maanantai 26. tammikuuta 2015

Ysäri-ilmiöitä: Antennipipo

Vänkä pipo kunnon antennilla tai vähän pienemmällä nystyrällä voi vaikuttaa hyvältä idealta, jos sen kantaja on 4-vuotias ja istuu rattaissa kuumana heinäkuun päivänä. Mansikan mallinen pipo voi olla sellaisella oikein söpö.

Tai se voi tuntua hyvältä idealta, jos pipon kyljessä on siniristilippuja ja seuraa yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaottelua Olympiastadionilla Seppo Rädyn notkistellessa käsivarsiaan radan reunassa.

Aito antennipipo, luultavasti käytössäkin ollut.
Tai jos on käsityölehden toimittaja ja miettii vuonna 1995 sitä, mikä voisi olla siisti juttu tulevalle kesälle, "Collegetyyliä koulutytölle!".

Huomatkaa sukat!


Mutta ei minua enää tässä iässä, näinä aikoina, tällä vuosikymmenellä saisi pukemaan antennipipoa päähän.

Mutta onko teillä hyviä muistoja antennipipoista? Vieläkö käytät?

torstai 22. tammikuuta 2015

Kokoelmalevyt




Kokoelmalevyt ovat oiva keksintö. Ne kokoavat yhteen tietyn aiheen sisällä eri artistien musiikkia ilman, että kuluttajan pitäisi hankkia jostain suurimmat hitit erikseen monilta eri levyiltä. Samalla kokoelmalevyiltä löytyy miltei aina joku kappale, jota ei ole muualta kuullut. Siinä voi saada itselleen uusia suosikkeja.

1990-luku oli kokoelmalevyjen kulta-aikaa, vaikkeivat ne sen vuosikymmenen keksintö tietysti olleetkaan. Cd-levyt tulivat markkinoille ja Suomessa ilmestyi lukuisia kokoelmalevysarjoja. Näitä olivat esimerkiksi F1 Hits (ilmestyi 1994-2000), Hittibuumi (1994-1999), Absolute Hits sekä Kiss FM Hits. Kokoelmalevyt olivat varsin suosittuja ja niitä ilmestyi monia sarjoja vielä 2000-luvun alkupuolellakin. Kansainvälisesti yksi pisimmistä kokoelmalevyjen historioista on Now that's what I call music -kokoelmilla, jota on julkaistu vuodesta 1983 alkaen - suuressa maailmassa siis. Iso-Britanniassa sarjaa julkaistaan edelleen, ja osia on jo 90! Suomessa ilmestyneet Now...-kokoelmat olivat nimenomaan tänne tehtyjä versioita. Kansallisia versioista riitti useimpiin muihinkin Länsi-Euroopan maihin sekä mm. Yhdysvaltoihin, Austaliaan ja Kiinaan.

F1-95 -kokoelma.
Kuva: Wikipedia.
Itselleni nykypäivänä läheisin on Hittibuumi, jotka olen yhtä lukuunottamatta (voi niiska osa 4, missä luuraat!) onnistunut löytämään kirpputoreilta. Sitä julkasitiin Suomessa vuosina 1993-1999, joten sen kohdalla voidaan puhua todellisesta 90-luvun helmestä. Noin 18 biisiä sisältäneet levyt pysyivät ulkomuodoltaan samankaltaisina 10 ensimmäisen osan verran, jälkeen tulleet numerot 11-14 olivat taas erityylisiä. 



Eri kokoelmalevysarjoilla oli hieman omat tyylinsä. Esimerkiksi Hittibuumien musiikki oli etupäässä kevyttä poppia eurodance-twistillä, sisältäen kaikenlaista Spice Girlsista Captain Jackiin ja Enigmasta Eros Ramazottiin - unohtamatta suomalaisia artisteja, kuten Mascara ja Aikakone. F1-kokoelmat taas kallistuivat enemmän eurodancen lisäksi teknoon ja danceen.

Vuosikymmenelle oli tyypillistä, että samassa sarjassa ilmestyi usein, erityisesti tultaessa kohti 90-luvun loppua, useita levyjä vuodessa.

Ihan hauskoja kokoelmalevyjä ovat myös ne levyt, joissa on keskitytty vain jonkun tietyn vuoden musiikkiin. Olen löytänyt esimerkiksi kolme eri kokoelmaa, joissa juhlitaan Aquan Barbie Girlin tahtiin, eli ollaan vuodessa 1997: Best of 1997, Greatest hits 1997 sekä Total hits 1997.


1990-luvulla itselläni oli muutamia kokoelmalevyjä - pari Jyrki Hit circus -c-kasettia sekä Kiss fm hits 6 -kasetti. Absolute hits 1 taas löytyi cd:nä, jotain ajat muuttuivat nekin!

Kokoelmalevyissä on se hauska puoli, että niiden kautta tuli kuunnelleeksi artisteja, joista ei muuten olisi luultavasti tiennyt yhtikäs mitään. Samalla omaan lapsuuteni ja nuoruuteni musiikkimaisemaan tuli liitetyksi melko randomisti hittejä, jotka vain sattuivat olemaan omilla levyilläni. Jollekin kaverilleni samojen bändien suurimmat ja muistettavimmat hitit ovat usein jotain ihan muuta kuin minulle. Se on sattumasta ja levyvalinnoista kiinni.

Mitä kokoelmalevyjä sinun hyllystäsi löytyi?

maanantai 19. tammikuuta 2015

Ysäri-ilmiöitä: Panta kaulaan ja päähän

Jokaiselle 90-luvulla eläneelle tytölle kaksi seuraavaa muoti-ilmiötä lienevät kovin tuttuja. Muovisia, venyviä kaunistuksia. Toisen luokittelisin sinänsä ihan hyödylliseksi, toisen taas nostalgis-ironian kultaamaksi hetken huumaksi, joka ei ehkä kaunista eikä nosta tyyliä uudelle tasolle. 


Sekä tämän kaulapannan - vaiko ehkä tatuointikaulakorun? kirppikseltä ostin tämän nimellä kiristyskaulakoru, ei houkutteleva vaihtoehto sekään - että hiuspannan sijoitan ajallisesti noin vuosiin 1998-2000. 


Tällaisen hiuspannan saattelemana astelin myös koulukuvaukseen kevättalvella 2000. Niin kamalaa kuvaa minusta ei varmaan ole otettukaan ennen eikä jälkeen. Tosin, eivätpä hiukset olleet silmillä.

Ainakin Muoti+kauneus-muotilehden mukaan tuotteen varsinainen nimi olisi ollut haitaripanta.

Aikamoista tyylilyylitouhua.

1990-luvun tarpeistoa kampausten tekoon. Muoti+kauneus -lehti.


Kuuluuko jompi kumpi edelleen kaunistautumisvalikoimaasi, uskallatko tunnustaa?

Noita tatuointikaulakoruja myydään muuten esimerkiksi Gina Tricot -myymälöissä. Comeback tekeillä?

perjantai 16. tammikuuta 2015

Vuonna 1997

"To all the people around the world,

uh la la la la la la la la la la la la la la la la la"

~Alexia: Uh la la la~


(Nämä Remember 199... -videot on muuten musta ratkiriemukkaita, ja se joku joka nämä on koonnut, osaa todella sämplätä yhteen kappaleita, musiikkivideoita, leffoja ja tv-sarjoja. Että suosittelen. Tulee ikävä vuotta 1997!)

Tässä se nyt tulee: Tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän, 1997, ysiseiska! Tuo maaginen vuosi, johon tuntuu minulla kulminoituvan koko 1990-luku. Erittäin usein tätä blogia kirjoittaessani olen törmännyt siihen, että kaikki on tapahtunut juuri vuonna 1997. Tottakai lukuunottamatta kaikkia asioista, jotka eivät silloin tapahtuneet, mutta kummasti juuri 97 tuntuu vetäneen puoleensä kamalan määrän muistoja ja ilmiöitä.


Matka alkaa nyt!

Vuoden suurimpia uutisia on Walesin prinsessa Dianan kuolema elokuun lopussa. Eräänä sunnuntaiaamuna katson kotisohvalla Lämminveriset-heppaohjelmaa, kun ruudun ylälaidassa alkaa rullata teksti tulossa olevasta ylimääräisestä uutislähetyksestä. Aiheena on Dianan kuolema. Maailma pysähtyy hetkeksi, erityisesti viikkoa myöhemmin, kun yli miljardi ihmistä seuraa televisioistaan prinsessan viimeistä matkaa.

Dianasta kasvoi kuolemansa myötä pyhimys, erityisen rakastettu ja päähänpotkittu nainen. Elton Johnin uudelleenlämmittämästä ja tilaisuuteen sovittamasta Candle in the Wind -kappaleesta tulee hitti, Diana-elämäkertoja aletaan kirjoittaa. Dianan elämää ja viimeisiä hetkiä kerrataan muun muassa tässä viime syksyisessä kirjoituksessani.

Paljon muutakin tapahtui vuonna 1997, suuria ja pieniä asioita. Suomella oli omat tragediansa, kun tanskalainen Steen Christensen ampui kaksi poliisia. Poliisi piiritti Christenseniä kolmen päivän ajan ennen kiinnisaamista ja Suomi pidätti hengitystään. Christensen oli rikollinen, joka oli päästetty vankilasta vartioimattomalle lomalle - lomamatkaksi hän päätti karata Suomeen ja ampua pari poliisia. Nykyään Christensen istuu elinkautistaan Tanskassa. Puolen tunnin pituisen Rikostarinoita Suomesta -jakson Christensenin poliisimurhista voit katsoa Ylen Elävästä arkistosta.




Ylemmässä videossa enimmäkseen lelumainoksia joulukuulta 1997. Löytynee monta tuttua! Alempana olevassa videossa ihana Lola Odusoga sorauttelee r-kirjaintaan pizzamainoksessa.

Timo Soinista tuli Perussuomalaisten puheenjohtaja. Samaan aikaan maailmalla nuorekkaasta Tony Blairista tuli Iso-Britannian pääministeri ja eräänlaiseksi julkkikseksi nousi myös kloonattu Dolly-lammas.



Boris Jeltsin ja Bill Clinton tapasivat toisensa Martti Ahtisaaren edesauttamina Helsingissä, ja näin pääkaupunkimme oli hetken maailman keskiössä.

Kettutytöt olivat edelleen suomalaisten mielissä turkistarhaiskuineen. Hartwall Areena vihittiin käyttöön ja koululaiset hoitivat niin antaumuksellisesti Tamagotchejaan, että aihetta käsiteltiin valtamediassa asti. Daze teki samasta lelusta biisin, mutta joutui tekijänoikeussyistä muuttamaan hittinsä nimen - vaikka Tamagotchina biisi silti edelleen tunnetaan.
Herkules-animaatiosta tutut Megara ja Herkules nukkeina.

Nuorten muotia Suuri Käsityö -lehdessä 1997.
Elokuussa Michael Jackson tanssi kultapuvussaan kahdesti Olympiastadionilla osana maailmankiertuettaan HIStory. Meillä kotimaassa saatiin julkisuuteen sellaisia uusia hahmoja kuin Lenni-Kalle Taipale sekä Miss Suomeksi valittu Karita Tuomola. Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Antti Tuurin romaani Lakeuden kutsu.

Neljäs televisiokanava, Nelonen, aloitti toimintansa. Sieltä sai katsella pitkälti ulkomaisia sarjoja, kuten Baywatchia ja Sunset Beachia.

Internet yleistyi edelleen ja monissa aikakauslehdissä julkaistiin juttuja siitä, mitä kaikkea iloa ja hyötyä Internetistä voisi olla ja sille povattiin loistavaa tulevaisuutta. Lehdissä julkaistiin kiinnostavien sivujen osoitteita ja esimerkiksi chatit tekivät tuloaan, muun muassa Kiss fm:n sivuilla. Yhtäkkiä bändillä kuin bändillä tuli olla oma nettisivu - tai siis ei nettisivu vaan kotisivu. Silti moneen ohjelmaan vielä osallistuttiin perinteisesti postikortein, mutta sähköpostit tulivat hiljalleen rinnalle. Vuonna 1997 tosin luultavasti vielä melko pienellä volyymilla. Näihin aikoihin taisin saada oman ensimmäisen sähköpostiosoitteenikin - se oli iobox.comiin.

Kännykkäkään ei enää ollut supererikoisuus. Esimerkiksi Nokia 2210:aa tituleerattiin sen mainoksissa "suunnannäyttäjäksi". Antennit eivät vielä olleet sisäänrakennettuja.




Vuoden suosituimpia urheilijoita olivat esimerkiksi Mika Häkkinen, Saku Koivu, Teemu Selänne, Janne Ahonen ja Jani Sievinen. Kansainvälisistä nimistä voi mainita vaikkapa Jacques Villeneuven, Michael Jordanin ja Wayne Gretskyn. Miesvoittoista, tiedän.

19-vuotias Janne Ahonen voitti Trondheimissa hiihtolajien MM-kisoissa maailmanmestaruuden. Omalla seinälläni oli sanomalehdestä leikattu iso kuva söpöstä Jannesta lumihiutaleen mallinen mitali kädessään. Olin rakastunut. Samoissa kisoissa naiset hiihtivät viestipronssia. Ehkä juhlituin mitalisti oli kuitenkin Mika Myllylä. Hän voitti kisoissa hiihdon ehdottoman kuninkuusmatkan, 50 kilometrin hiihdon. Jo aiemmin Myllylä oli voittanut hopeaa ja pronssia samoissa kisoissa. Myllylä oli myös median suosikki. Ei liene yllätys, että Mika Myllylä valittiin  vuoden miesurheilijaksi - tuolloin vielä olivat erikseen sarjat mies- ja naisurheilijoille siltä varalta, jos vuoden urheilija ei ollut nainen.

Ettekä varmaan ylläty siitä, että keväällä jääkiekon Suomen mestaruudesta taistelivat finaalisarjassa Jokerit ja TPS. Kuten vuotta aiemmin, tälläkin kertaa sarjan vei Jokerit, joka oli voittanut myös runkosarjan.



Vuoden musiikki



Vuonna 1997 musiikkia yritettiin vielä myydä myös minidisc-formaatissa, mutta se ei koskaan kunnolla breikannut. Sen sijaan Apulanta breikkasi 1997 ja teki sen isosti. Vuoden soitetuimpiin kappaleisiin voisi lukea montakin heinolalaista punkbiisiä. Monille tärkein oli Anna mulle piiskaa, toisille kenties mitä ahdistunein Liikaa. Vaikka radioissa soi etupäässä ulkomaisten artistien hittejä Spaissareista Hansoniin ja Paradisioon, Suomessa levymyynti oli kuitenkin konkareiden käsissä. Eppu Normaalin ja Leevi and the Leavingsin tuplakokoelmat myivät viikko toisen perään niin suuresti, että molempien kokoelmat olivat lopulta yli sata viikkoa virallisella listalla. Yli kahden vuoden ajan siis - siinäpä saavutusta!

Yksi syy esimerkiksi Apulannan roimaan sinkkumyyntiin saattoi olla siinäkin, että toisin kuin perinteiset levy-yhtiöt, heidän Levy-yhtiönsä myi sinkkuja perinteisen 30 markan sijaan 10 markalla - ilmankos kauppa kävi.



Vuoden suurimmat hitit

* No Doubt: Don't Speak
* Prodigy: Breathe
* Alexia: Uh la la la
* Hanson: Mmmbop / Where's the love
* Aqua: Barbie Girl
* Toni Braxton: Un-break my heart
* Scooter: Fire
* Sash!: Ecuador
* Puff Daddy & Faith Evans: I'll be missing you
* Paradisio: Bailando
* Spice Girls: Spice up your life
* Apulanta: Mato / Anna mulle piiskaa
* Backstreet Boys: Everybody / As long as you love me
* Pricessa: Anyone but you - Vivo




Koska vuodelta 1997 ovat peräisin miltei kaikki kappaleet, niin voin mainita julkaistun silloin myös sellaisia hittejä kuin Jari Sillanpään Bum bum bum, Dazen Superhero, Madonnan Don't cry for me Argentina, Will Smithin Men in black, Bellinin Samba de Janeiro, Eran Ameno, Don Huonojen Riidankylväjä, Tehosekoittimen C'mon baby yeah, Natalie Imbruglian Torn, Galan Freed from Desire ja The Verven Bitter Sweet Symphony. Ja Ismo Alangon, A. W. Yrjänän, Kalle Aholan ja Ilkka Alangon (eli Neljän baritonin) Pop-musiikkia oli hitti sekin ja päätyi esimerkiksi lukuisille kokoelmalevyille.

Mascaran suurin hitti Erittäin hyvä (ellei täydellinen) oli julkaistu jo vuoden 1996 lopulla, mutta sen suosio jatkui vielä ysiseiskaan, ja 1997 sitä seurasi myös kokonainen levy, joka kantoi samaa nimeä. Mascaran haastattelu Lista-ohjelmassa on nähtävissä tässä.

Ja olihan meillä Nylon Beatin Satasen laina! Kotimaassa XL5:n poikabändimaailman kuningaspaikkaa yritti kammeta, tai ehkä samassa imussa menestyä, esimerkiki 7. taivas. Vuodelta 1997 on myös Don Huonojen menestynein pitkäsoitto, Hyvää yötä ja huomenta, joka on paitsi hyvä levy, myös myi paljon ja sai palkintoja.



Jos taas on uskominen Suosikin vuosiäänestystä, niin vuoden 1997 suosituin kotimainen bändi taisi olla Rasmus - vielä ilman the-artikkelia. Se äänestettiin vuoden parhaaksi bändiksi, lisäksi siltä äänestettiin vuoden paras biisi, video (Playboys) ja levy!

Vuoden 1997 Emma-palkinnot:
Naissolisti: Kaija Koo
Miessoliti: Jari Sillanpää
Naissolistitulokas: Anna Eriksson
Miessolistitulokas: Sami Saari
Vuoden yhtye: Don Huonot
Vuoden yhtyetulokas: HIM
Vuoden albumi: Hyvää yötä ja huomenta (Don Huonot)
Vuoden debyyttialbumi: Greatest Lovesongs vol 666 (HIM)
Vuoden biisi: Riidankylväjä (Don Huonot)
Vuoden yllättäjä: Smurffit
Vuoden vientituote: Apocalyptica

Apulannan ihailijakuva Suosikissa 1/1997. Punkki meininki!

Euroviisut voitti popbiisi Love Shine a Light, eli voitto meni Iso-Britanniaan. Voittobiisi oli hetken hitti.

Suosikin idoliäänestys eli Idolipörssi antaa yhden kuvan siitä, ketkä julkkikset vuonna 1997 olivat kaikkein suosituimpia. top5:ssa pyörivät ympäri vuoden pitkälti samat nimet: erityisesti XL5, Rasmus, Aikakone, Apulanta, Backstreet Boys, Leonardo diCaprio ja Spice Girls. Niin loputtoman tuttuja, ihania nimiä!




Vuoden elokuvat ja televisio-ohjelmat

1990-luvun lopun suurin elokuvahitti, Titanic, sai maailman ensi-iltansa joulukuussa 1997. Suomessa se tuli teattereihin kuitenkin vasta tammikuussa 1998, joten käsittelen leffan sitten seuraavassa vuosikirjoitelmassa. Leonardo DiCaprio oli kuitenkin kaikille entuudestaan tuttu jo ennen tuhoisaa merimatkaakin. Traaginen kohtalo hänellä kun oli myös modernissa Romeossa ja Juliassa yhdessä Niin sanottu elämäni -tv-sarjasta tunnetun Claire Danesin kanssa. Leonardo ampaisi vuoden aikana ainakin Suomessa ylivoimaisesti kirkkaimmaksi miesnäyttelijäksi - Suosikissa hän sai vuosiäänetyksessä 4463 ääntä, kun toiseksi tullut Jim Carrey sai tyytyä 907 ääneen. Naisten puolella kilpa Claire Danesin ja Julia Robertsin välillä oli hieman tiukempi.

Tulevaa spektaakkelia pohjustettiin Suosikissakin ja spekuloitiin sillä, onko Leolla ja Katella romanssi. Tulevan elokuvan suosio oli tietysti talvella 1997 aivan tietämätöntä totuutta.



 Vuoden 1997 elokuvia suomalaisissa leffateattereissa taas olivat suosituimmuusjärjestyksellä esimerkiksi seuraavat:

1. Bean - Äärimmäinen katastrofielokuva
2. 007  Huominen ei koskaan kuole
3. Men in Black
4. Kadonnut maailma - Jurassic Park
5. 101 Dalmatialaista
6. Valehtelija, valehtelija
7. Englantilainen potilas
8. Kummeli Kultakuume
9. Herkules
10. Housut pois
11. William Shakespearen Romeo + Julia
12. Hylättyjen vaimojen kerho
13. The Fifth Element - puuttuva tekijä
14. Ransom - lunnaat
15. Batman & Robin

Vuoden 29. katsotuin elokuva Suomessa oli oman aikansa nuorille varmasti tärkeä tekele ja yksi harvoja nuorisoelokuvia ylipäätään: Sairaan kaunis maailma. Se siivitti esimerkiksi Arttu Kapulaisen hetkeksi tähtitaivaalle ja oli osa ajan huumekeskusteluja. Nuorten keskuudessa Sairaan kaunis maailma taisi olla melko suosittu, sillä Suosikissa se äänestettiin vuoden parhaaksi kotimaiseksi leffaksi Arttu Kapulainen toiseksi suosituimmaksi näyttelijäksi heti Santeri Kinnusen jälkeen.

Jussi-palkinnoissa juhli erityisesti Aki Kaurismäen elokuva Kauas pilvet karkaavat, vaikkei se vuoden katsotuimpiin elokuviin kuulunutkaan. Se sai nimittäin jopa viisi Jussia, yli puolet jaetuista.

Televisiossa oli vanhoja hyviä tuttuja. Anu Hälvä oli Suomen suosituimpia näyttelijöitä.  Markus Kajon Naurun paikka sai Telviksen. Telvis-palkintomaailmassa alkoi myös Marco Bjurströmin valtakausi, kun hän voitti ensimmäisen kerran parhaan miesesiintyjän palkinnon - Bum tsi bum nimittäin alkoi 1997.

Jälleen Suosikin Grand Prix -äänestykseen tukeutuen suosituimpia tv-sarjoja olivat seuraavat: Kotikatu, Jyrki, Ihmeidentekijät, Lista, Ota ja Omista (?) sekä Blondi tuli taloon, josta tosin ei enää uusia jaksoja nähty. Ulkomaisista sarjoista taas Frendit, Melrose Place, Teho-osasto, Kolmas kivi auringosta, Beverly Hills, Salaiset kansiot ja Simpsonit.



Muita ohjelmia olivat esimerkiksi kotimaiset Sydän toivoa täynnä, Makupalat ja Hakupalat, Tuttu juttu show, Passi ja hammasharja ja Speden spelit. TV1:lta tuli nuortenohjelma Tiikeri. Iltapäivien ennen Jyrkiä MTV3:lta tuli esimerkikis Alf ja Marienhof. Muita ulkomaisia ohjelmia olivat vaikkapa sellaiset kuin Chicagon ratsupoliisi, Varustamo ja Viiden juttu.




Mitähän itse mahdoin häärätä 1997. Luultavasti se oli se vuosi, jolloin aloin toden teolla kiinnostua esimerkiksi popmusiikista ja elokuvistakin. Minulle tuli kotiin Koululainen-lehti, joskus ostin Suosikin (tai vähintään luin sitä kirjastossa) ja kaikkien muiden ikäisteni tyttöjen tapaan rakastin Spice Girlsia. Katsoin ehkä tuhat kertaa heidän livekeikkaansa Istanbulista, josta on myös tuo yllä oleva Spice up your life. Leikin barbeilla ja legoilla, täytin 10 vuotta ja kesälomalla varmastikin kävimme Puuhamaassa. Sain No Doubtin levyn c-kasettikokoelmani jatkeeksi. Luin Neiti Etsiviä, luulisin. Heppakirjojakin.

Ja ehkä Spice Girlsien kuvia tuijottamalla olin oppinut poseeraamaan, hehe!



Millainen oli sinun vuotesi 1997?

maanantai 12. tammikuuta 2015

Klaani kesäaamujemme ilona

Kuva: Fanpop.com.


1990-luvun loppupuoliskon kesäaamuihin kuuluivat erilaiset nuortensarjat. Summerista ja muusta voit lukea tästä aiemmasta postauksestani. Nyt suunnataan katse kohti Uutta-Seelantia, josta tuli yksi ikimuistoisimmista nuortensarjoista, The Tribe eli Klaani. Ensin sarjaa seurattiin kesäisin Summerin aamusarjana ja myöhemmin lauantai-iltapäivisin TV1-kanavalla.

Klaani oli scifi-twistillä maalattu sarja ajasta, jossa mystinen virus oli tappanut kaikki aikuiset ja niinpä lapset ja nuoret joutuivat luomaan oman yhteiskuntansa. Esimerkiksi Wikipediassa sarjaa kuvataan post-apokalyptiseksi. Sitä tehtiin viisi tuotantokautta vuosina 1999-2003, 260 puolituntista jaksoa. Sarja seurasi erityisesti Mall rats -nimisen ryhmän (klaanin) elämää. Nimensä mukaisesti tuo joukkio asui autioituneessa ostoskeskuksessa. Samaan ryhmään kuuluneet nuoret olivat yleensä pukeutuneet jokseenkin samaan tyyliin. Keskeisessä osassa Klaanissa olivat tietysti ihmissuhteet, mutta myös erilaisten ryhmien välinen kamppailu ja ylipäätään selviytyminen maailmassa, jossa eivät päteneet enää aiemmat lainalaisuudet. Mukana olivat myös monet nuorten aikuisten elämään kuuluvat vakavat teemat, kuten teiniraskaudet ja syömishäiriöt.

Sarja oli täynnä hienoja hahmoja. Ostarin rottiin kuuluivat esimerkiksi Amber (Beth Allen), Tai-San (Michelle Ang), Lex (Caleb Ross), Salene (Victoria Spence), Jack (Michael Wesley-Smith) sekä lapsen saava Trudy (Antonia Prebble). Osa hahmoista oli jo aikuisuuden kynnyksellä, osa nuorempia. Ostarin rotat olivat sarjassa paitsi pääosassa myös enimmäkseen hyviksiä, joita muut ryhmät uhkasivat. Näistä muiden klaanien hahmoista katsojille tutuimmaksi tuli varmasti Ebony (Meryl Cassie).



The Tribe löytyy kokonaisuudessaan Youtubesta, joten ei kuin katsomaan! Tästä pääset ohjelman viralliselle Youtube-kanavalle.

Katsoitko sinäkin Klaania, kuka oli suosikkihahmosi? Itse tietysti rakastan Amberin kampausta ja Jack oli yksi lempparihahmoistani.


torstai 8. tammikuuta 2015

Jogurtteja ja viilejä

Kuvat erilaisista menneistä arkisista ruokapakkauksista ovat suosittu blogauskohde, ja innostun niistä itsekin. Tässä jälleen kollaasinomaisesti monenlaisia jogurtti- ja viilituotteita. Tuttuja löytynee!

Alkuun perinteinen suomalainen Valio jogurtteineen. Nämä ensimmäiset ovat ajalta ennen 90-lukua.




Valiojogurtti nimittäin täytti 25 vuotta vuonna 1993.



Yksi 1990-luvun alkupuolen uutuus olivat viljajogurtit. Niitä oli noissa pikareissa, joiden taustasävy on vaaleansininen.

Myös Bulgarianjogurtin pakkaus on melkoisesti muuttunut. Ostan sitä niin älyttömän harvoin, etten edes tajunnut asiaa heti, mutta onhan muutos melkoinen. Nostagisoiden sanon, että onhan tuo vanha pakkaus paljon hienompi. Niinhän ne aina.


Näissä kahdessa kuvassa mandariini-appelsiini-jogurttia (tuota makua ei taida enää olla?) sekä vaniljaa.








Tässä sen jo mainitun Bulgarianjogurtin tv-mainos, mahdollisesti kyllä jo 80-luvun puolelta. Voi miksei nykyinen "bulgarialaisnainen" voi olla noin nätti?



Ja pari Valiojogurtin tv-mainosta:







Sitten muutama kuva Valion viileistä menneiltä ajoilta. En oikeastaan tiedä, onko näissä alla olevissa makuviileissä ollut siis maustettua viiliä vai jokin viili+hillo-yhdistelmä.

Valion viilejä, 1980-1990-lukujen taite.


Nämä maustamattomat viilit ovat tutumpia. Vanhat pakkaukset näissäkin ovat hirmu hyvännäköisiä.


Ja tähän vielä noiden maustettujen viilien tv-mainos, varmaan jostain 90-luvun alusta, vuotta ei ollut videon tiedoissa mukana.



Mukaan on tullut myös yksi Ingmanin viilin mainos. Valitettavasti en kuollaksenikaan muista miltä vuodelta tämä on, mutta vahvasti arvaisin 90-luvun viimeisiä vuosia.


Yllä olleiden maustettujen viilien sijaan Valion Viiliksiä söin lapsena toisinaan. Nykyään ne ovat vähän liian äklöjä. Nämä vuosituhannen vaihteen tietämiltä olevat Viilis-mainokset ovat hauskoja, tuollaista ehtaa turbomummo tukisukissa -vitsihuumoria.



Loppuun vähän muita kuin Valion tuotteita, vaikka ne nyt tässä (ja kai ruokapöydissämme myös) dominoivatkin.

Yoplaitin hedelmärahka Petits Filous. Olen jopa saattanut syödä näitä, sillä tuollaisen pienet pinkit, oranssit ja punaiset pikarit näyttävät kovin tutuilta. Tai sitten jollakin toisella merkillä on joskus ollut vastaavia.


Yoplaitilla jatketaan:




Myös Frutos-jogurtti oli Yoplaitin. 2000-luvun alusta olen löytänyt myös tämän kuvan Yoplaitin Safari-jogurtista. Siitä minulla ei tosin ole mitään mielikuvaa.




RisiFrutti oli vuoden 1997 uutuus: esimerkiksi Avotakka esitteli sitä maaliskuun numerossaan. Harmillisesti tosin tällaisen piirroksen eikä valokuvan avulla.





Jos aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut välipaloista ennenkin:

Metsätähti-jogurtti
Kevyt Linjan jogurtteja
Fanny-vanukkaasta, Valion jogurttia ja Frutosta
Nami nami -vanukkaista