Taas käymme joulujuhlan viettohon

Pimenevä ilta joulukuun puolivälin jälkeen. Lumisade. Pimeällä metsätiellä hiutaleet vyöryvät kohti tuulilasia, mutta muuttavat reittiään äkisti ylittäen sittenkin auton katon, häviävät pimeään. Tänään koulun piha ei täyty kirkuvista lapsista vaan autoista. Koulun ovin molemmin puolin viimassa värjöttelevät kuusenoksat. Äitillä on erillisessä kassissa lakerikengät, talvisaappaat jäävät ulkotakin kanssa eteiseen. Ovet kolisevat, lumisia kalosseja pyyhitään kuramattoihin.

Sisällä käy tietysti kuhina. Juhlatila on jo päivällä koristeltu. Penkit ja tuolit aseteltu riveihin, ikkunoissa edellisellä viikolla pahvista ja silkkipaperista askarrellut kynttiläkoristeet, seinillä marssivat punaisesta pahvista leikatut tonttujonot. Salin nurkassa on kuusi, vuodesta toiseen samoilla kimalteilla koristeltu. Innokkaimmat äidit ja isät ovat ryhmittyneet eturiviin ja vaihtaneet kameraan uudet filmit. Eräälläkin on muutaman kilon painava videokamera jo aseteltu valmiiksi. Kolmosnelosluokassa on puolivirallinen pukeutumishuone. Tonttulakit, joulupukin parta ja lahjasäkki, revontulien mekot, joulumuorin puurokauha. Ketunhäntä, lumihiutaleen päähineenä toimiva paperipuuhka. Opettajanpöydälle on jo pinottu lahjahyasintit ja kynttilät. 

Jokainen luokka esiintyy kerrallaan. Pienimmillä on aina avausnumeron velvollisuus: joulukuvaelma Luukkaan evankeliumin mukaan. Voi onnekas sitä joka saa tuudittaa Baby Bornia Jeesuksena, voi harmi niitä jotka ovat lampaita tai paimenia isän kylpytakki päällä. Enkeleiden kynttilöistä valuu steariinia kädensijaa toimittavalle foliolle. Enkeli taivaan lausui näin miks hämmästyitte yllättäin lauletaan arilla äänillä ja hennosti, Heinillä härkien kaukalon herkistää äidin silmäkulmia. Lopulta tulee Jouluyö Juhlayö.

Tonttuohjelmanumeroita ja vähintään yksi joulupukki, jota esittää ärsyyntynyt 10-vuotias. Vähän metsän joulua ja tonttutanssia ja muutama kiva laulunumero, Sinivuorten yö tai Joulumaa, ehkä jotain kristillistä. Jos joku on saatu huijattua mukaan, myös Tiernapojat saapuvat jumppasaliin, jonka ilma lämpenee asteen viidessä minuutissa. Jos istuisin katsomon puolella äitin sylissä, hän puhaltaisi viileää ilmaa hikiseen niskaani.

Siellä me musisoimme nokkahuiluinemme armeliaana vuonna 1996. Olen 9-vuotias kolmosluokkalainen. Enkelit, lumihiutaleet, tontut, hiiret ja muut hienot hahmot, krepattuja hiuksia siellä täällä. Oi niitä aikoja ^_^