistosta.)

1970-luvulla luultavasti opeteltiin ennen diskoon menoa Bee Geesin  Stayin' alive -kappaleeseen suorastaan travoltamaisia liikkeitä. Erityisen tunnettu tanssinopettaja oli hetki sitten edesmennyt Åke Blomqvist.


1980-luvun jälkipuoliskolla tehdyssä Tarkkis-tv-sarjassa tarkkailuluokan pojat harjoittelivat tanssia, taisi olla valssia jälleen, opettajansa johdolla, sillä keskiviikkona oli disko.

Ja tuli 1990-luku, jälleen tanssittiin. Tansseja ei välttämättä keksitty itse, vaan niitä tuli luo pyytämättäkin.

Kouluihin tulivat Power mover -videot. Koululiikuntaliiton Power mover -liike alkoi vuonna 1996, jolloin tanssiliikkeitä tehtiin Tino Singhin Hype-kappaleeseen. Löysin Youtubesta videonkin, jossa tätä tanssitaan - näyttävätkö liikkeet tutuilta? Nuorisoasiainkeskuksen sivuilla kerrotaan, että "Koululiikuntaliiton järjestämä  Power  Mover tanssiprojekti on saanut alkunsa vuodelta 1996, jolloin  Koululiikuntaliitolla oli tanssi teemana kouluissa. Koululiikuntaliitto täytti silloin  50 vuotta ja Aira Samulinista tuli tanssiteeman suojelija kouluihin.Vuoden 1996 tanssista tuli juhlavuoden tanssi, johon Aira Samulin ohjasi koreografian. Juhlavuoden tanssin oli opetellut noin 300 000 oppilasta ja 11 000 koululaista tanssi sen stadionilla." Tiettävästi Power Mover liikuttaa edelleen kymmeniä tuhansia koululaisia vuosittain, ja niiden teemoilta järjestetään myös tanssikilpailuja, tiedonjanoiset voivat googlettaa itselleen lisää purtavaa.

Meilläkin ala-asteella katsottiin ja tanssiin näiden videoiden opastuksella.  Näitä tanssiaskeleita valitettavasti löytyy PM:n omilta nettisivuilta vain vuodelta 2010 alkaen. Itselläni on kaukausia muistikuvia ainakin Sound of R.E.L.S:n tahtiin tehdystä tanssista tai Pinkin kappaleeseen tehdystä tanssista 2000-luvun puolelta, mutta saatan myös muistaa aivan väärin.

Vuoden 1996 joulujuhlassa me tyttöoppilaat (koska tietenkään pojat ei tanssineet) esitimme jonkin sortin tonttutanssin. Itse lienen joku noista eturivissä kumartelevista oppilaista.

Koulun joulujuhlan kohokohta vuonna 1996: tanssiesitys.



Aikakauden the tanssinopettaja oli Aira Samulin. Hän opetti diskotanssia koko kansalle, niin aikuisille kuin meille koululaisillekin. Ylen Elävästä arkistosta löytyy viisi videota vuodelta 1997, jolloin Samulin opetti meille diskotanssia popcornista hushusiin Huvin vuoksi -tv-ohjelmassa.

Vuosikymmenillä on omia muotitanssejaan. Yhdet 1990-luvun tunnetuimmista tanssiliikkeistä tehtiin Macarenaan. Ajan kielessä Macarena saattoi tarkoittaa kappaleen lisäksi myös sitä yhtä tiettyä tanssia. Vuosikymmenen puolivälissä Los Del Rion Macarena-hitistä tehtiin tanssittavampi remix ja macarenasta tuli ehta ysäritanssi. Mistä mediasta tai kaverilta minä sen opin, en tiedä, mutta opinpahan kuitenkin ja edelleen osaan. Kovin harvoin vaan tälle on nykypäivänä käyttöä!


Vuosituhannen lopulla breakdance tuli Suomeen saakka, yhtenä suurimpana innoittajanaan kaiketi Bomfunk MC's:n Freetyler. Hiphopia oli tanssittu jo pitkään. Itse Airakin opetti sitä Kansanhuvit-tv-ohjelmassa vuonna 1993. Elävässä arkistossa kerrotaan hiphopin olleen vuonna 1993 "uusinta huutoa oleva muotitanssi".

Kultapuvussaan Michael Jackson ihastutti vuoden 1997 maailmankiertueellaan ja tanssi olympiastadionilta toiselle.




Yksi suurimmista vaikuttajista oli kuitenkin Spice Girls. 1990-luvulla tyttö- ja poikabändit tanssivat upeita koreografioita! Kaikki osasivat tanssia! Spice Girls tanssi, Nylon Beat tanssi, XL5 tanssi, 'NSync tanssi, Madonna tanssi, Michael Jackson se vasta tanssikin. (No, Aikakone ei tanssinut) Smurffien ensilevykin oli nimetty Tanssihiteiksi.

Vuosikymmenen loppupuolen ihanin elokuvallinen tanssikohtaus löytyi tietysti Titanicista. Luulenpa, että aika moni halusi Jackin ja Rosen innoittamana (ei vain lentää laivan keulassa vaan myös) yrittää nousta varpailleen sekä pyöriä vinhasti.



Elävästä arkistosta löytyy vuodelta 1998 video, jossa Aira Samulin opettaa pienille tytöille ja muutamalle pojalle Spice Girlsien Say You'll Be There -kappaleeseen tekemäänsä tanssia.

Spice Girlsien tanssiliikkeet levisivät musiikkivideoiden, Spice World the Movie -elokuvan sekä tallennettujen keikkojen kautta. Vuonna 1997 Spaissarit heittivät ensimmäisen maailmankiertueensa ja Istanbulin keikkaa esitettiin televisiossa ja myytiin vhs:llä. Meillä kotona se oli televisiosta nauhoitettuna ja sitä on katsottiin noin ziljoona kertaa. Samoin oli Wembleyn keikan laita ajalta, jolloin Geri oli jo jättänyt bändin. Erityisen tunnettu ja osattu oli toisen levyn Stop-kappaleeseen tehty tanssi, se tosin lienee myös ainoa selvän koreografian tanssi Spaissareilta. Yksinkertaisuudessaan itseasiassa kovasti Macarenan tyyppinen.

Itse opin tanssin Istanbulin ja Wembleyn keikkoja katsoen:



Keväisin meillä oli kevätjuhlan lisäksi myös eräänlaiset "ruokajuhlat" ja muistan meidän tyttöjen esittäneen siellä tanssia ainakin kahtena vuotena. Toinen oli Backstreet Boysin Everybody (ehkä aika yllättävää, mutta se tuskin näytti täysin samalta kuin Bäkkäreillä itsellään tuossa ylinnä olevassa videossa), toinen taas meni sinne diskotanssin alkujuurille Bee Geesin Stayn' Alive -kappaleella. Muuveista päätellen tässä on kyse nimenomaan seiskytluvun kuumista rytmeistä. (Ja muuten, koska olin pienessä koulussa, tässä kuvassa tanssivat kaikki 3.-6. luokkien tytöt!)

Lumoava tanssi-esitys koulun juhlassa keväällä 1998.


Millaisia tanssimuistoja teillä on? :) Osasitko Macarenan kuin vettä vain ja yritit pyöriä tanssilattialla kuin Titanicin Jack ja Rose? Oliko Spice Girls myös sinun suurin innoittajasi?




tiistai 22. huhtikuuta 2014

Tamagotchien hautausmaa

Kuva: Wikimedia Commons.


Kaikkea sitä tulee vastaan.

MTV3:n nettisivuilla oli 18. helmikuuta vuonna 1998 seuraava uutinen:

Unkarissa avattiin tamagochien hautausmaa

Unkarissa on avattu ensimmäinen hautausmaa virtuaalilemmikeille eli tamagocheille, kertoi Unkarin televisio viikonloppuna. Yksityinen liikemies avasi hautausmaan lauantaina Dunaszekcsoessa, Etelä-Unkarissa. Tusinan verran "kuolleita" tamagocheja haudattiin heti tarkoitusta varten pystytettyyn muuriin. Halvimmat hautajaiset tamagochille maksavat 500 forinttia eli vajaat 14 markkaa. Liikemiehen mukaan jotkut ovat kuitenkin valmiit maksamaan useita tuhansia forintteja. Tamagochi on alun perin japanilaisten kehittämä elektroninen virtuaalilemmikki, jota hoidetaan painelemalla lelussa olevia näppäimiä. Tamagochit voivat kuolla huonoon hoitoon tai vanhuuteen. Ainakin jotkut mallit saa kuitenkin herätetyiksi uudelleen henkiin.
(STT)

Onneksi hautaaminen ei ainakaan markoissa ollut älyttömän kallista. Uutinen lienee osoitus siitä, että kyllä muodeista osataan ottaa kaikki irti.

Haluan myös sanoa, että alkuperäisessä jutussa tamagotchi on todellakin kirjoitettu tamagochi.

torstai 17. huhtikuuta 2014

Pääsiäispöytä on katettu!

Seuraavassa muutamia ruokakuvia 1990-luvulta, ajankohtaisesti mennään pääsiäisteemalla. En ole ruokahistorioitsija, mutta arvelen, että enimmäkseen pääsiäisenä syödään 2010-luvulla samoja ruokia ja herkkuja kuin 90-luvullakin. Tietysti jokunen uutuus lienee tullut pöytään, vaikkapa juustokakut, nuo nykyajan tavanomaisuudessaan pullaan verrattavat herkut. Pääsiäiseen kuuluivat esimerkiksi rahkaiset jälkiruoat ja raikkaat keltaisen sävyt, sen tiesi Valiokin vuonna 1992:

Valion mainos 1992:
Valion kuohukerma ja maitorahka.
"Pääsiäisen parhaat! Pääsiäisaurinko ja Rusinarahka".

Tuossa Valion mainoksessa on muuten yksi kiinnostava piirre: pääsiäiskakku on kuvattu suoraan ylhäältä päin. Nykyään ainakin naistenlehtien ruokasivuilla noin 80 % annoksista kuvataan suoraan ylhäältä, ja kai jonkinlaista orgaanisuutta yhdessä esteettisyyden kanssa haetaan sillä, että ruoan ympärille on ripoteltu jauhoja, valkosipulinkynsiä, rusinoita ja mitä nyt milloinkin. Sen sijaan 1990-luvun lehdissä ruoat on miltei kokonaan kuvattu sivusta tai yläviistosta. Jännittävä yksityiskohta.

En saanut tähän hätään käsiini kovin kattavaa valikoimaa pääsiäisteemaisia lehtiä 1990-luvulta, joten seuraavat kuvat ovat kaikki Nam! -nimisen ruokalehden sivuilta, kevätnumerosta 1994.

Ruokapöydässä kananmunat pysyivät lämpimänä punaisen kanan alla, ja ainakin omasta mielestäni pikkutomaatteja sisältä salaatti heiluu kivasti vanhanaikaisen ja modernin välillä. Nykyajan gourmet-salaatista ei ole tässä salaatinlehtien ja tomaatin vuoropuhelussa tietoakaan, mutta olivatko kirsikkatomaatit kovin yleisiä jo 90-luvulla? Muuten ruokapöydässä mennään hyvin lihaisissa merkeissä. Jälkiruoaksi nautittiin suklaa-mantelikakkua, tipulla koristeltuna.


Mildan mainoksessa oltiin pääsiäistunnelmissa ja annettiin ohje pääsiäispumppernikkeliin, vuodelta 1994 tämäkin.

Mildan mainos alkuvuodelta 1994.


Lopuksi kannattaa kattaa pöytä pääsiäistaminein. Jollei munanlämmitintä omasta takaa löydy, niin Nam! antoi ohjeet sen valmistamiseen.



Aurinkoista pääsiäistä kaikille lukijoilleni!

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Klassikkolastenohjelmia Ylellä

Television lastenohjelmat täyttävät tänä keväänä 50 vuotta!

Tänään Yle TV2:ssa alkaa Parasta ikinä -ohjelmaputki, jossa muistellaan ja katsellaan Yleisradion vanhoja lastenohjelmia. Ohjelma tulee klo 18 tästä maanantaista tämän viikon perjantaihin (14.-18.4.2014) Kakkosella, ja osia ohjelmista tulee myös Areenaan. Ohjelmassa nykypäivän aikuiset muistelevat lapsuutensa televisio-ohjelmia. Juttua on tulossa ainakin Kylli-tädistä, Heikkopeikoista, Käytöskukasta, Kössi kengurusta, Arja-tädistä, Hapsiaisesta, Pelle Hermannista sekä Ansasta ja Oivasta.

Luvassa tiistaina 15.4.
Pitkäperjantaina on luvassa Lasten nostalgiaperjantai klo 8-10. Perjantaiaamuissa katsellaan nostalgisia ohjelmia aina 30.5. saakka.

Ohjelmistoon voi tutustua Ylen sivuilla ainakin tästä sekä tästä.

Eli:

tällä viikolla 14.-18.4. TV2 klo 18-19: Parasta ikinä!
perjantaina 18.4. TV2 n. klo 8: Nostalgiaperjantai


Tämän viikon perjantaina nostalgiaperjantaissa on luvassa Uppo-Nalle -elokuva vuodelta 1991. Muina tulevina perjantaipäivinä vanhoja ohjelmia on ripoteltu koko aamun lastenohjelmien sekaan. Siellä näyttäisi olevan tulossa muun muassa Kössi Kengurua, Rölliä, Pelle Hermannia, Haukkapalaa ja Grimmin satuja.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Kotisivuvillitys



1990-luvun loppupuoliskolla Internet alkoi tulla osaksi suomalaisten jokapäiväistä arkeja ja sen mukana on tullut suuri määrä erilaisia muoteja ja ilmiöitä: Kiss FM:n chat, IRC-galleria, Altavista-hakukone, Facebook, nettideittailu, Hommaforum, Vauva.fi-keskustelupalsta - jotain mainitakseni. Vuosituhannen vaihteen muodeista yksi oli ehkä ylitse muiden: kotisivut.

Sillä jokaisellahan siihen aikaan piti olla omat kotisivut. Koska vain harva meistä oli varsinainen koodaaja, olivat kotisivut usein jollain valmiilla kotisivukoneella tehtyjä. Minun piireissäni kyseessä oli expage.com, eli Express Page. Muitakin alustoja tietysti oli, kuten Angelfire.

Vuonna 1997 Expage kertoi etusivullaan: "Creating and publishing homepages has never been easier. With the Express Page homepage processor, all users of the World Wide Web can quickly and easily make their own professional-looking homepages. As the page is generated, it is simultaneously published on the Internet. The Homepage Processor is a Web application that does not require the user to know anything about how to make a Web page. Many of our users have created their very first homepage using this powerful tool. All that is required is a Web browser connected to the Internet." 

Professional-looking homepages, juu.

Itselläni on kokemusta kotisivujen teosta vain expagen kautta, joten tämä blogaus perustuu ensisijaisesti siihen. Siellä saattoi valita sivulleen hienon taustavärin tai kuvion, kaikenlaisia kuvia, pieniä animaatioita (kuten edestakaisin juoksevan koiran, pumppaavia sydämiä), ja kai niille olisi voinut laittaa myös valokuvia, mutta digikamera-aikaan ei oikeastaan oltu vielä siirrytty. Tai ainakaan minä en ollut niin edistyksellinen.


Niin hyvää puuta.

Muotia oli erityisesti laittaa omalle sivulle vieraskirja. Sinne kaiketi tuli kirjoituksia lähinnä muutamalta lähimmältä kaverilta. Sen lisäksi sivulla kirjoitettiin itsestä pieni esittelyteksti.

"No Hanson or Spice Girl likers are allowed here!!"

En tiedä mitä tapahtui, jotta tästä kuvasta tuli näin sotkuinen. Pahoittelen!

"Hi!! My name is Lauren!! I live in Langhorne PA!! I am in the 5th grade at Oliver Hecman School. I'm interested in sports, boys, and hanging with my friends. My favorite singing group is Spice Girls. My favourite Spice Girl is Emma Bunton. My favorite movie is the Titanic. My favorite song is "Viva forever" by the Spice Girls."


Ja katsokaapa vielä vaikka tämä sivu, expage.com/hanna vuodelta 1998. 14-vuotias Angel taas listaa lempibändejään ja - no - ihmisiään. Lisa rakastaa Leonardoa ja vihaa Claire Danesta. Nämä kaikki sivut on löydetty internetarkisto Wayback Machinesta, sitä kautta voitte etsiä itsekin lisää vanhoja nettisivuja. 

Itsellänikin oli nettisivut, ja ne olivat luultavasti ihan tuota samaa muottia kuin nuo ylläolevatkin. Osoitettakaan en kuollaksenikaan enää muista. Ihan hyvä kysymys on tietysti myös se, että kuka siellä kotisivuillakin muka olisi edes käynyt. Mutta ne olivat silloin Se juttu ja sellainen oli oltava, sitä paitsi ihan hauskaahan sinne oli vääntää erilaisia hienoja ominaisuuksia ja räjähtäviä raketteja. Nykyäänhän kaikilla on oltava blogi, kai jotain yhtäläisyysmerkkejä näiden ilmiöiden välille voisi vetää.

Netistä löytyy sivusto http://www.wonder-tonic.com/geocitiesizer/, jonka kautta voi saada minkä tahansa nettisivun näyttämään 90-luvulla tehdyltä. Tai siis siltä, kuin 13-vuotias olisi tehnyt ne vuonna 1996. Aika kiva idea, joskin vain muutama yrittämästäni nettisivuosoitteesta toimi. Esimerkiksi BBC:n "ysärisivut" olivat kyllä herskyvät. Kannattaa kokeilla!

Millaisia kotisivukokemuksia teillä on?

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Pääsiäisaskarteluja ja virpomista

(Pienen blogihiljaisuuden jälkeen I'm back! Ja erittäin ajankohtaisissa tunnelmissa tottakai.)

Omassa lapsuudessani pääsiäisaskartelut kulminoituivat virpomisoksiin. Useimpina vuosina pääsiäinen ajoittui sopivassa suhteessa keväisiin pajuihin, joten pajunkissoja otettiin mukaan hienoihin oksiin. Lisäksi virpomisoksiin teipattiin höyheniä.

Niin kerhossa, päiväkodissa kuin koulussakin varmasti tehtiin erilaisia askarteluja pääsiäiseksi, mutta yksikään hieno teos ei ole jäänyt mieleeni. Erityisellä lämmöllä katselen kuitenkin noita alla olevassa kuvassa olevia paperista taiteltuja pötköjä. Mikähän niiden "oikea" nimi on? Niitä on tullut taiteltua kaikenlaisiin askarteluihin, kuka tietää vaikka jopa pääsiäiseksi. Noin yleisesti nämä kuvan virpomisoksat ovat kyllä aika paljon hienompia - tai ainakin monipuolisempia! - kuin omani. Toisaalta omasta mielestäni kunnon oksistossa kuuluu olla myös esimerkiksi koivun oksia, mieluiten pienillä hiirenkorvilla, mutta eihän niitä aina ole pääsiäisen aikaan saatavilla.


Pääsiäisaskarteluohjeita Suuressä Käsityössä keväällä 1994.

Oikeastaan niistä koulun pääsiäisvalmisteluista mieleeni on jäänyt vain yksi: maitopurkkeihin kylvetyt rairuohot. Alla olevassa askarteluohjeessa ruohokin on saanut hieman kauniimman kasvualustan. Vaikka ihan tuollaista ei se 8-vuotias minä kyllä edes olisi saanut aikaan.

Pääsiäisaskarteluja ja kanapaita Suuressä Käsityössä keväällä 1992.

Ja kiva kananpojan puku. Hmm. 


Miltä ne omat pääsiäisjuttuni sitten näyttivät? Valokuvien perusteella esimerkiksi tältä:

Virpomaan lähdössä, joskus vuoden 1993 tienoilla luultavasti.

Aikamoiset virpomismeiningit kuvassa meneillään aivan selvästikin. Meilläpäin pääsiäiskostyymi piti sisällään etupäässä esiliinan, huivin päässä ja ainakin tässä tapauksessa hienon silkkihuivin olalla. Ja hip huraa! Enää poskipunaa ja pisamia naamaan (miksi? Onko pääsiäisnoidilla aivan erityisellä tavalla mustia pisteitä naamassa?) ja menoksi.

Siskon kanssa kävimme virpomassa lähinnä sukulaisten luona. Monillahan on tapana virpoa esimerkiksi kaikissa naapuruston taloissa, mutta meillä naapureita oli kovin vähän, kun emme asuneet missään lähiössä tai omakotialueella. Niinpä kävimme virpomassa lähinnä isovanhemmilla.

Virpomiselle on vuosisatoja pitkät perinteet. Se tulee esimerkiksi jo ennen keskiaikaa käytetyistä pyhistä oksista pääsiäiskulkueissa. Virpomisella on pyritty antamaan hyvää onnea erityisesti itäisessä Euroopassa ja sitä on harrastettu pitkään varsinkin Itä-Suomessa, ja tapa levisi koko Suomeen itseasiassa vasta 1940-luvulla karjalaisten evakkojen myötä. Sanana virpominen tulee meille Venäjältä, sillä venäjänkielen sana "verba" tarkoittaa pajua.

Virpomisperinteistä voi lukea esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta. Suomen Ekumeeninen Neuvosto taas selvittää virpomisen uskonnollista alkuperää ja tapoja.

Allekirjoittaneen pääsiäisjuttuja 1980-luvun lopulla.

Yllä oleva kuva on totuuden nimissä jo 1980-luvun puolelta, mutta väliäkös sillä. Eivät ne pääsiäiset ole lainkaan niin kuvattuja tapahtumia kuin vaikkapa syntymäpäivät ja joulut, joten saatte katsella tätä otosta.

Ylen Elävästä arkistosta voitte katsoa Ansan ja Oivan pääsiäisjuttuja vuodelta 1995. Miten käy, kun Oiva syö rairuohonsiemeniä?

Kävittekö tekin virpomassa? Entäs ne askartelut, tuliko tehtyä silkkipaperiteoksia ikkunoihin ja kreppipaperilla kuorrutettuja vessapaperirulla-tulppaaneja? :)