perjantai 14. joulukuuta 2018

Pukinkontti täyteen Citymarketista (1995-1996)

...Eli vuosien 1995 ja 1996 halutuimpia joululahjoja!

Sain käsiini vuosien 1995 ja 1996 Citymarketin lelukuvastoja. Lelukauppojen jakamat lelukuvastot olivat 1980-luvun lopulta alkaen lapsiperheissä varmasti luettuja, mutta Anttilat ja monet muut marketit jakoivat tietysti myös omia mainoksiaan ostajien houkuttelemiseksi. Tässä siis muutamia houkuttelevia poimintoja ysärin puolivälistä.

Joulu 1995 Citymarketissa

Prätkähiiret-animaatiota esitettiin ensimmäisen kerran MTV3:lla vuosina 1994-1996, ja suosio oli tietysti taattu - myös varmasti näille sarjan oheistuotteille, etupäässä lelufiguureille. Vuoden 1995 Citymarketin takakansi olikin omistettu näille hiiruleille.

Saatavilla olivat Prätkähiiri-figuurit 49,90 markkaa kappale, moottoripyörä lähti matkaan 79 markalla, saivuvaunumoottoripyörä 139 markalla ja hulppea Scoreboard-tulostaulutukikohta (johon tosin ei sisältynyt näitä hiiriä) 269 markkaa. Ei ihan halpa tukikohta, mutta varmasti himoittu.



 Legoja oli tietysti tarjolla jos jonkinlaisia, tässä poiminta niistä: Kuningas Tuliharjan linna, Kallioluola, Tower Bridge vartiotorni sekä Aarresaari.


Yksi suosittu ysärilelu oli Baby born -vauvanukke, jollainen kyllä meiltäkin kotoa löytyi. Baby bornia mainostettiin sen "aitoudella", sillä se oli kuin oikea vauva. Nukkea saattoi myös syöttää ja juottaa, jolloin nukke pissasi ja kakkasi. Nukelle myytiin myös kaikkea oheistarviketta vaatteiden, tuttipullon ja potan ohella: esimerkiksi jouluna 1995 tarjolla oli  nuken sänky (369 markkaa) sekä synttärisetti (169 markkaa). Itse nukke maksoi 349 markkaa. Nyt ajatellen se tuntuu yllättävän kalliilta, eikä se tuolloinkaan varmasti edullinen ollut.




Meillä kotona oli tapana hankkia joululahjaksi myös yksi lautapeli - tutuiksi tulivat esimerkiksi Muuttuva labyrintti, Scotland Yard, Junior alias, Cluedo - sekä tässäkin oleva Myyräpeli! Jännittävää tosin on se, että Myyräpeli, vuoden 1995 perhepeli, on tässä mainoksessa englanninkielisenä ihan nimeään myöten. Oletan sitä kyllä saadun tuolloin jo kaupoista ihan suomenkielisenä käännöksenäkin.

Jouluna 1995 oltiin varmasti vielä ainakin vähän iloisia myös kevään jääkiekon maailmanmestaruudesta, ja tämä jäkisteema näkyi myös pelisivulla. Myynnissä oli voittoisaa kultajoukkuetta esittänyt mm-95-palapeli sekä Tupu-Hupu-Lupu-ketjua esittänyt palapeli niinikään.


Joulu 1996 Citymarketissa



Vuoden 1996 kuvastosta olen valinnut ensinnäkin tämän kuvaston takakannen suurmainoksessa olleen Starcastle-linnan. Tällainen glittereinen linna on tietysti ihan söpö, mutta mietin vähän mitä sillä varsinaisesti olisi voinut leikkiä. Tosin ehkä Polly Pocketeista tutut minikokoiset hahmot olisivat sopineet myös näihin. Epäilemättä moni lapsi kuitenkin tällaisesta unelmalinnastakin silti haaveili.



 Myös vhs-nauhat olivat kysyttyjä joululahjoja, ja kuvastoissa onkin tarjolla yhtä jos toistakin lastensarjaa ja -elokuvaa. 1990-luku oli Disneyn pitkien elokuvien huippuaikaa, ja usein juuri jouluksi saatiinkin edellisen vuoden uusi klassikkoleffa myyntiin. Kaunottaren ja hirviön, Leijonakuninkaan ja Pocahontasin ohella videolla julkaistiin myös vanhempia Disney-klassikoita, kuten nyt vaikkapa tässä oleva Prinsessa Ruusunen.

Muita legendaarisia ysäriohjelmia ja -leffoja olivat esimerkiksi Free Willy (ja tietty myös sen jatko-osa Free Willy 2), Babe urhea possu ja Toy Story. Muumit olivat ikisuosittuja jo tuolloin.


Ja loppuun lisää ihania figuureja: Turtlesit. Katuhait, Batman ja Spiderman! Näitä pyöri tuohon aikaan televisiossakin, joten ne jatkoivat tietysti samaa muotia kuin aiemmat Prätkähiiri-hahmot.

Näitä vanhoja kuvastoja selatessa käykin hyvin selväksi, miten 90-luvulla alettiin tuotteistaa miltei mitä vain. Varmasti aiemminkin tehtiin jonkin verran leluja tv:stä tutuista hahmoista, kuten myös joitain muita fanituotteita, kuten vaikkapa tarroja, mutta tuntuu että 90-luvulla tuo alkoi jo levitä käsiin. Erityisesti jo äsken mainitut Disneyn uudet klassikkoleffat tuotiin markkinoille hyvinkin ison tuotearsenaalin kanssa. Vielä vuosina 1989-1991 tuotteita on jonkinverran, kuten vaikkapa jokin yksittäinen elokuvasta tehty nukke tai kirja, mutta vuosien 1995-1996 aikaan valikoima on jo kasvanut räjähdysmäisesti. Esimerkiksi Pocahontasista (1995) ja seuraavasta pitkästä Disney-elokuvasta, Notre Damen kellonsoittajasta tuotteita löytyy todella paljon: paljon monenlaisia nukkeja ja figuureja, joiden lisäksi on paperitavaroita, lautapelejä, tarroja, äänikirjoja ja niin edelleen. Tässä vaiheessa yksi aukeama ei enää riitä yhden elokuvan oheistuotteiden esittelyyn.


Mitä sinä mahdoit toivoa joululahjaksi 90-luvun puolivälissä?

keskiviikko 31. lokakuuta 2018

2000-luvun alun teinidraamaa Roswellista



Sunnuntai-iltapäivät muodostuivat 1990-luvulla vakiintuneiksi nuortenohjelmien esitysajoiksi. Nuorille suunnattuja televisio-ohjelmia nähtiin sekä MTV3:lla että vuonna 1997 aloittaneella Nelosella. Nuortenohjelmaputken ohjelmiin kuuluivat esimerkiksi Frendit, Beverly Hills 90210, listaohjelma Jyrki Countdown ja Simpsonit kolmoskanavalla; Nelosella katsottiin vuosituhannen vaihteessa Viiden juttua, Dawson's Creekia ja Felicitya. 

Vuonna 2000 televisiossa alkoi pyöriä nuorille suunnattu jenkkisarja Roswell. Sen kaihoisan tunnarikappaleen lauloi musiikkitaivaalle hetkeksi pyrähtänyt Dido, kappale oli tietysti Here with me, joka soi radiossakin.

Kuva: Wikipedia.


Roswell-sarjaa tehtiin kolme tuotantokautta vuosina 1999-2002. Se kertoi vähän erilaisten nuorten aikuisten elämästä: sarjan päähenkilö Liz tutustuu ja ihastuu Maxiin, joka on todellisuus avaruusolento, kuten hänen siskonsa Isabel ja ystävänsä Michael myös. Sarjan juonenkäänteissä olennaista on salata Maxin, Isabelin ja Michaelin todellinen olemus ja sen mukanaan tuomat yliluonnolliset voimat ja taidot. Sarjan avausjaksossahan Max parastaa kädellään Lizin saaman ampumahaavan.

Muutoin sarja on aikalailla tavallinen teinisarja: ihastumiset ja ihmissuhteet ovat keskeisessä osassa. Sarjan alkaessa Liz tapailee paikallisen sheriffin poikaa Kylea, mutta ihastuminen Maxiin on molemminpuolista. Lizin ystävä Maria taas ihastuu Michaeliin. Totuuden salailu tuo ihmissuhteisiin tietysti oman vivahduksensa ja kantavan teeman koko sarjaan.

Roswell toi televisioihin joukon uusia, nuoria näyttelijöitä: Shiri Appleby (Liz), Jason Behr (Max), Katherine Heigl (Isabel), Majandra Delfino (Maria) ja Brendan Fehr (Michael) olivat sarjan pääosissa. Heistä etenkin Isabelia näytellyt Heigl on tehnyt näyttävää uraa Roswellin jälkeenkin, ainakin jos ajatellaan Suomessakin näkyneitä tv-sarjoja ja elokuvia. Brendan Fehr taas on näytellyt myöhemmin muun muassa CSI Miamissa.

Roswell näkyi ajan nuorisomedioissa suuresti, mistä tietysti voi päätellä, että sarja oli iso juttu monille niille, jotka elivät nuoruuttaan 2000-luvun alussa. Lehdissä, kuten Suosikissa ja Demissä, julkaistiin juttuja sarjasta ja sen nuorista näyttelijöistä, ja sarja pärjäsi mukavasti myös kaikenlaisissa lukijaäänestyksissä. Talvella 2001 Demi-lehdessä julkaistiin vuosiäänestyksen tulokset, jotka koskivat vuoden 2000 kovimpia juttuja. Roswell oli superiso juttu tuolloin! Kuten Demi nosti jutun otsikkoon: "Roswell tuli ja valloitti". Demin äänestyksessä Roswell oli vuoden paras tv-sarja, minkä lisäksi Max ja Liz olivat vuoden pari ja Michaelia näytellyt Brendan Fehr suloisin tv-kundi. Monien äänestäjien mielestä sarjan alkaminen oli ylipäätään vuoden 2000 kovin juttu!

Ihanaa ja nostalgista ajankuvaa on tämä koko äänestys muutenkin: Vuoden kovimman tapauksen äänestyksessä kärki näytti tältä:
1. Suomimusan läpilyönti maailmalla; 2. Bommareiden menestys MTV Awards -gaalassa (Bomfunk MC's siis); 3. Bon Jovi Suomessa; 4. Homosuhteet tv-sarjoissa; 5. Suomirap. Myös naispresidentin valinta oli monille iso juttu.






Jälkeenpäin tällaiset hysteriat helposti unohtuvat, mutta Roswell tosiaan oli aikanaan iso juttu ikäpolvelleni. Itsekin olin kyllä aika ihastunut Brendan Fehriin, ja minusta hänen näyttelemänsä Michaelin ja Marian tulinen suhde oli sarjassa tuhat kertaa kiinnostavampaa kuin Maxin ja Lizin pehmoilu.

Tuli mieleen, että ehkä sarjan kiinnostavuus nousi paitsi kivoista näyttelijöistä ja toimivasta juonesta, myös avaruusolio-ulottuvuudesta. Ei kai ole ihan sattumaa, että mielikuvitukselliset ja jopa yliluonnolliset hahmot saavat sukupolvet toisensa jälkeen kiinnostumaan - samaahan on Twilight-sarjassakin.

perjantai 19. lokakuuta 2018

Cool Colors - 1990-luvun lopun Barbiet

Barbiet ystävineen olivat minulle 1990-luvulla rakkaimpia leluja. Kenties ikäni takia nimenomaan ne 90-luvun alun nuket ovat minulle oikeita ja ihanimpia, kun taas 1990-luvun loppupuoliskon Barbiet eivät herätä ihan niin lämpimiä ja nostalgiarakkauden läpitunkeamia tunteita. Tässä kuitenkin kurkistus Barbie-nukkejen 90-luvun loppuun!


Yllä: Tämänkin postaukset kuvat ovat etupäässä Barbie Journal -kuvastoista.

 Yllä: Cut and Style Barbie vuodelta 1995.

1990-luvun loppupuolella nuken myynti oli jo alkanut laskea siitä mitä se vielä 1980-1990-luvun taitteessa oli, ja nukke alkoi olla jälleen muutosten kourissa - söpönnäköinen Superstar-kasvomuotti muuttui 90-luvun lopussa, mikä teki Barbiesta hieman vakavamman ja tavallaan coolimman näköisen - omasta mielestäni tietysti aiempaa huonomman.

Markkinoille tuli monia uusia nukkea ja Barbie asettui uusiin ammatteihin. Ja muutenkin uusiin tilanteisiin. Vuosien tapaus oli pyörätuolissa istuva nukke, Barbien ystävä Becky. Helsingin Sanomat uutisoi nuken lanseeraamisen, ja Becky (joka jutussa on virheellisesti nimellä Peggy) ei tullut parrasvaloihin minä tahansa päivänä. Se nimittäin esiteltiin Suomen yleisölle "tärkeänä tyttökulttuuripäivänä", jolloin Spice Girls esiintyi Suomessa (vielä Gerin kanssa!). Suomessa se tuli kauppoihin tosin vasta syksyllä 1998, joitain kuukausia myöhemmin siis. 

"Tärkeä tyttökulttuuripäivä"

Hesarissa kuvailtiin nukkea: "Nukke on ainakin Chic-Barbiea fiksumman näköinen: sillä ei ole yhtä nykeröä nenää, silmät eivät ole typertyneet teevadit ja huulipunakin on kirkkaampaa. Maahantuojalta saatu nukke oli puettu reilusti ruutupaitaan, farkkuihin ja tennareihin, mutta toki sen päälle sopivat myös kaikki Barbien hörhelö-vaatteet. Pyörätuoli on tulipunainen ja säihkyvä. Se ei ole sähköllä toimiva, mikä vaatii itsenäisesti liikkuvalta Peggyltä urheilullisia käsivoimia. Seuraavaksi markkinoille voisikin tulla kauko-ohjattavalla pyörätuolilla huristava Ben -nukke." Tuloillaan oli siis eri kasvomuotin nukke kuin perinteinen Superstar-Barbie.

"Vartaloltaan Peggy on samanlainen kuin Aerobic-Barbie, sillä sen nivelet liikkuvat. Päälle päin se näyttääkin ihan terveeltä: sillä ei ole esimerkiksi surkastuneita jalkoja, eikä siis edes jäykkiä polvia niin kuin Kenillä ja useimmilla Barbeilla.

Mikä Peggyä sitten voisi vaivata? Pyörätuolista päätelleen Peggy ei pysty kävelemään eli jalat eivät kanna. Kynnys ry:n puheenjohtaja Kalle Könkkölä kiinnittää huomiota siihen, että Peggy ei kuitenkaan istu lyyhistyneessä asennossa niin kuin osa pyörätuolipotilaista, ja että Peggyn käsissä on sen verran voimaa, että hän voi liikkua itsenäisesti. Niinpä Könkkölä arvelee, että Peggyllä saattaisi olla esimerkiksi selkäydinvamma, selkäydinkohju tai MS-tauti."

(Lainaukset, Helsingin Sanomat 24.5.1998: Barbie istuu pyörätuoliin)

 Becky-nukke kesän Barbie the Icon -näyttelyssä Kansallismuseossa.
 

Yllä: Hawaii Barbie ystävineen: Skipper, Kira, Christie ja Ken ovat myös kukkaistunnelmissa hiekkarannalla.




Yllä vuoden 1995 Barbeja: Ratsastaja-nukke Sprint-hevosensa kanssa sekä Bubble Fairy Barbie, jonka mukana tulivat siivet. Näillä keijukassiivillä saattoi tehdä saippuakuplia. Onnistuiko se oikeasti näillä siivillä, en tiedä.

 

Yllä Barbeja syksyn ja talven 1997-1998 kuvastosta. Parin vuoden takainen taittuvapolvinen Aerodic-Barbie oli tullut kovin suosituksi, joten nyt markkinoille tuli lisää jumppaavia barbeja - tällä kertaa Teresan kanssa. Näiden jumppareiden kanssa paketista tuli myös c-kasetti, jolta sitä kivaa jumppamusaa sitten saattoi kuunnella.

Keskellä ylhäällä ovat Hula Hula -sarjan Barbie ja Teresa. Hula Hula -barbiet vaikuttavat olevan aika kysyttyjä nykyään, ja ne menevät takuuvarmasti keräilijöille kaupaksi, ainakin jos hiukset ovat pysyneet pitkinä ja hulahulahamekin löytyy. Nämä olivat kyllä siitä hauskoja nukkeja, että Barbien hiukset olivat keltaisen ja pinkin sävyiset, Teresan pitkät kutrit taas saivat värinsä turkoosista, pinkistä ja violetista.

Mukana myös Dolls of the World -sarjan kansainvälisiä hahmoja, eläinlääkäri-Barbie, Blossom Beauty Barbie näyttävässä kukkamekossa sekä Tuhkimo-Barbie.


Yllä: Vuoden 1998 kuvaston uutuuksia: Ylhäällä Horse Riding Barbie (eli tummahiuksinen ratsastajabarbie), Pearl Beach Barbiet bikineissä, koska näitä bikini- ja uimapukunukkeja piti näemmä julkaista joka vuosi; alhaalla Bead Blast Barbie, Teresa ja Midge sekä vielä Movin' Groovin' Barbie ja Teresa - heidän kenkien pohjissaan oli leimasimia.



Kerroin aiemmin kohusta, joka syntyi 90-luvun alkupuoliskolla korvakoru-Kenistä. Ilman hieman vastaavaa tapausta ei säästytty myöhemminkään. Ilta-sanomissa asti kerrottiin tatuoidusta Barbiesta kesällä 1999:

Tatuointi-Barbie vedettiin myynnistä

Kaupoista on enää turha etsiä nenärengas- tai tatuointi-Barbieta, sillä amerikkalainen lelujätti Mattel veti kyseiset nukkemallit pois markkinoilta amerikkalaisvanhempien valitusryöpyn vuoksi. Trendikkäät nuket olivat nimittäin nostattaneet pikkutytöissä valtavan hingun saada myös itselleen tatuointeja.
Mattel oli jo ehtinyt vähentää Butterfly Art Barbien tatuointeja yhteen nilkkatatuointiin, ja nenärengasta käyttävä Chelsie-Barbie oli saanut luopua kolmesta korvarenkaastaan. Tämäkään ei kuitenkaan riittänyt, vaan nukkejen valmistus lopetettiin kokonaan.
Lelutehdas on aiemminkin törmännyt vaikeuksiin yrittäessään seurata ajan trendejä. Muutama vuosi sitten Taikakorvakoru-Ken vedettiin vähin äänin markkinoilta sen jälkeen, kun vaaleatukkainen ja korvakorua käyttävä nukke oli herättänyt homopiirien kiinnostuksen.
Ilta-Sanomat | 16.06.1999

Tatuointi-Barbie vedettiin siis myynnistä Yhdysvalloissa, mutten ole törmännyt tietoon, että samaa olisi tapahtunut Euroopassa tai Suomessa.

*****

Alla näette näitä uuden kasvomallin vakavamman näköisiä Barbeja, kuten tuo sinihaalarinen Cool Colors -nukke. Skipperkin oli tässä välissä kasvanut teiniksi (vihreässä haalarissaan).


Uusi muoti, mahtavat raidat! Cool Colors Barbie, Teresa ja Skipper.


Vuonna 1999 Suomeen tulivat Happenin' Hair Barbie ja Teresa. Muodin mukaisesti tottakai! Eli värikäs piukka paita, tiukka kaulapanta sekä alaspäin levenevät isot farkut. Ja cooleja raitoja hiuksissa. Tämä varmasti olisi omaan silmääni näyttänyt maailman parhaimmalta vuonna 1999.

Alla toinen teini-ikäinen Skipper sekä parrakas Ken.




Yksi mainostetuimmista uusista Barbie-sarjoista oli vuosina 1998 ja 1999 myyntiin tulleet Generation Girls -nuket. Niihin kuului kuusi hahmo, joista yksi oli Barbie itse, muut sitten hieman erityylisiä, eri etnisiä taustoja edustavia ja eri asioista tekeviä tyyppejä.




Generation Girls -sarjaa täydentyi vielä 2000-luvun alussa, kun mukaan tuli myös sarjan poikapuolinen Ken-nukke, ja sarjan naishahmot saivat uusia vaatteita.

Mikä mahtoikaan olla sinun suosikkisi?

tiistai 14. elokuuta 2018

Back to school! 1990-luvun lukujärjestyksiä

 

Tähän aikaan vuodesta vuonna 1994 alkoi oma koulutaipaleeni, ja sama meno jatkuu tietysti vuodesta toiseen. Elokuun puolivälin tuntumassa koulut alkavat niin peruskoulussa, ammattikouluissa kuin lukioissakin. Korkeakouluissakin päästään opiskelun makuun syyskuun alkuun mennessä. Nuoruusdiskossakin ollaan siis lähiajat ihan koulun alun tunnelmissa.

Nyt katsellaan ja nostalgisoidaan vanhoja lukujärjestyksiä! Lukuisille 1980- ja 1990-lukujen lapsille juuri lukujärjestykset ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Niiden hamuaminen oli elokuussa tärkeä juttu. Pankit olivat tärkeä paikka uusien lukkarien hankkimiseen, ja jokaisella pankilla olikin omansa, ja niitä sai hakea pankin tiskiltä. Monien pankkien lastenklubit saattoivat myös postittaa lukujärjestyksen suoraan nuoren asiakkaansa kotiin.



Yllä: Myrkky-lehden lukuvuoden 1996-1997 lukkari ylhäällä, alhaalla Merita-pankin Junioriklubin ja Bonbon-karkkimerkin lukujärjestykset.

Yllä: WSOY:n syksyn 1989 lukujärjestys mainosti myös Spurtti- ja Startti-lukuvuosikalentereita.


 Yllä: K-Kengän lukujärjestys.


Yllä: Pirkan ja K-kauppojen sekä Tiimarin lukkarit.

 Yllä: Osuuspankin ja alla Aavekaksoset-kirjasarjan lukujärjestykset.



Muitakin paikkoja lukujärjestyksen hankkimiseen tietysti oli. Oivallisia paikkoja lukujärjestyksien löytämiseen olivat kaikenlaiset yritykset ja kaupat. Erityisesti kirjakaupoista sai lukkareita, mutta kuten tämänkin kirjoituksen kuvista selviää, yhdellä jos toisellakin yrityksellä oli omiaan: esimerkiksi kenkäkauppa K-Kengällä ja tietysti Tiimarilla! Kirjakaupoista sai myös joskus eri kustantantajien omia mainoslukkareita.

Myös monia lukujärjestyksiä jaettiin kaupoissa, esimerkiksi ruokakaupan tietyiltä osastoilta saattoi löytää vaikkapa Chiquitan banaanimerkin tai Nesquickin kaakaojauheen mainoslukujärjestyksen.

Lukujärjestyksiä tuli tietysti myös lehtien väleissä. Esimerkiksi Aku Ankan, Myrkyn ja Suosikin keskiaukemilta löysi elokuussa lukujärjestyksen.


Yllä: Coca-cola-lukkarin sai R-kioskista. Oikealla Pepsi Musicin lukkarissa Spice Girls ja Rasmus.


Onko sinulla muistoissa joku aivan erityinen ja rakkaaksi jäänyt lukujärjestys? :)

tiistai 10. heinäkuuta 2018

1990-luvun kesät: arvovieraita ja maailmanpolitiikkaa

Kuumat ja viileän sateiset kesät vuorottelivat Suomen yllä 1990-luvulla. Oikeastaan 90-luvun kesät ovat juuri sellaisia kuin 2010-luvunkin: säät vaihtelevat, ihmiset grillaavat, jalkapalloa pelataan. Silloin tällöin huomio kiinnittyy yhteen isoon (tai isohkoon) uutistapahtumaan.

Lehdissä, myös näin 10. heinäkuuta, näkee paljon viitteitä kulloisestakin ajasta. 1990-luvun alussa kasarin nousukausi oli jo päättynyt ja lama oli joko alkamassa tai oltiin jo syvällä lamassa.

Tähän aikaan kesällä 1990 jalkapallon MM-kisat olivat juuri päättyneet, ja Saksa oli selviytynyt kisojen voittajaksi. Se voitti finaalissa Argentiinan. Myös hieman pienemmän mediahuomion jalkapalloa pelattiin jo vuonna 1990: Helsingissä junorit kisasivat Helsinki Cupissa.



Kesällä 1991 maailmanpolitiikan keskiössä oli Neuvostoliitto. Neuvostoliitto lakkaisi olemasta vuoden 1991 lopussa, mutta se ei tietenkään ollut varmaa vielä puolta vuotta aiemmin. Lehdissä kirjoiteltiin kuitenkin jatkuvasti Neuvostoliiton tilanteesta ja politiikasta.

10. heinäkuuta 1991 Helsingin sanomissa uutisoitiin myös muista mielenkiintoisista asioista, jotka nykyään ovat meille itsestäänselviä. Muoviset kierrätysjuomapullot olivat tulossa kauppoihin seuraavana vuonna, Hesari kertoi. Käsillä oli myös valtiosääntöuudistus, joka tulisi muuttamaan presidentinvaaleja: vuonna 1994 tultaisiin näkemään ensimmäinen suora kansanvaali presidenttiä valitessa.


Vuonna 1992 katseet olivat kääntyneet Balkanille, jossa Jugoslavian hajoamissodat olivat alkaneet. 1992 käytiin Bosnian sotaa ja länsivallat miettivät, mitä asiasta ajatella ja mitä sille tulisi tehdä. Balkanilta tuli länteen myös pakolaisia, Suomeen saakka, mikä tietysti näkyi myös julkisessa keskustelussa.

Myös toisessa suhteessa elettiin jokseenkin samantyyppisissä tunnelmissa kuin nyt vuonna 2018 ainakin yhdessä asiassa: Suomessa nähtiin arvovieraita! Viikon kuluttua Trump ja Putin ovat jo jättäneet Suomen kamaran, ja presidenttisarjan vierailijoita oli Suomessa ysärilläkin. Kesällä 1992 Yhdysvaltain presidentti George Bush kävi Suomessa ja presidentti Mauno Koivisto isännöi.



Itseasiassa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat olivat tavanneet Helsingissä myös vuonna 1990. Noita vuoden 1990 kohtaamisia voi katsella vaikkapa tästä Ylen Elävän arkiston jutussa:



Bosnia pysyi otsikoissa myös kesällä 1993. Suomi oli tuolloin syvällä lamassa, ja Hesarin jutussa kerrottiin työministeriön ennusteesta, jonka mukaan Suomessa olisi vuonna 1994 jopa yli puoli miljoonaa työtöntä. Näin myös tapahtui, kun työttömyys oli huipussaan talvella 1993-1994.



Kesällä 1997 uutisoitiin edellisen kesän Atlantan kesäolympialaisten jälkipyykistä, ja kirjoitettiin rullaluistelun kasvavasta suosiosta. Samaan aikaan kännykkämainokset olivat rynnineet sanomalehden sivuilla voimalla. Vuosina 1996-1997 on vaikeaa löytää lehteä, jossa ei olisi yhtäkään matkapuhelinta kaupan.



Televisiotarjonnan kasvu oli vain yksi 90-luvun selkeistä arjessa näkyvistä muutoksista. Sinänsä muutokset olivat kyllä kiinnostavia. Vielä 1990-luvun alussa Suomessa näkyi kaksi kanavaa, Ylen TV1 ja TV2, ja Ylen kanavilla näkyi myös jonkin verran Mainostelevision ohjelmia (jolloin ohjelmatietoissa oli ohjelman nimen perässä kirjaimet MTV), sekä osassa maata TV3. Vuoden 1993 alusta MTV3 sai oman kanavapaikan ja se alkoi näkyä koko maassa. Vuonna 1997 mukaan tuli myös Nelonen, joka tosin ei näkynyt kaikkialla heti - eikä välttämättä vielä pitkään aikaan. Alussa Nelosella näytettiin lähinnä keskisarjan ulkomaisia sarjoja, ennen kuin kanava alkoi panostaa enemmän ohjelmiinsa. Kesällä 1997 oltiin vielä alkutaipaleella.

Ja kaiken taustalla soi Radiomafia!

Mitä kesällä 1997 muuten kuunneltiin eniten? Singlelistan ykkösistä päätellen näitä: Paradision Bailandoa, Scooterin Fire-kappaletta, Apulannan Matoa sekä Oasiksen biisiä D'You know what I mean?

Bailando olikin yksin kesän kuumimmista ja soitetuimmista hiteistä koko Euroopassa.



keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Kultainen salama ratkaisee arvoituksen!




Kultainen salama oli Taru Mäkisen (taustalla kaksi tekijää, Taru ja Tarmo Väyrynen) luoma suomalainen nuortenkirjasarja. Sarjaa julkaistiin kymmenen osaa, ja ne olivat luonteeltaan salapoliisiromaaneja. Kirjojen pohjalta tehtiin myös kuusiosainen tv-sarja, jota esitettiin Ylellä. Kirjoista ensimmäiset julkaistiin vuonna 1989, ja Helsingin sanomissa kirjat arvostellut Paula Havaste (kirjailija itsekin) vertasi Kultaista salamaa Enid Blytonin Viisikkoon, ja vertaus onkin monin tavoin osuva. Itseasiassa sarja syntyi, kun kustantaja tilasi nimenomaan Viisikkoa muistuttavan suomalaisen kirjasarjan. Havaste kirjoitti Hesarissa:

"Jos käsiteltävät kysymykset ovat laajoja, vastauksetkaan eivät ole sen pienempiä. Lapset joutuvat toteamaan, ettei maailma ole todellisuudessa siististi mustavalkoinen. Mäkisen kirjoista oppii tärkeätä myötäelämisen kykyä. Kultainen salama on tehty tarkasti nuoren lukijan makuun. Hauskoissa ja vauhdikkaissa kirjoissa on jännittävän juonen lisäksi paljon aineksia nuorten maailmasta ihastumisineen ja ongelmineen vanhempien kanssa. Mukana on kunnianhimoista pohdintaa monista vakavista aiheista, jotka ujuttautuvat kuin varkain myöhemminkin mietittäviksi." (HS 23.12.1989)


Kirjan aiheet olivat arkisia, ja kuten Havaste kirjoitti arviossaan Helsingin sanomissa, kirjoissa ei tutkittu aavejunia salaperäisillä nummilla, vaan 1980-1990-luvun Suomen ongelmia: luonnonsuojelua, alkoholismia, yksinäisten vanhusten tilannetta sekä monia muita  vastaavia kysymyksiä.



Kultainen salama -sarja koostui kymmenestä lapsille ja nuorille suunnatusta romaanista. Kirjoissa seurattiin viiden noin 10-vuotiaan ja yhden koiran (ikä ei tiedossa) arkea, johon lomittui erilaista arvoistusten ja rikosten ratkomista. Kultainen salama oli näiden nuorten "etsiväkerholleen" keksimä nimi.

Kirjojen ja tv-sarjan hahmot olivat ystävykset Visa, Hakkeri, Elisa, Reko ja Terhi, joista kaksi viimeistä olivat sisarukset. Jokaisella oli oma taustatarinansa. Visan vanhemmat olivat höpsöjä luontoharrastajia, Elisa yksinhuoltajan lapsi, jolla oli kultainennuotaja Bella. Hakkeri oli lempinimensä mukaisesti tekniikasta kiinnostunut nörttipoika (jota ilmensivät tietysti myös silmälasit), Reko oli oman aikansa nuori puntti- ja mopopoika ja Terhi sitten reilu ja reipas Rekon pikkusisko. 

Kirjojen sivuilla viisikon hahmot kehittyivät ja kasvoivat, ja kuten Taru Mäkinen eräässä haastattelussaan sanoi, oli sarjan lopettaminen kymmenenteen osaan luontevaa. Kirjasarja oli aikanaan suosittu.



Kirjasarjaa julkaistiin siis 10 osaa, ja televisiosarjassa oli kuusi osaa. Nuo kuusi kattoivat sarjan kirjoista kolme: miljoonakeikassa yritettiin siepata lottovoiton napanneen perheen tytär lunnaiden toivossa, kaahariautossa taas käsiteltiin rattijuopumusta. Pankkiryöstössä nimenmukaisesti ryöstettiin pankki. Sarjan nuoret näyttelijät olivat hyviä, mutta tiettävästi kukaan näistä viidestä ei sittemmin ole tehnyt enempää näyttelijäntöitä. Aikuisten sivurooleissa näkyi paljon tuttuja näyttelijöitä, kuten Juha Muje, Eeva Litmanen, Kari-Pekka Toivonen, Eija Ahvo ja Janne Virtanen.

Tv-sarjaa esitettiin televisiossa muutamaan otteeseen. Ensiesitys oli talvella 1994, jolloin sarjaa nähtiin torstaina klo 18.35 TV1:llä. Uusintojakin oli: kesällä 1997 jaksoja nähtiin TV1:lla arkiaamuisin klo 9.30. Tuolloin ennen Kultaista salamaa televiosta tuli Ipanat-animaatiota.


Itse lainasin Kultaista salama -videota kirjastosta, ja jaksoja tuli katsottua todella paljon. Luin myös osan sarjan kirjoista. Kirjasarja kuvaakin hyvin aikaansa: 1990-luvulla kirjoissa alkoi olla yhä enemmän yhteiskunnallisin aiheita, ja nuortendekkarit olivat erittäin suosittuja. Hakkerin hahmon kautta mukaan tulee ajan nörttikulttuuria ja kehittyvää tekniikkaa, toisaalta luonnonsuojelun ja vihreiden aatteiden nousu 1980-luvulla näkyy kirjassa etenkin Visan ja tämän vanhempien hahmojen kautta. Syrjäytyminen ja muut vakavat teemat ovat esillä myös. Tv-sarja on ihana katsaus vuosien 1993-1994 suomalaiseen arkeen ja tyyliin farkuista pusakoihin.


 Loppuun knoppi: Kultainen Salama -kirjasarjassa haluttiin panostaa myös kirjojen ulkonäköön. Näyttävä ulkoasu saattoi ollakin yksi syy suosioon. Kirjojen asun suunnitteli Helena Dillham, joka suunnitteli myös esimerkiksi makeiskääreitä Chymokselle!

Sarjasta on nähtävillä pätkiä Ylen Elävässä arkistossa.

Onko täällä muita Kultaisen salaman faneja?

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Viimeinen kasarikesä 1989

Juhannus lähestyy ja säät heittelehtivät helteestä viileisiin sateisiin. Tänään kurkistetaan kesän 1989 kesätunnelmiin Kotivinkin avustamana.

Kotivinkin kesänumerosta 6-7/1989 löytyy paljon herkullisia kesäjuttuja ja ajankuvaa. Millaista oli 29 vuotta sitten?


Kurkistetaan ensin ruokapöytään. Kotivinkin kesäteemana on tällä kertaa nopeus, ja kymmenen sivun verran esitellään erilaisia kesäherkkuja, jotka valmistuvat sukkelasti. Osa grillataan, muttei suinkaan kaikkea, ja salaatteja tarjolla on varsin vähän jos ollenkaan. Vaan mitä sitten oikein syötiin kesällä 1989?
  • Kalaruoat kuuluvat tietysti kesään. Värikkäiden kalojen ohjeessa haettiin vaikutteita Kiinasta, kiinalainen ruoka oli selvästikin alkanut lyödä itseään läpi. Kalaksi kelpasivat itse ongitut ahvenet tai siiat. Kiinalaisuutta ruokaan toivat esimerkiksi eksoottinen bambu, sekä selleri, paprika ja chilipippuri. Muihin kalaruokiin taidettiin hakea tarpeet kaupan kala-altaasta: silliä purkista ja lohta. "Sillipakettiin" laitettiin myös peruna-sipulipakastetta, koska se kaiketi koettiin nopeaksi. Silliruoat valmistettiin uunissa, ei kesäiseen tapaan suinkaan grillissä.
  • Mikroaaltouunillekin oli paikkansa: nyt käytössä oli mikron grilliominaisuus! Näin valmistettiin pinnaltaan rapeaa kaaligratiinia sekä helppoa makkarapataa.
  • Liharuokien mainostettiin olevan kevyitä ja nopeita. Pääosassa olivat kasvikset, joihin liha toi vain ikäänkuin lisämaustetta. Menuuseen nostettiin maksapihvit, pannumureke (joka niinikään voitiin valmistaa mikrossa!), kesäkaali kinkkukastikkeella (kastikkeen saattoi valmistaa myös pussijauheesta), kirvelimurekkeella täytetyt paprikat (onnistuvat myös mikrossa!), kyljyspannu sekä jännittävä kylmä-lämmin salaatti. Maustamiseen sai ihan vapaasti käyttää valmista liemikuutiota.
  • Vaihteeksi valmista -osiossa syötiin valmisruokaa. Osiossa valmistettiin jauhelihapihvejä neljällä eksoottisella tavalla: kreikkalaisia, slaavilaisia, meksikolaisia ja ranskalaisia pihvejä.
  • Jaa, entäs ne lapset? No lapsille valmistettiin muusia ja lihapullia, voimamiehen välipalaa (joka koostui tölkillisestä papuja, nakeista ja kananmunasta), makkaraa kukkakaalin kanssa sekä Chow Ju Fania eli kiinalaista riisipataa. Siinä oli "bambua, maissia, ananasta ja muitakin itämaisia erikoisuuksia." Tätäkin myytiin pakasteena muovipusseihin pakattuna, eli ruoka piti vain kuumentaa.
  • Tarjolle saattoi laittaa myös pientä ja kevyttä, joka koottiin hetkessä jääkaapin antimista. Ideoita pieneen naposteluun vaikkapa saunan jälkeen oli neljä: anjoviksesta ja perunoista koottu keko kastikkeenaan kermaviiliä; pateeta ja viipaloitua tomaattia; täytettyä patonkia pariisilaiseen tapaan; kinkkua ja perunasalaattia currylla maustettuna.

 

"Jos haluat pintaan hieman väriä, ripauta juustolle paprikajauhetta tai grillimaustetta ennen viimeistä kuumennusta." - pannumurekkeen mikro-ohje 


Pakko myöntää, että ainakaan allekirjoittaneelle ei näistä ohjeista oikein nälkä tule.


 Yllä: Mainoksissa Atrian grillattavaa sekä Chymoksen mehuja: Aamun raikas sekä Piknik -mehut.

On lehdessä silti muutakin kuin makoisia reseptejä. Kiinnostavin on juttu otsikolla "Tuliaisia - mitä viemiseksi kesäisännille?" Aukeamalla käydään tässä läpi ehdotuksia tuliaisista mökille. Mukana on hienoa ajankuvaa ja toisaalta ihan perusjuttua, joka pätee edelleen. Poimin tähän teille parhaimmat vinkit:

Hyvää suuhunpantavaa
  • Jättiläismeloni, josta riittää koko sakille.
  • Eksoottinen herkkukori vaihteluksi makkarangrillaajille: säilykepurkkeja, joissa parsaa, oliiveja, maa-artisokkaa, bambunversoja, simpukoita jne.
  • Etelänhedelmiä purkkikaupalla: persikkaa, ananasta, aprikoosia jne. Mukana voi olla vielä pari jauhepussia, joista saa makean kastikkeen hedelmäsalaatille.
  • Makaroni on nykyään hauskannäköistä! Ilahduta ystäviäsi värikkäällä pastalajitelmalla. Saatavana on niin kierukoita kuin perhosiakin: vihreitä ja punertavia. Makaroni on kesäkokin nopsa ratkaisu moneen ruokapulmaan.

Hyödyllistä ruokapuuhiin
  • Muoviastioista tykkää koko mökkiväki. Niissä on nyt uudet hempeät pastellivärit, joilla kattaa suloisen suvipöydän.
  • Muovisia tabletteja ruokapöytään.

 Löhöloman viihdykkeeksi
  • Vanhoja aikakauslehtiä nivaska, jotka taatusti revitään käsistä, sillä ne kuuluvat kesäasumiseen!
  • Divarista voit ostaa halvalla tukun dekkareita, joita ahmii kukin vuorollaan laiturilla kellotellessaan.
  • Jos on kutsut, voit hankkia kaikille hauskat olkihatut.
  • Kertakäyttökamera, jolla tallennetaan ikimuistoinen vierailu. Kuvista tulee hyviä, kehitys sisältyy noin 70 markan hintaan.

Näiden lisäksi listattuna on paljon hyödyllisiä ja perusjuttuja: kynttilöitä, talouspaperia, lautapelejä, kuohuviiniä ja niin edelleen.

 Yllä: Mainoksessa valmistetaan Valion tuotteista maitojuomia: hedelmäistä rahkajuomaa, mokkamaitoa, marjamaitoa sekä samettijuomaa.

 Yllä: Vasemmalla ideoita mökkituliaisiin. Lapsia ilahduttaisivat uudet lapiot ja ämpärit! Kesämuoti taas on sekä vaaleanharmaata että hyvinkin sähäkän kuvoista.


 Jaa-a, mitä ajatuksia tämä pieni katsaus sitten oikein herättää? Ensinnäkin sen, että oikeastaan miltei kaikki on niinkuin ennenkin, vuosien 1989 ja 2018 kesissä on paljon samaa. Lehdessä oletetaan ihmisten mökkeilevän ja viettävän kesää jollain erityisellä tavalla. Kotivinkki antaa vinkkejä kukkapenkin hoitoon ja listaa pihapelejä sekä esittelee monenlaisia mökkiviemisiä. Nykyään tosin tuokin juttu olisi toteutettu luettelemalla selkeästi tiettyjä tuotteita hintoineen. Nyt tuliaisjuttu on enemmänkin vain suuntaan-antava.

Tietysti maailma on silti muuttunutkin, minkä toki huomaa siinä, että nykyään divarikirjojen sijaan mökillä luetaan e-kirjoja ja aika harvoin enää hehkutetaan muoviastioiden autuutta.

Ehkä selkein ero menneen ja nykyhetken välillä onkin ruoassa. Tuntui hämmentävältä lukea listoja siitä, minkälaisia säilykkeitä mökille voisi vielä tuliaisina. Nykymökeillä säilykkeet tuskin ovat ihan niin isossa roolissa kuin ennen, ovathan mökit niin hyvin varusteltuja, että ruoan kuin ruoan saa kylmään, eikä ole välttämätöntä turvautua säilykkeisiin. Lisäksi yhtä jos toistakin eksoottista hedelmää ja muuta saa etenkin kesäaikaan (mutta muulloinkin) kaupasta ihan tuoreena. Kasarilla näin ei kaikkien tuotteiden kohdalla vielä ollut.

Lisäksi nykyään naistenlehtien ruokaohjeet pursuavat salaatteja, hyviä lihanosia, kasvisruokaa... Ja mikroa ei käytä enää kukaan. Juttujen ruokaohjeet näyttävät aivan aikansa eläneiltä. Vaan tuleeko kasariruoka vielä muotiin? On nimittäin ihan jännittävää, että vaikka muodit kiertävät, samat muodit eivät juuri koske ruokia. Vaikka nyt pukeudumme kasari- ja ysäriestetiikan mukaan, ruokapöydässä tähyillään ihan muualle kuin mikrossa valmistettaviin murekkeisiin ja pakasteperunoiden kanssa tarjoiltaviin kyljyksiin.