tiistai 30. kesäkuuta 2015

Hellekesä ja suojakerroin 3


Barbie-lehti 8/1993. Ruskettuneina.

On ihan yleistä, että aika kultaa muistot, ja niinpä lapsuuden kesät ovat enimmäkseen aurinkoa, hellettä ja sinisiä taivaita. Kylmiä kesiä on menneisyys täynnä, mutta korkeintaan äärimmäisen kylmät ja jopa lumisateiset kesät jäävät mieleen, +17 astetta ei niinkään.

1990-luvulla edelliseltä vuosikymmeneltä suosituksia tullut solarium oli monilla käytössä ja rusketus oli tavoittelemisen arvoista. Ylipäätään rusketus oli 1980-luvulla muotia, ja tämä periytyi seuraavallekin vuosikymmennelle. 1980-luvulla tietoisuus auringonoton vaaroista ei kuitenkaan ollut aivan samaa luokkaa kuin nykypäivänä. Yksi parhaista osoituksista siitä taitavat olla 1980-1990-luvun aurinkorasvat: vuosikymmenen taitteessa niiden kertoimet ovat tavallisesti 3 tai 4, joskus jopa 6. Nykyäänhän 20 tai 30 on aivan tavallinen kerroin ja suurempiakin kymmenlukuja löytyy kauppojen hyllyistä.


Kindereista tuttu elefantti rasvaa.

Kinder-elefanttikin ottaa rasvaa, hänen rasvansa kerroin on 8. Ei niin korkea luku sekään.

Korkeampiakin suojakertoimia olisi toki jo tuolloin voinut olla kaupan, sillä esimerkiksi otsonikato oli aivan yleisessä tiedossa jo 1980-luvulla, ja siihen puututtiin myös Montrealin sopimuksessa vuonna 1987. 1987 oli muuten myös aivan erityisen kylmä kesä!  Toisaalta voihan viileässäkin palaa auringossa. Otsonikerroksen oheneminen on sittemmin saatu kuriin, ja sen toivotaan olevan suunnilleen ennallaan 2020-luvulla. Samanlaista toimintaa voisi toivoa ilmastonmuutoksenkin suhteen, mutta samalla se on ilmiönä niin paljon laajempi ja monisyisempi, että yhteisymmärryksen löytyminen on jo siksikin vaikeampaa. Huolestuttavaa yhtä kaikki.

Anttilan kuvastosta löytyvät Piz Buinin tutut ruskeat pullot vuodelta 1989:
suojakertoimina 4 ja 6..


Niveaa samaisesta Anttilan kuvastosta. Suojakertoimina 3, 4 ja 6.


Näin siis 1980-luvun lopussa.

Jos hypätään 1990-luvun loppupuolelle, eroa alkaa jo olla kasarin loppuun.




Trendi-lehdessä kirjoitettiin keväällä 1998, että "suojakerroin 8 ei tosin riitä kaikille, mutta sen pienempää ei edes auringonpalvojan pidä huolia." Lapsille taas on tarjolla jopa suojakerrointa 30 sekä 35.


1990-luvun lopultakin on vielä tultu pitkä aika tähän päivään. Samalla julkisuudessa puhutaan paljon myös ihosyövästä ja siitä, että paras tapa suojautua on olla olematta auringossa tai pukea itsensä kunnolla. Enpä osaa sanoa, olisiko rusketus ehkä myös vähän vähemmän trendikästä kuin edellisillä vuosikymmenillä. Toisaalta rasvojen korkeat suojakertoimet saattavat kadottaa tajun siitä, kuinka kauan auringossa on todella turvallista olla.

Varoen aurinkoon siis!

torstai 25. kesäkuuta 2015

Mitä kaipaat 90-luvulta?

Kesän kunniaksi pieni kysely teille, hyvät lukijani.

Mitä sinä kaipaat 90-luvulta? Mitä toisit ysäriltä vuoteen 2015?




Ainakin osalle teistä on luultavasti välittynyt ajatukseni siitä, että kaipaan 90-lukua erityisesti aikana, jolloin kaikki ei vielä ollut aivan niin teknologisoitunutta ja digitalisoitunutta kuin tänään. Toki olin 90-luvulla lapsi, minkä vuoksi kokemukseni on lapsen kokemus, mutta samalla olisi ihan mukavaa palata aikaan, jolloin kaikkien ei pitänyt olla koko ajan tavoitettavissa. Aikaan, jolloin kirjoitettiin käsin (ehkä horjuvalla kaunolla, mutta kirjoitettiin kuitenkin), tietosanakirjoja tarvittiin ja piti mennä kaverin ovelle katsomaan, onko tämä kotona. Kännykät ja netti ovat tuoneet paljon mahdollisuuksia ja helppoutta elämään, mutta ehkä kestäisin ihan pystypäin ainakin sen kännykättömyyden.

Usein tietysti muistellaan myös kaikkia mahtavia karkkeja ja muita ruokia ja herkkuja, joiden tuotanto on lopetettu. Minne menivät Friscon limsat ja Metsätähti-jogurtti? Entäpä kaikki kunnon televisio-ohjelmat, joita oli pakko katsoa jos jotain mieli katsoa, kun televisiokanavia oli vain kolme?

Joillekin rakkaita ovat 90-luvun kirkkaat värit, napapaidat, eurodance, Metsolat, Radio Mafia, c-kasetit, markka ja Mika Häkkisen maailmanmestaruudet. Vaan entäpä sinulle?

Sivupalkista löytyy pieni aiheeseen liittyvä kysely. Voit valita useitakin vaihtoehtoja! Olisi myös kivaa lukea ajatuksianne tämän jutun kommenteista, myös tarkennuksia vastauksiinne, jos sellaisia tulee mieleen.

On tietysti myös sallittua olla kaipaamatta 90-luvulta tai muiltakaan menneiltä ajoilta yhtikäs mitään!

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Kuuma ja villi neonkesä 1989

Matkamme 1980-luvulla jatkuun! Ollaan vuoden 1989 keväässä, kuuma kesä siintää edessä. Siihen varustaudumme Citymarketin kautta. Katsotaan siis, mikä nyt olisi makeeta! Kevään ja alkukesän suurin hitti oli Kim Lönnholmin Minä olen muistanut. Ei niin kuuma ja villi. Niinpä taustamusiikkina olkoon kevään 1989 toinen suuri hitti, Roxetten The Look. Lambadaa tanssittiin myöhemmin samana vuonna.



Piha somistetaan - paitsi kukilla - niin ennen muuta upeasti kuvioiduilla tuoleilla, suoranaisilla lepolasseilla ja badenbaden-tuoleilla. Ne ovat joka pihan ja parvekkeen kaunistus ja mahdollistavat maksimaalisesti kesäisen loikoilun. Kesävieraita varten löytyy kokoontaitettava vuode.



Jippii! Koulu loppuu, kesäloma alkaa! Koska nyt puhutaan lapsuuden kesistä, emme niinkään kiinnitä huomiota aikusten vaatteisiin, mutta lastenvaatteitakin on kuvastossa kahden aukeaman verran. Värit ovat enimmäkseen kirkkaita, kuten myös vaatteiden graafiset, kesäiset kuviot. Onko sinullakin ollut kiva hedelmät-paita?

Lasten kesävaatteita. Citymarketin kuvasto, 1989. Merkkeinä mm. Tutta.

Toivomme tietysti hellekesää, ja niinpä sopivat puvut rannalle ovat myös hakusessa. Tervetuloa kuuma ja villi neonkesä! Voimme varmasti olla yhtä mieltä siitäkin, että nämä eivät heti mene muodista, vaan kesäretki vaikkapa Särkänniemeen taittuu näissä väreissä ihan mainiosti vielä kesällä 1992. Ehkä siskolta tai veljeltä perityissä vaatteissa, toki.

Huomaa myös edulliset lasten satiinishortsit oikeassa yläkulmassa. Vain 25 markkaa.

Lasten kesävaatteita ja uimapukuja, Citymarket 1989.

Palataan kotipuutarhaan tai keittiöön ja hommataan myös villiin neonkesään sopivat astiat. Yllättäen kesään 1989 ampaistaan melkolailla 1970-luvun väreissä: ei niinkään neonvihreillä lautasilla, vaan retrohtavan keltaisilla ja punaisilla astioilla. Yleensähän liittäisin 1980-lukuun neonvärit ja pastellit. Tämän sävyisiä muoviastioita voisin hyvin ottaa omaankin kaappiini.

Bon Appetit -kertakäyttöastioita ja Julie-lautasliinoja sekä Julie-pöytäliina.
Citymarket 1989.

Hammarplastin muoviastioita, Citymarket 1989.



Lopuksi palataan vielä alkuun, ja ihaillaan hetken aikaa sivuponnaria. Jotenkin sielussani pohdin, miksei vanha kunnon sivuponnari enää ole muodikas. Miksi?



Kuvat Citymarketin kuvastosta 9/1989.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Jyrki (MTV3, 1995-2001)

Yksi 1990-luvun ikonisimpia kotimaisia tv-ohjelmia oli Jyrki. Puolestoista tunnin mittaiset suorat tv-lähetykset Helsingin Lasipalatsista ilahduttivat meistä suurimman osan arki-iltapäiviä kuuden vuoden ajan MTV3:lla. Jyrkin lähetykset tulivat tavallisesti maanantaista perjantaihin kello 15.30-17. Ennen Jyrkiä tv:stä tuli monia piirrettyjä lasten tv-sarjoja, sekä esimerkiksi Isojen poikien leikit ja Marienhof.

Kesäisin Jyrkiä tuli aamuisin kello 9.00 alkaen.

Jyrkissä puhuttiin ja kuultiin ennen muuta musiikkia, jossain määrin mukana oli myös elokuvia ja niin sanottuja julkkisjuoruja. Pop-maailmassa siis uiskenneltiin.



Jyrkin ohjelmaidea tuli Kanadasta - käytännössä tämä näkyi paitsi ideassa, myös siinä, että toisinaan Jyrkissä näytettiin kanadalaisen Much Musicin pätkiä ja ohjelmia. Jyrki oli tv:ssä uudenlainen nuoriso-ohjelma, jossa ei pelkästään haastateltu artisteja, näytetty heidän musiikkivideoitaan ja annettu heidän esiintyä livenä, vaan yleisö saattoi olla aktiivisesti mukana - jo ennen mitään Facebookia, Twitteriä ja hästägejä. Ohjelma tosiaan oli suora lähetys, jota kuvattiin Helsingin keskustassa, joten ihmiset saattoivat tulla paikan päälle seuraamaan kuvauksia, ja live-esiintymisissä studiot pullistelivatkin väkeä, ainakin jos esiintymässä oli hyvin suosittu bändi, kuten vaikkapa Apulanta tai XL5. Mukana oli lisäksi toivevideoita, ja ohjelmassa luettiin myös ihmisten lähettämiä palautteita.


Jyrkin ohjelma ei jäänyt vain siihen arki-iltapäivien lähetykseen, vaan olennaisia osia olivat myös sunnuntaiden listaohjelma Jyrki Countdown, Jyrki Hit Challence -kilpailut, Jyrki Dance, kokoelmalevyt ja niin edelleen. Kesäisin kierrettiin festareita.



Monet edelleen julkisuudessa esimerkiksi juontajina olevat henkilöt olivat Jyrkin juontajia. Vaikka kaikkia ei sittemmin olekaan näkynyt julkisuudessa, on joukossa silti nimiä, jotka saattavat herättää paljon muistoja. Jyrkin juontajia olivat muun muassa Molli-Olli, Mikko Silvennoinen, Katja Ståhl, Jaana Pelkonen, Mikaela Metso, Jussi Heikelä, Heta Hytinen, Minna O, Joonas Hytönen, Tea Khalifa... Jyrki Countdownia juonsi jonkun aikaa XL5:sta lähtenyt Jami!

Jyrkillä olivat myös nettisivut, joilla itse kävin vuosituhannan taitteessa lähinnä äänestämässä Jyrki Countdown -tuloksista.









Jyrkissä esiintyivät suunnilleen kaikkia Suomen nuorisoa kiinnostavan musiikkimaailman nimet, genreinä pop ja monenlainen rock. Mukana oli paljon myös uraansa aloittavia artisteja, joille mahdollisuus esiintyä Jyrkissä oli tietysti valtava mahdollisuus saavuttaa uusia kuulijoita.

Yksi uusista nimistä oli esimerkiksi HIM, joka esiintyi Jyrkissä syksyllä 1996, ennen vuosituhannen vaihteessa käsiin räjähtänyttä suosiotaan. Tässä Mikaela Metso haastattelee Ville Valoa.



Lähetyksissä katsojille ja faneilla oli mahdollisuus päästä kovin lähelle ihastuksiaan, ja tunnelma studiossa lienee ollut aika intiimi, sillä erillistä lavaa ei sinänsä ollut, vaan artistit ja katsojat seisoivat samalla lattialla, eivät monenkaan metrin päässä toisistaan. Ultra Bra ja Kirjoituksia-kappale vuodelta 1999.



Rasmus ennen The-etuliitteen aikaa: Funky Jam.






En olisi voinut olla iloisempi, kun huomasin, että Jyrkin viimeinen lähetys on kokonaisuudessaan Youtubessa! Sinullakin on siis mahdollisuus katsoa koko puolentoista tunnin show mainoskatkoineen kaikkineen joulukuulta 2001. Ohjelma on iloisenhaikea, ja tässä lähetyksessä tietysti myös muistellaan Jyrkin kuusivuotisen taipaleen merkkipaaluja ja hauskoja hetkiä. Mukana on myös valtaisa joukko ohjelman tuttuja juontajia Joonaksesta Molliolliin ja Minna O:hon. Myös tuottaja Pizza on paikalla!



Kuuluiko Jyrki myös sinun arkipäiviisi?


tiistai 9. kesäkuuta 2015

Pieni matka 80-luvulle

Ylellä ollaan tänä kesänä 1980-luvulla, joten ollaan siellä hiukan myös täällä Nuoruusdiskossa! Minulta löytyy hyllyistä ysärin lisäksi jonkun verran kasariakin, ainakin mitä tulee vaikkapa Anttilan kuvastoihin, joten katsellaanpa niitä nyt. Ja otetaan aiheeksi 1980-luvun katalogikoti.

Tämä on toki 1990-lukua käsittelevä blogi, mutta onhan kasarikin 90-luvulla läsnä. Käytännössä esimerkiksi siinä, että vaikkapa vuonna 1988 hankitut lakanat ovat todennäköisesti olleet meillä ja teillä käytössä vielä 90-luvun puolellakin. Eikä kodintekstiilien muoti yleensä ihan parissa vuodessa muutu.

1980-luvun värimaailma on hieman kaksinainen: on hempeitä pastelleja ja sitten toisaalta mustaa ja valkoista.



Sisustuksen lisäksi liitän mustat astiat nimenomaan 1980-1990-luvun taitteeseen. Mustavalkoiset kahviastot löytynevät edelleen aika monen astiakaapista.





1980-luvun loppuun kuuluvat olennaisesti pastellisävyt. Ne näkyvät paitsi vaatteissa, myös muissa tekstiileissä. Erityisesti makuuhuoneen lakanoissa ja peitteissä. Näistä aika on kyllä soljunut eteenpäin ties kuinka paljon. Jos tällaista värimaailmaa joku sattuisi nykyään makuuhuoneeseensa haluamaan, saattaisi jäädä kaupoilla luu käteen - ei tällaista vaan enää (vielä?) myydä. Mutta itse kukin meistä on luultavasti nukahtanut aikanaan juuri tällaisessa värimaailmassa.




Löytyyköhän lukijoistani niitä, jotka kaipaavat näitä värejä ja kuoreja, ja haluaisivat vaikkapa tuon alla olevan kuvan vasemman yläkulman päiväpeiton?




Lasten lakanoissa on samoja sävyjä, mutta myös kuvitusta, esimerkiksi Karvista.



TV1:ssä alkaa tänään sarja Lomamatka 80-luvulle. Ohjelmassa siis muutama seurue lähtee lomamatkalle Suomeen 80-luvun tyyliin: syödään kasariruokia, pukeudutaan kasarivaatteisiin, ajetaan kasariautoilla, käydään 80-luvun lomakohteissa ja niin edelleen.
Pari vuotta sitten tullut Lomamatka 70-luvulle oli aivan loistava ohjelma, ja tulen varmasti katsomaan tämän uudenkin vuosikymmenkokeilun. TV1 tiistaisin klo 20! Ohjelman nettisivuille kasaria muistelemaan pääset tästä!

Mutta ei siinä vielä kaikki. TV1:lla nähdään aina ennen lomamatka-jaksoja 10-osainen dokumentaarinen sarja 80-luku: Minä olen muistanut. Siellä kasarimuistelua parhaimmillaan. TV1 tiistaisin 9.6. - 11.8.2015 klo 19.00 - 19.50, uusinnat lauantaisin klo 8.05 ja sunnuntaisin klo 13.35
Yle Areenassa vain suorana, ei jälkikatselua. Eri jaksojen teemoihin pääset tutustumaan tästä. Sarjassa käsitellään muun muassa kasinotaloutta, 80-luvun mediaa, uutta tekniikkaa ja 80-luvun ruokakulttuuria. Ja yhtenä aiheena myös, 8. jaksossa, ovat 80-luvun lapset ja nuoret. Älä missaa tätä :)

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Mitä kuuluu, tenavatähti?

Peltsillä eli Mikko Peltolalla on Yle Puhe -kanavalla oma keskusteluohjelmansa, jossa tehdään aikamatkoja. Sarjan osissa muistellaan viime vuosikymmenen populaarikulttuurin ilmiöitä. Täydellistä!

Eilen perjantaina kuultiin ensimmäinen jakso, joka on nyt tietysti kuunneltavissa Yle Areenassa. Aiheena ovat Tenavatähti-kilpailut, jotka olivat 1990-luvulla hyvin suosittuja. Peltsi on saanut tunnin mittaiseen jaksoon studioon kanssaan Antti Pääkkösen ja Matias Sassalin - viimeksi mainitun Elämää juoksuhaudoissa on suuri tenavatähtiklassikko! Pääkkönen taas voitti Tenavatähden vuonna 1992 esittämällä Vanhan holvikirkon.

Nyt miehet muistelevat uransa alkua - tämä kannattaa kuunnella!

Ohjelma on kuultavissa Yle Areenassa!
Vanha Tenavatähti-postaukseni löytyy tästä.

Aijai, kyllä se Antti vaan laulaa hienosti :)


keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

160 merkkiä kahteen minuuttiin - Kännykkäasiaa v. 1999

Löysin Koululaisesta niin hersyvän kännykkäjutun niiltä ajoilta, jolloin kännykät vasta yleistyivät. Vuonna 1999 oltiin vielä vuoden päässä siitä, kun itsekään sain ensimmäistä puhelintani.

Jutun sävy on ehkä hivenen outo ja holhoava, mutta alun arvuuttelu siitä, miten nopeasti yhden tekstiviestin kirjoittaminen kestää on ihan hulvaton!

Tekstin näkee varmaan skannatusta sivusta, mutta se on myös kirjoitettuna kuvan alla.



"Tekstivieteinä kulkevat niin vitsit, kiertokirjeet, treffit, terveiset kuin törkeydet. Mieti jos samat jutut pitäisi pistää postikorttiin. Moni viesti taitaisi jäädä lähettämättä."


"Jos käytät viestiisi kaikki 160 merkkiä näpyttely vie ainakin alussa jonkun verran aikaa. Tosi nopea lähettää täyspitkän viestin jopa alle kahden minuutin. Tosin vauhti on sen verran raju, että koko känny voi seota samantien. 
Paljon puhutaan tekstiviestien edullisista hinnoista. Yksi viesti maksaa noin 90 penniä. Mutta jos lähettää joka päivä kymmenen viestiä, on se kuukaudessa pitkä penni, melkein kolmesataa. Jos maksat puhelinlaskut kuukausirahoistasi, kuten useimmat haastatelluistamme tekevät, voit unohtaa leffat ja hampurilaiset. Oisko syytä vähän skarpata! Samat jutut voisi näpytellä vaikkapa viidella viestillä!"

Tämä kaunotar tuli vastaan äidin siivotessa kaappejaan.
Ihana Nokia 3110 Marimekon Unikko-kuorilla. Klassikko.


"Pirrr, pirrr... puhelin soi kutsuvasti. Juuri kun painat vastausnappia, soittaja katkaisee puhelun. Jos istut vielä täpötäydessä bussissa ja sama juttu toistuu kymmenen kertaa peräkkäin, ei paljon naurata.
Typeriä pilareita eli killereita suosivat varsinkin pojat. Ja mitä hankalammassa paikassa vastaanottaja on, sen parempi. Eikä lähettäjälle pälkähdä edes mieleen, että hän saattaa olla seuraavana päivänä vastaanottajana."

"- Mulle känny on enemmän pelikone kuin puhelin. Pelaan 10 peliä päivässä ja soitan ehkä yhden puhelun kahdessa päivässä, kertoo innokas matopelin pelaaja Tuukka. Hänen puhelimessaan on myös muisti- ja logiikkapeli. Systeemi on peleissä yleensä sama kuin esimerkiksi "game boyssa". Pisteitä ropisee onnistuneesta siirrosta."