maanantai 30. kesäkuuta 2014

Vuonna 1994



On aika monia tapahtumia ja juttuja, joista on nyt tasan 20 vuotta. Sukkulan lailla vuoteen 1994 siis!



Estonia upposi Itämerellä 28. syyskuuta 1994, kun sen keulavisiiri myrskyisenä syysyönä irtosi. Laivalla oli 989 ihmistä, joista 852 kuoli. Uppoaminen kesti vain hieman yli puoli tuntia, mikä osaltaan selittää laivan suuren kallistuksen vuoksi sen, miksi niin harva pelastui. Onnettomuus oli yksi pahimmista rauhanajan onnettomuuksista 1900-luvun Euroopassa.

Tyhjiä pelastusveneitä ajautui Viron toiseksi suurimman saaren Hiidenmaan rannalle, niitä on siellä edelleen nähtävillä. Paikalla on myös Estonian uhrien muistomerkki, jonka kello soi silloin, kun myrskyää yhtä kovin kuin uppoamisyönä.

Estonian tyhjä pelastusvene meressä.
Kuva: Wikipedia.

En muista Estonian uppoamista, mutta kyllä minäkin siitä tiesin. Leikeissämme Hapsiaisten perheen isä nimittäin luki lehdestä, että Estonia on uponnut.



Vuonna 1994 Suomi sai uuden tasavallan presidentin 12 vuotta kestäneen Mauno Koiviston kauden jälkeen. Valituksi tuli SDP:n listalla ehdolla ollut Martti Ahtisaari. Presidentinvaali oli ikimuistoinen, sillä sen toiselle kierrokselle Ahtisaaren kilpapariksi pääsi ruotsalaisen kansanpuolueen Elisabeth Rehn. Siitä tietysti haettiin sukupuolten vastakkainasettelua, ja tietysti kiinnostavaa oli sekin, että pienpuolueen jäsen pääsi vaalissa näin pitkälle. Myöhemmin on analysoitu, että Ahtisaari sai paljon ääniä myös niiltä, jotka äänestivät häntä vain siksi, ettei Rehn missään nimessä tulisi valituksi presidentiksi. Analogiana voin tietysti todeta, että luultavasti aika moni äänesti Sauli Niinistöäkin siksi, ettei Pekka Haavisto vain tulisi voittaneeksi parin vuoden takaista toista kierrosta. Ahtisaari sai 53,9 % äänistä, eli ei se ero lopulta ollut hirmuisen iso.

Riitta Uosukaisesta tuli ensimmäinen naispuolinen eduskunnan puhemies.

Ylen EU-ilta. Kuvakaappaus Elävästä arkistosta.

Syksyllä tapahtui Euroopan Unionin rintamalla. Lokakuun 16. päivä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys EU:hun liittymisestä. Jäsenyyttä kannatti 56,9 % äänestäneistä. Marraskuun alkupuolella Ruotsi ja Itävalta hyväksyivät liittymisensä unioniin. Koska näin oli tehty, avitti se Suomea siihen suuntaan, että 18. marraskuuta eduskunta hyväksyi suurella enemmistöllä liittymiseen EU:hun. Loppuvuonna eduskunta valitsi ensimmäiset meppimme. Yksi heistä oli Elisabeth Rehn. Ensimmäiseksi komissaariksemme tuli Erkki Liikanen.

Yle oli voimakkaasti mukana, ja televisiossa nähtiin useita väittelyitä ja muita ohjelmia EU-jäsenyydestä. Niitä voi katsoa tietysti Elävästä Arkistosta, jos poliittinen historia sattuu kiinnostamaan. Ylellä järjestettiin EU-teemailta muutamaa päivää ennen äänestystä.

Eduskunnassa käytiin EU:sta valtavasti keskustelua, ja siitä on Elävässä arkistossa jopa yli 10 tunnin paketti. Keskustelussa nähtiin argumentointia jos jonkinlaista ja väsytystaktiikka oli kova sana. Kova puhumaan oli erityisesti Vesa Laukkanen, joka piti eduskunnassa 3,5 tunnin puheen. Kuten Jukka LIndfors on kuvannut Elävän arkiston sivulla: "Ensimmäisen käsittelyn jarrutuskeskustelussa kunnostautunut Vesa Laukkanen ilmoitti puheenvuoronsa aluksi käyvänsä pääsanomansa ensin läpi "muutamassa tunnissa" ennen kuin siirtyisi "hieman syvällisempään argumentaatioon". Laukkanen toivoi, että asia voitaisiin puhumalla siirtää peräti seuraaviin valtiopäiviin, mutta myönsi ettei yksin siihen kykene. Tässä pitkässä puheenvuorossaan Laukkanen käsitteli mm. EU:n suhdetta Ilmestyskirjan ennustuksiin. Kaikkiaan 3,5 tuntia kestäneestä puheesta nähtiin tv:ssä vajaa 2,5 tuntia. ”Harvoin on yhden ihmisen hallussa puheoikeus kanavalla monta tuntia", Ylen kommentaattori Hannu Lehtilä huomautti. Sääntöjen mukaan kansanedustaja sai kuitenkin puhua ”niin kauan kuin nenä on puhujapöntön yläpuolella”, hän totesi tympeästi." 

Suomi liittyi EU:n jäseneksi tammikuun ensimmäisenä päivänä 1995.




Suuri Käsityö 1994.

Lillehammerissa taisteltiin talviolympialaiset. Yksi suurista sankareista oli 50 kilometrin perinteisen hiihdossa olympiahopeaa saanut Mika Myllylä.

Kevään MM-kisoissa miesten jääkiekkomaajoukkue antoi ehkä osviittaa tulevaisuudesta, mutta hävisi lopulta loppuottelun Kanadalle rangaistuslaukauksilla. Ehkä karvain häviämisen muoto! Kotoisessa SM-liigassa runkosarjan voitti TPS, mestaruuden Jokerit.

Jalkapallon MM-kisat käytiin Yhdysvalloissa. Loppuottelussa mestaruuden voitti Brasilia - se voitti maalittoman pelin jälkeen Italian rangaistuslaukauskilpailussa. Voi Italia, kyllä me tiedetään miltä se tuntuu. Tuolloin Brassit olivat muuten ainoa Euroopan ulkopuolinen maa, joka pääsi 8 parhaan joukkoon. Tänä vuonna tilanne näyttää melko erilaiselta!



Yleisurheilun EM-kisat pidettiin meillä kotona, Helsingissä. Kotiyleisön edessä Sari Essayah voitti naisten 10 kilometrin kävelyn, joten Maamme-laulu kajahti ilmoille, mutta se jäi valitettavasti ainoaksi kultamitaliksi.

Antti Kasvio ja Jani Sievinen kruunattiin Suomen uintihistorian ensimmäisiksi pitkän radan maailmanmestareiksi Roomassa vuonna 1994. Michael Schumacher voitti F1:n maailmanmestaruuden ensimmäisenä saksalaisena. Formulakuljettaja Ayrton Senna menehtyi onnettomuudessa Italiassa Imolan radalla toukokuussa.


Liisa ja Elli leikkivät Barbeilla sarjassa Blondi tuli taloon.


Elina Halttusen käsikirjoittama Blondi tuli taloon alkoi pyöriä televisiossa ja siitä tuli supersuosittu. Ohjelmassa työttämäksi ja asunnottomaksi jäänyt Hanski Tähtinen pääsee tyttärensä Liisan kanssa kotiapulaiseksi Hurmalan perheeseen, koska perheen 17-vuotiaat kaksoset Matti ja Missu haluavat jotenkin estää isäänsä Hannua menemästä naimisiin naapurin opettajatar Margit Haukkamaan kanssa. Siitä seurasi kaksi vuotta televisiossa pyörinyt sarja, jota katsottiin useana iltana viikossa puoli kahdeksalta. Sarja oli todella suosittu ja sillä oli usein noin miljoona katsojaa. Sarjaa on uusittu pari kertaa, ja nyttemmin se löytyy myös dvd:ltä.


"Kyllä tuosta minun design pitäis kyllä erottua!"
~Martti Ahtisaari Tuttu juttu show'ssa~

Television suosituimpia viihdeohjelmia oli Hallikaisen ja Koivusalon juontama Tuttu juttu show, jossa pariskunnat kisailivat leikkimielisesti keskinäisestä tuntemuksestaan. Mielenkiintoisella tavalla viihde ja politiikka kohtasivat toisensa, kun toisella kierroksella presidentinvaalissa olleet Ahtisaaret ja Rehnit kisailivat ruusuista toisiaan vastaan Tuttu juttu show'ssa helmikuun alussa, vain paria päivää ennen vaalipäivää. Jakso on katsottavissa Elävässä arkistossa! On esitetty arvioita, joiden mukaan Martti Ahtisaari olisi esiintynyt ohjelmassa niin hyvin, että se olisi jopa vaikuttanut hänen voittoonsa vaalissa. Ohjelmasta on peräisin muun muassa aika ajoin nähty kohtaus, jossa Ahtisaari rypyttää karjalanpiirakoita. Tiedä sitten oliko ohjelmalla vaikutusta lopputulokseen, mutta tätä yksittäista jaksoa katsoi kuitenkin 1,8 miljoonaa (!!) suomalaista, varmasti enemmän kuin yhtäkään vaalitenttiä.

Martti Ahtisaari Tuttu Juttu Show'ssa, pöydällä karjalanpiirakat.
Joel Hallikainen, Martti Ahtisaari, Timo Koivusalo, Eeva Ahtisaari.


Vuoden suurimmat hitit:

* Ace of Base: The Sign
* Rednex: Cotton eye joe
* Taikapeili: Jos sulla on toinen
* Bon Jovi: Always
* Laura Voutilainen: Kerran
* Samuli Edelman: (Sinä olet) Aurinko
* Heikki Hela: Uneton yö
* Youssou N'dour & Neneh Cherry: 7 seconds
* J. Karjalainen: Villejä lupiineja
* Enigma: Return to innocence
* Crash Test Dummies: Mmm mmm mmm mmm

Alla Taikapeili suurhittinsä kanssa, huomatkaa ihanat liikkeet sekä söpöt vaatteet!



Vuoden eurodancehittejä olivat muun muassa Dr. Albanin Look who's talking, 2 Unlimitedin The real thing ja Pandoralta esimerkiksi  Come on and do it. Suurta menestystä nauttivat vaikkapa sellaiset kuin Roxette ja Mariah Carey.

Emma-gaalassa palkintoja saivat seuraavat:

Naissolisti: Laura Voutilainen
Naistulokas: Miisa
Miessolisti: Samuli Edelmann
Miestulokas: Heikki Hela
Vuoden yhtye: 22-pistepirkko
Yhtyetulokas: Taikapeili
Vuoden sävellys: Ihana ilta (Samuli Edelmann)
Vuoden albumi: Villejä lupiineja (J. Karjalainen)

On muuten tehtävä yksi tunnustus. Rednex nousi vuonna 1994 suursuosioon Cotton eye joe -hitillään. Meillä kiersi ala-asteella useasti kaikenlaisia ystäväkirjoja, joihin luokkalaisemme kirjoittivat. Muistan erään kerran, jolloin huomasin lähes kaikkien muiden ennen minua kirjaan kirjoittaneiden maininneen lempiyhtyeekseen Rednexin. Itselläni ei ollut hajuakaan, mikä on Rednex, mutta vastasin siihen Rednex, koska kaikki muutkin. Höhö, siihen aikaan ei tainnut olla hienoa olla persoonallinen! Rednexin identiteetti selvisi minulle vasta vuosikymmen myöhemmin, vaikka Cotton eye joe ja Wish you were here tietysti kuuluivat elämäni soundtrackiin 90-luvulla. By the way, inhoan Cotton eye joeta. Yh.

Yksi vuoden suuria ja menestyksekkäimpiä tulokkaita oli Taikapeili. Että varmaan arvaakaan, mitä kukkia Taikapeilin levynkannessa oli...



Omasta mielestäni tämä Taikapeilin Suuri Salaisuus -levyn kansi voisi saada palkinnon 1990-luvun kaikkein ysäreimpänä levynkantena. En tosin tiedä, mikä taho sellaisia tunnustuksia jakaisi. Enkä totea tätä pahalla, sillä tuohan on u-p-e-a !

Hanna-Riikka Siitosen ja Nina Tapion Taikapeili-duo sai hylkäyksiä useilta levy-yhtiöistä ennen sopimusta WEA:n kanssa. Ensimmäinen levy oli kuitenkin suurmenestys erityisesti Jos sulla on toinen -hittinsä ansiosta. Sitä myytiin niin paljon, että saman vuoden jouluksi julkaistiin vielä platinapainos, jolla oli mukana cover Mamban Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä -kappaleesta.

Laura Voutilainen.


Naisartisteilla meni muutenkin ihan hyvin, vaikka girl powerista tai tyttöbändeistä ei vielä tiedettykään mitään. 18-vuotias Laura Voutilainen nousi suursuosioon. Hänen suurin hittinsä 1994 oli Kerran, jonka voit kuunnella vaikkapa Elävästä arkistosta. Lisäksi Laura esiintyi Finluxin tv-mainossa, joka teki äänen lisäksi kasvoistakin kaikille tutut. Voutilaisen lisäksi Heidi Kyrö ja Janita breikkasivat musiikkimaailmaan. Suomea edusti Euroviisuissakin naisduo, kun Cat cat voitti Janitan viisukarsinnoissamme ja hyvästeli rakkaansa ilman tunnontuskia kappaleessaan Bye bye baby. Varsin mielipiteitä jakava esitys, kyllä. Lopputuloksena 11 pistettä ja 22:s sija.




Kiinnostava yksityiskohta vuoden 1994 Euroviisuissa on muuten se, että se toi maailman tietoon ilmiön/taidemuodon/liikuntaharrasteen (?), joka sittemmin poiki niin esityskiertueita kuin musiikkilevyjäkin. Dublinissa järjestettyjen viisujen väliaikanumerona nähtiin nimittäin Bill Whelan säveltämä ja Michael Flatleyn tähdittämä rivitanssiesitys, Riverdance.

Konsta Hietanen voitti Tenavatähti-kilpailun.



Suosikki 3/1994.

Vuosi 1994 ei ollut varsinainen kotimaisen elokuvan juhlavuosi, sillä katsotuin kotimainen elokuva oli Timo Koivusalon ohjaama Pekko ja poika, ja koko vuoden katsotuimpien elokuvien listalla se on vasta kolmaskymmenes! Vuosi oli silti täynnä useita menestyksekkäitä ulkomaisia elokuvia, joista monia voi pitää suurina klassikkoina: Schindlerin lista, Leijoankuningas, Pulp Fiction... Komedioiden ystäville oli tarjolla kaikkea Forrest Gumpista Neljäät häät ja yhdet hautajaiset -elokuvaan sekä vaikkapa Isä sisäkkönä -hölmöilyyn.

Vuoden 1994 katsotuimpia elokuvia.


Katsotuimmat elokuvat:
1. Forrest Gump
2. Leijonakuningas
3. Schindlerin lista
4. Mies ja alaston ase 33 1/3
5. Kiviset ja soraset
6. Tosi valheita
7. Mrs. Doubtfire - isä sisäkkönä
8. Neljät häät ja yhdet hautajaiset
9. Kolme väriä - sininen
10. Beethovenin toinen
11. Pulp fiction - tarinoita väkivallasta
12. Beverly Hills kyttä III
13. Speed - kuoleman kyydissä
14. Pelikaanimuistio
15. Henkien talossa

Lasten elokuvista on mainittava myös koko vuoden 26:ksi katsotuin elokuva Free Willy - Pelastakaa Willy, joka varmasti hyppeli monen mieliin ja sydämiin niin elokuvateattereissa kuin myös tulevina vuosina vhs-kaseteilta ja tv-esityksinä. Niin omallakin kohdallani. 

Forrest Gump palkittiin parhaan elokuvan Oscarilla ja Tom Hanks sai pääosastaan niinikään Oscarin. Yhteensä elokuva sai kuusi Oscaria. Suomessakin runsaasti katsotuista elokuvista esimerkiksi Leijonakuningas sai palkintoja.



Nyt on maailmankirjat sekaisin, mutten onnistunut löytämään tähän hätään itsestäni kuvaa vuodelta 1994! Lisään sellaisen myöhemmin, koska te tietysti malttamattomana sitä kuitenkin odotatte. Vinkki: Aika samalta taisin näyttää kuin ysikolmekin.

Loppuun vähän muumeja ja vaatteita. Vuonna 1994 Suuri Käsityö -lehdessä julkaistiin ohjeet neulepaitoihin, joissa komeilivat muumit. Uskoisin aika monen saaneen ylleen hehkeän ihanan muumipaidan! Niin kävi ainakin meidän suvussa, jossa niitä taisi olla minun ja siskoni lisäksi ainakin yhdellä serkullani. Voisi otaksua ohjeiden olleen aika suosittuja, sillä SK julkaisi ohjeet hieman modifioituina uudelleen tänä keväänä. 

Muumineulepuseroita Suuri Käsityö -lehdessä, 1994.

Itse aloitin peruskouluni elokuun puolivälissä vuonna 1994. Erittäin suuri ja merkittävä vuosi siis kohdaltani! Opettelin lukemaan Aapeli-tontun keralla, polkuharmooni soitti virsiä aamunavauksena ja musiikintunnilla laulettiin "Kaunis kirkas aurinko paistaa, metsät kummut kultaa."

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Jee jee, Smurffit on taas täällä!



Belgialainen sarjakuvapiirtäjä Peyo loi Smurffi-hahmot sivuhahmoiksi toiseen sarjakuvaan 1950-luvun lopussa, ja 1960-luvulla ne saivat oman sarjakuvan. Smurffit tunnetaan parhaiten kuitenkin 1980-luvulta vuoteen 1990 tehdystä piirrossarjasta The Smurfs. 2010-luvulla taasen on ilmestynyt kaksi Smurffit-elokuvaa. Nämä siniset hahmot Smurffiinasta Suursmurffiin lienevät siis tuttuja hyvin eri aikakausien lapsille.





Vuonna 1996 rapsahti: Äänitemarkkinoille ilmestyi levy Smurffit: Tanssihitit vol 1. Se myi 11-kertaisesti kultaa ja ylitti 5-kertaisesti platinalevyrajat. Smurffi-levyiltä löytyi siis Smurffien versioita ajan suurista hiteistä. Niihin oli tehty Smurffeihin liittyvät sanat ja ne esitettiin Smurffi-äänellä.

Smurffien tanssihitit olivat tietysti ensisijaisesti lapsille tarkoitettua musiikkia. Smurffit myös keikkailivat, ja itsekin olen kerran päässyt Smurffien kiekalle aurinkoisella 90-luvulla. Mutta on Smurffeissa jotain jännittävääkin sen ärsyttävyyden rinnalla. Väittäisin, että 1990-luvun tanssimusiikki tuli Smurffien kautta erittäin tutuksi myös nuorille musiikinkuluttajille. Esimerkiksi tältä ensimmäiseltä Tanssihitit vol 1 -levylta löytyivät muun muassa sellaiset suuret hitit kuin No Limit (2 Unlimited), Coco Jambo (Mr. Presidenti), Fred come to bed (E-Rotic), Lemon Tree (Fool's garden), Drill Instructor (Captain Jack), Macarena (Los del rio), Beautiful Life (Ace of base), Boombastic (Shaggy), Cotton eye Joe (Rednex) sekä Dub i dub (Me&my). Eihän vastaavaa kattausta löydy oikeastaan miltään kokoelmalevyiltä.





Muilla Smurffi-kokoelmilla on kuultu versiot esimerkiksi näistä kappaleista: Erittäin hyvä (ellei täydellinen), You never know, Get down, Romeo ja Julia, Bailando, Uh la la la, MMMBop, Together and Forever, Anyone but you, A Neverending dream, Everybody, Sweat (Alalala long), Neiti Groove,  Satasen laina, I'll be there for you, Angels crying, Life is a flower, Space invaders, Vill ha dig, Superhero, Dr. Jones, Mambo no 5, Calcutta, Viimeinen, I want it that way, Baby one more time, The cup of life... Siis 90-luvun popin keskeisimpiä kappaleita Backstreet Boysista X-perienceen, Nylon Beatista Hansoniin, Captain Jackista Ricky Martiniin.

Itse sain Smurffit Tanssihitit vol 2 -c-kasetin keväällä 1997. Sen helmiin kuuluivat esimerkiksi versiot You never know sekä Romeo ja Julia -kappaleista.





Smurffi-levyt olivat todella, todella suosittuja, mitä osoittavat tietysti ensimmäisten kokoelmien myyntiluvut. Smurffit tanssihitit vol 1 -levy on edelleen yksi Suomen kaikkien aikojen myydyimpiä levyjä, tilastossa sijalla kahdeksan. Vielä jokin aika sitten se oli seitsemäs, mutta Vain elämää -sarjan ykköskauden  kokoelma kipusi pari vuotta sitten tällä listalla kuudenneksi. Smurffien ensimmäistä levyä myytiin yhteensä yli 174 000 kappaletta. Ihan älytön määrä Suomen kokoisessa maassa ja vieläpä, kun olettaisin levyä ostetun lähinnä ja vain lapsille. Huh huh! (Jos kiinnostaa, niin olen kirjoittanut kaikkien aikojen myydyimmistä ja erityisesti myydyimmästä 90-luvun musiikista aikoinaan - ennen Vain elämään suosiota - ja sen jutun voit lukea tästä.) Vol 3 myi aikanaan yli 97 000 kappaletta, Vol 2 yli 77 000 kappaletta, Vol 10 noin 62 000, Vol 5 miltei 58 000. Vol 4 jäi "vain" noin 31 000 myytyyn kopioon. Jänniä vaihteluita määrissä.

Paljon puhuvaa on lisäksi se, että kokoelmia julkaistiin hyvin tiiviiseen tahtiin. Volume 1 julkaistiin vuonna 1996, jonka jälkeen levyjä tuli kaksi tai jopa kolme vuodessa. Vuonna 1997 julkaistiin volumet 2 ja 3 sekä joululevy, vuonna 1998 volumet 4 ja 5 sekä karaokelevy. Sen jälkeen tahti on hieman hellittänyt 1-2 kertaan vuodessa. Ei kuitenkaan pidä ihan kamalasti hämmästyä tätä. Itse keräillessäni joitain kokoelmalevysarjoja voin todeta, että tällainen, tai jopa nopeampi julkaisutahti on erittäin tyypillistä 1990-luvun kokoelmalevyille. Pari levyä vuodessa ei ole tässä kentässä mikään erikoisuus.

Smurffi-musiikkia löytyy onneksi Youtubestakin. Kai tämä on joitakuita muitakin liikuttanut, sillä esimerkiksi alla oleva jonkun tekemä top10-lista on aivan i-h-a-n-a!


Niin, eihän näitä nyt vakavalla naamalla voi kuunnella. Vai mitä mieltä olette Dazen Superherosta tehdystä versiosta, jossa lauletaan kertosäkeessä "Soppa tulee, soppa tulee!". Muitakin upeita helmiä tuosta löytyy, kaikki päättyy tietysti Backstreet Boysiin.

Näin ajan eurodance tuli erittäin tutuksi lapsille. Joskus toisinaan vieläkin, vaikka ihan muutenkin kuuntelen paljon 90-luvun musiikkia, jotain kappaletta kuunnellessa mieleen tulevat ennemmin Smurffi-version kuin sen alkuperäisen kappaleen sanat. Esimerkiksi 2 Unlimitedin No limit -kappaleen kohdalla mieleeni  tulee hakematta kertosäkeen huudahdus "Jee jee, jee je jee jee, Smurffit on taas täällä!"

Smurffi-levyjä tehdään edelleen, ja uusimmilta löytyy versioita niin Cheekista (itseasiassa useammankin kappaleen verran - ei varmaan yllätä, että Sokka irti -kappale on taipunut muotoon Sukka irti...) kuin Lady Gagastakin.

Kuuntelitteko te Smurffeja 90-luvulla? Onko joku versio jäänyt erityisesti mieleen?

* * *

Kaikkien aikojen myydyimpien levyjen tilastoa voi katsella Musiikintuottajien nettisivuilla.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Kettusten ja Pupulan juhannus

Seuraavien lastenkirjojen juhannusjuttujen myötä toivotan kaikille aivan aurinkoista (ja - hrrr - toivon mukaan myös lämmintä!) juhannusta!

Aulikki Miettinen on tehnyt animaatioita Pikku Kakkoseen sekä tv1:n lastenohjelmiin. Erityisen tunnettu hän on kuitenkin kettuhahmoistaan. Kettusen perheen hahmot seikkailivat kirjoissa 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun loppuun saakka. Saatat muistaa esimerkiksi kirjat Kettusen perheen juhlakirja (1986), Kaisa-mummin yövieraat (1988), Kettuset majakkasaarella (1989) sekä Kettusten koulukirja (1991). Aivan ihania kaikki, pidän Miettisen kuvitustyylistä niiiiiin paljon.

Juhannustunnelmiin päästään Kettusen perheen juhlakirjassa, jossa päästään nimen mukaisesti vuoden kaikkien juhlien tunnelmaan.


Kettusen perheen juhlakirja.

Juhannuksena Kettuset lähtevät aina retkelle Lettulammelle. Päähenkilö Viljami kantaa repussaan Napoleon-pupuaan ja Siiri-Sofia Lotta Lohikäärmettä. Lettulammella ongitaan, tutkitaan luontoa, uidaan ja mikä tärkeintä, syödään. Niinikään kootaan juhannuskokko ja kun se on valmis, lauletaan kokonsytyttämislaulu. Sitten kokko sytytetään ja grillaillaan makkaraa.

Kuvitusta kirjasta Kettusen perheen juhlakirja.

Jollen väärin muista, minulla oli tämä juhannuskokkokuva myös palapelinä.

Juhannus huomioidaan myös Pirkko Koskimisen Pupu Tupuna -sarjan 16. osassa, nimeltään Pupulan juhlapäivät. Pupulassa paikkoja koristellaan ja lopulta poltetaan toki myös kokkoa.



Pupu Tupuna -sarja alkoi vuonna 1972. Kirjat oli alunperin tarkoitettu kuulovammaisille lapsille, mutta Pupu Tupuna -hahmo valloittikin suuremman yleisön. Jos laskin oikein, sarjan kirjoja on ilmestynyt 27 kappaletta. Pupu Tupuna täytti siis saannoin 40 vuotta, mutten tiedä, juhlittiinko tätä juurikaan. Koskimies itse menehtyi vuonna 2011.

Tiesittekö muuten, että Pirkko Koskimies tunnetaan myös muun muassa lastenlaulujen sanoittajana, ja hänen käsialaansa (yhdessä Marjatta Pokelan kanssa) on lastenlaulu Ihme ja kumma.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Anttilan kevätmuotia 1997


"Postimyynti on nykyaikaa! Älä hukkaa elämääsi kassajonoissa, tee tilauksesi kun sinulle parhaiten sopii, oman kodin rauhassa."

Ollaanko tässä lainauksessa 1960-luvulla vai 1990-luvulla?

Näin ohjeisti KotiAnttila-postimyyntilehtinen keväällä 1997. Ei postimyynti silti ihan 90-luvun keksintö ollut, vaikka se siltä tässä saattaisi kuulostaakin. Uutta taisi olla se, että tilauksen saattoi tehdä puhelimen tai täytettävän lomakkeen lisäksi myös internetissä!

Ja hei: Mukana arvonta, jossa voi voittaa värähtelevän kännykän!

Itseasiassa Anttila aloitti toimintansa Helsingin olympialaisten sekä Coca-colan Suomeen-tulon kanssa samana vuonna 1952 nimenomaan postimyyntiyrityksenä. Tämän nykyään Anttilana tunnetun yrityksen nimi oli aluksi Postitusliike Solpa ja sen postimyyntiluettelon nimi Kuluttajan opas. Myöhemmin 1950-luvulla perustettiin ensimmäiset tavaratalot. Tulevat vuosikymmenet olivat Anttilalle suuren kasvun aikaa, ja vuonna 1996 Anttila siirtyi Keskon omistukseen osaksi K-liikettä.


Kevään 1997 muoti on sitä, jota itse pidän nimenomaisesti 90-luvun muotina, vaikka tietysti ymmärrykseni on tätä laajempikin. En vain millään pääse yli kirkkaanoransseista ja -vihreistä takeista, auringonkukka- ja gerberakuvioista, kirjoneulepaidoista (etenkin, jos niiden alla pidetään kauluspaitaa), enkä - varsinkaan - kolmionmallisista päähuiveista.


Sinistä silmämeikkiäkään ei ole syytä unohtaa!

Vuonna 1997 jääkiekon MM-kisat pelattiin Suomessa, joten täällä oli myynnissä myös monenlaisia kisatuotteita. Niitä sai ostaa myös Anttilan postimyynnin kautta. Kanada voitti Ruotsin loppuottelussa, ja Suomi oli viides.


Tunnistatteko valikoimasta ihanuuksia? :)

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Juhlan aika! Eli opas ysäribileisiin, osa 2

Upea leppäkerttukakku.


Nuoruusdiskon suosituin postaus on tekstini täydellisistä ysäribileistä. Ei suotta, sillä onhan autenttisuuden tavoittelu hauskaa ja juhlat aurinko arjen keskellä. Maailman on varmasti parempi paikka, jos kaikki silloin tällöin pitäisivät tai osallistuisivat (ysäri-)teemabileisiin!


Valion ruokaohjelehtisen aukeama 1980-luvun lopusta tai noin vuodelta 1990.

Eldoradon mainos, 1993.


Riisisuklaata.
Tässä vähän lisää ajatuksiani aiheeseen liittyen. Saanpahan samalla postattua myös erilaisia herkkukuvia! Valitettavasti on myös niin, että ihan kaikkia ysärituotteita ei juhliin helposti ole haalittavissa, mutta jos oikein suuremman luokan tavalla haluaa nähdä vaivaa, niin eiköhän sekin onnistu. Ei kuin askartelemaan.


Youtubesta löytyy edelleen valtava määrä ysärimusiikkia. Sieltä voi kuunnella esimerkiksi aika loputonta määrää erilaisia kokoelmalevyjä, vaikka toisaalta on niin, että miltään maailman levyltä tuskin löytyy kaikkia jonkun yhden henkilön suosikkikappaleita, ainakaan jos nostalginen musiikkimaku kulkee eurodancesta iskelmään ja poikabändeistä rappiin. Käytössä on tietysti myös Youtuben käyttäjien tekemiä listoja - muun muassa omani, joka on julkinen. Voin kertoa, että se on itseasiassa itselläni töissä taustamusiikkina vähintäänkin viikoittain, hehe. Kuulokkein tottakai.

Toisaalta eihän 90-luvun kotibileissä musiikkia ihan tauotta stereoista ja mankasta tullut, vaan cd-levyä tai kasettia piti käydä vaihtamassa. Autenttisempaa olisi siis valita cd tai kasetti.

"Siilien", Carneval-keksien ja popcornien ohella olen koonnut tähän juttuun kuvia muutamista herkuista, joita voi myös pitää 90-lukubileisiin hyvin soveltuvina. Persikka-kiivi-kakku on joka pöydän koristus ja juhlan kruunu, hieman pienempään makeannälkään kelpaavat vaikkapa riisisuklaat. Omaperäinen valinta taasen olisivat 1990-luvun alun "juustonatsot", eli sulatejuustolla valellut hapankorput. Suurempaa suolaisen nälkää taltuttavat hurmaavat pikkupizzat (myös ilman teetarjoilua).


Pikkupizzoja.

Vuonna 1994 Suomeen rantautui Euroopassa suosittu kylmä herkku, nimittäin jäätelökakku. Niitähän myydään edelleen, kenties siinä ysäritunnelmaa? Cool Bitseja kun ei pakastealtaissa taida enää olla. Ysäriä huokuva jäätelö on muuten mielestäni myös Calippo-mehujää - sitä myydään edelleen? Ysäreitä omassa mielessäni ovat muuten myös itse tehdyt mehujäät. Omassa lapsuudessani niihin tosin laitettiin aina niin laihaa mehua, että se oli kuin vesisohjoa olisi syönyt.

Nam!-ruokalehti esitteli kesällä 1994 kylmän uutuuden: Viennettan jäätelökakku,
"joka muualla Euroopassa on jo suosittu jälkiruoka".


Askarteluvinkkini on seuraava:
Vaihda nykylimsapulloon vanhat etiketit! Ainakin joskus aikoinaan olen löytänyt netistä kokonaisia vanhojen etikettien kokoelmia (ja laitan linkin tähän heti kun jälleen osuu kohdalle), joten valitse haluamasi kuva, tulosta se ja liimaa pullon kylkeen. Ja Frisco tai AurinkoJaffa ovat täällä jälleen! Toisinaan etikettejä myydään muuten myös huuto.netissä ja erilaisissa nettiantikvariaateissa - jos oikein haluaa panostaa.

Frisco Orange -limsa, 1997.

Samalla idealla voi tietysti hankkia muunkinlaisia juttuja, kuten karkkipapereita tai muuta sellaista. Taiteellisesti lahjakas ja viitseliäs voi tietysti alkaa taiteilla vaikkapa vesivärein vastaavia juttuja.

Ysäritietovisan lisäksi erinomaista ajanvietettä olisi vaikkapa pictionaryn, aliaksen tai silkan näyttelemisen avulla harrastettu jalo kilpa, jossa osallistujat arvuuttelisivat vaikkapa 1990-luvun suurjulkkiksia. Heitä voisivat olla vaikkapa Anu Hälvä, Jennifer Aniston, Leonardo DiCaprio, Ayrton Senna, Kari Salmelainen, Joel Hallikainen, Elisabet Rehn, Lola Odusoga, prinsessa Diana, Boris Jeltsin, Molli-Olli, Laura Voutilainen, Anna Hanski, Teemu Selänne, Valentin Kononen, Eija Vilpas, Shannon Doherty, Julia Roberts, Mika Häkkinen, J. Karjalainen...

Jos teillä on upeita ideoita ysäriteemabileisiin, kirjoittakaapa vaikka kommentti!

Ja muistakaa: Aina on syytä juhlaan!