sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Toukokuun loppu 1996 - merielämää ja Rantarockin odotusta

Miten maailma makasi tasan 20 vuotta sitten?

Yksi kevätkesän hiteistä oli Robert Milesin instrumentaalinen ja hieman melankolinen Children. Toinen hitti, joka sittemmin on varmasti jäänyt elämään, oli tietysti Macarena. Take Thatin hajottua oli TT:n kokoelmalevy kysyttyä tavaraa. Radiossa soivat myös esimerkiksi Prodigy, Alanis Morissette, Oasis sekä J. Karjalainen.





Naistenlehti Annassa päähuomion varasti haastattelussa ollut Anu Hälvä. Hän kertoi halustaan olla muutakin kuin blondi, joksi hän tietysti oli Blondi tuli taloon -sarjassa (1994-1995) leimautunut. Ilmeisesti monet tv:n katsojat olivat myös hieman näreissään hänen uudesta tv-hahmostaan, eli Ihmeidentekijöiden Maijasta. Siinä kun Hälvän hahmo oli paitsi topakka itäsuomalaismurretta puhuva vanha piika, myös pukeutunut harmaaseen perukkiin.

Vain pari kaloria sisältäviä Dietorelle-karkkeja mainostettiin ja Anne Kukkohovi esitteli alkukesän muotia rantaympäristössä. Ruokajutuissa mereiltiin purjeveennä, ja sinivalkoisessa teemassa jatkettiin kattaukseen.




Meidän ikäpolveamme kiinnosti tietysti enemmän ihan muut asiat. Suosikin kanteen oli nostettu Worlds Apart -poikabändi, joka oli saapumassa Suomeen Rantarockiin. Jutussa mietittiin, olisiko Worlds Apart Take Thatin manttelinperijä. (Voi tietysti myös huomauttaa, ettei tarvitsisi montaakaan kuukautta odottaa, kun Backstreet Boys tulisi räjäyttämään poikabändipankin, eikä kovin moni muista enää Worlds Apartista mitään.) Suosikin jättitulisteessa olivat XL5 sekä Rantarock 1996. Kesää ounasteleva numero oli festarinumero, jossa käytiin pitkällisesti läpi suurimpia festareita, ja pienemmätkin tapahtumat kyllä mainittiin. Jäätelö- ja limonadimainokset kutsuivat kuumaa kesää.

Idolipörssissä meno oli seuraava:

Kotimaan idolit top-10:

1. Aikakone
2. XL5
3. Sound of R.E.L.S.
4. Juustopäät
5. Taikapeili
6. Neon 2
7. Vintiöt
8. Jani Sievinen
9. Movetron
10. Ville Peltonen

Ulkomaan idolit top-10:
1. Take That
2. Bon Jovi
3. J. Walters
4. Brad Pitt
5. Blur
6. Oasis
7. Madonna
8. Green day
9. Roxette
10. Boyzone








Tv-kanava Nelonen tulisi aloittamaan toimintansa vasta alkuvuonna 1997, joten kolmella kanavalla mentiin kohti rakkauden kesää ysikuus.

Kansanhuvien artistivieraana oli Anna Hanski (perjantai, TV2 21.25), Frasier nauratti perjantain alkuillassa (TV1 17.30, myös keskiviikkoisin ja torstaisin), Koulun jälkeen saattoi valita Vuoristolääkärin (perjantai TV2 klo 15), Täyttä laukkaa -heppatalliohjelman (MTV3 15) ja Jyrkin (MTV3 klo 15.30) välillä.

Illoissa viihdyttivät ja kiinnostivat Ihmeidentekijät (ma, ke, pe MTV3 19.30), Naurun paikka (pe TV2 21.00), Kotimaan katsaus (hyvin viihdyttävä, pe TV2 18.50), Tangomarkkinoiden semifinaali (la MTV3 20.30), Hyvät herrat (ti MTV3 klo 21), Kymppitonni (ti MTV3 klo 21.30) ja keskiviikkona olisi vielä tullut Melrose Place (MTV3 klo 21).

Kevään 1996 lastenohjelmia olivat esimerkiksi Prätkähiiret, Pikku Kakkonen, Veturi, Kippurahännän tarinat, Beethoven, Hämähäkkimies, Droidit ja Tiny Toons. 

Myös tässä näkymättömiä eli muina viikonpäivinä tulleita ohjelmia olivat esimerkiksi Halinallet, Pelottaako?, Smurffit sekä Jyrki Countdown, Waltonen perhe, Varustamo, Kummeli-tekijöiden Lihaksia ja luoteja, Bon Appétit, Tuttu juttu Show sekä Speden Spelit.

Mikä valtava määrä televisioklassikoita meidän sukupolvellemme!






Oliko kevätkesä 1996 sinulle kivaa aikaa? Olitko armoton Worlds Apart -fani? Katsoitko mieluummin Prätkähiiriä vai Halinalleja? 

torstai 19. toukokuuta 2016

Välipalalle! Jogurtteja, viilejä ja rahkaa 90-luvulta

Kuvakollaasimaisesti tällä kertaa jogurtteja, viilejä ja vanukkaita!



Fanny-tuotteita on Nuoruusdiskossa katseltu ennenkin, tässä tuo aiempi juttu - siellä mukana myös jogurtteja. 
Itse muistelen kaiholla Fanny-rahkoja, jotka olivat ihanan ilmavia ja maukkaita, eikä niitä tietenkään kovin usein syötäväkseen saanut. Ainakin kerran, jotta siitä jokin muistijälki on jäänyt.


Fanny-tuotteita, 1996.


Näistä alleolevista Danonen tuotteista katselen erityisellä mielenkiinnolla oikeassa reunassa olevia Sprinklins-purkkeja. Jotain tuollaista joskus sain maistaa, ja olihan se nyt jännää, että jogurtin joukkoon sai sekoittaa pieniä sokerisia hippusia.

Danonen tuotteita, 1995.



Maustetut viilit miellän itse aikalailla lasten jutuksi - syökö teistä joku tällaisia Viiliksiä ja muita maustettuja, makeita viilejä? Pari vuotta sitten testailin nostalgiapäissäni viilistä, eikä se ollut yhtään niin hyvää kuin lapsena. Kyse lienee toki myös siitä, että Viilikset oli erittäin selvästi suunnattu lapsille jo niiden mainoksienkin kautta. Hiukan alempana on Viiliksien tv-mainoksia, ja ala-asteikäisille nekin on osoitettu. Mielenkiintoista, miten purkkien väreillä, visuaalisella ilmeellä ja esimerkiksi mainoksilla täysin samoja tuotteita voidaan suunnata todella erilaisille kuluttajille. Vaikka tietysti tässäkin tapauksessa äidit ja isät ne Viilikset taisivat maksaa.

Mielenkiintoinen muutos tämäkin: Vielä ihan 1990-luvun alussa Viiliksiä kyllä mainostettiin nuorille aikuisille. Esimerkiksi Valion tv-mainoksessa, joka on tuolla alempana, Viilistä syövät 15-20-vuotiaat tyypit, ja vuodelta 1992 löysin Viiliksen lehtimainoksen Suosikista. Sen sijaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tuotteen mainokset on selvästi suunnattu noin 10-vuotiaille.

Ainakin Valiolla oli jo aiemmin myynnissä viilejä, joiden alla pikarissa oli hilloa, mutta Viiliksissä se oli tavallaan jo valmiiksi sekoitettu viilin joukkoon. 


Ingman Viilejä, 1998.


Tsekatkaa myös Valion 1990-2000-lukujen vaihteen Viilis-mainokset!











Tosin jos Viilistä myytäisiin edelleen näin kivannäköisissä pikareissa kuin vuonna 1992, saattaisin ihan siitä ilosta joskus ilahduttaa itseäni vaikkapa kuunkeltaisella banaanipotkulla!

Valio Viilis, 1992.


Tässä mainoksessa Valio esittelee aika laajastikin erilaisia viilejään: maustamattomia, hyla-viiliä, Viiliksiä sekä tällaista Mysli-viiliä, jossa on kannessa mysliä sekoitettavaksi Viiliin. Söpö ja informatiivinen mainos näin menneestä kiinnostuneelle ^_^ 



1990-luvun alku, n. 1990, Valio Viilis ja Viili.

Viilejä, jogurtteja ja vanukkaita on Nuoruusdiskossa toki nähty ennenkin. Käy klikkaamassa erimerkiksi tämä kirjoitus katsottavaksesi!
1990-luvun alku, Valio Mysliviili.





maanantai 9. toukokuuta 2016

MM-Jääkiekkoa ja kaikkien aikojen joukkue 1995



Viime perjantaina Venäjällä käynnistyneet jääkiekon mm-kisat osoittanevat jälleen kerran, että suomalaiset ovat kiekkokansaa ja jääkiekko yksi kansallislajeistamme. Teemu Selänne on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista suomalaisista urheilijoista; Saku Koivun ja postimerkkiin päässeen Mikael Granlundin tietävät kaikki. Helposti kuitenkin unohtuu, ettei Suomi suinkaan aina ole ollut jääkiekkomaa, ja kansainvälinen menestys jääkiekossa on niinikään vieläkin melko tuore asia.

Suomen maajoukkue saavutti ensimmäisen mm-kullan Ruotsin kisoissa vuonna 1995, kuten me ihan kaikki tiedämme. Erityisesti tuolloin, vuonna 1995, menestys jääkiekossa oli sitä uudempi asia. Vaikka kyseessä oli ensimmäinen maailmanmestaruus, ei Suomi ollut tuohon mennessä saavuttanut muitakaan mitaleita kovinkaan montaa.

..

...Kuten yllä olevasta kuvastakin voi nähdä! Olympialaisissa Suomi oli tuohon mennessä saavuttanut kaksi mitalia: hopeaa Galgaryssa 1988 sekä pronssia Lillehammerissa 1994. Ruotsi muuten saavutti ensimmäisen mm-kultansa vuonna 1953 Sveitsin kisoissa. 1920-luvulta alkaen lajia dominoi Kanada, 1960-luvulta alkaen taas Neuvostoliitto. 1990-luvulta alkaen, voisin sanoa, voittajien kirjo ei ole tuonut voittajien joukkoon moniakaan uusia maita, mutta vuosikymmenien pituisia hallintaputkia millään maalla ei enää ole. (Nippelitietona: vuosina 1963-1986 voittaja mm-jäillä oli aina Neuvostoliitto tai Tsekkoslovakia. Ruotsi voitti 1987 ja sen jälkeen Neuvostoliitto vielä kahdesti ennen hajoamistaan. Olympiakisoja tarkastellessa asia ei ole kovinkaan erilainen)

Alkuvuonna 1995 julkaistu All Star Finland - Kaikkien aikojen joukkue -kirja (Ari Mennander, Jari Porttila, Mauno Saari, Otava 1995) alkoi esipuheella, jossa kirjoittajat muotoilivat seuraavasti: "Tämä kirja kertoo Suomen jääkiekon unelmajoukkueesta, Dream Teamista. Useimmat pelaajat, joista kerromme, kuuluvat Tukholman MM-kisoissa taistelevaan Suomen maajoukkueeseen. Kaikki eivät sinne pääse, muun muassa NHL-kiireittensä takia. Mutta unelmajoukkue on tässä! Tällä joukkueella, johon kuuluu muutama "varamieskin", tulisi mielestämme olla hyvät mahdollisuudet voittaa mikä tahansa muu joukkue. Siis mikä tahansa!"

Melko enteellistä, voisi näin jälkiviisaana todeta. Ja mikäs sitä on hehkuttaessa: edellisenä vuonna 1994 Suomi oli saavuttanut mm-hopeaa ja olympiapronssia.

He myös kirjoittavat, kuinka vielä "muutama vuosi sitten" jokin suomalaisessa urheilussa muuttui. Aina ennen oltiin sitä mieltä, että vain yksinäiset sudet, kuten kuuluisat pitkän matkan juoksijat Paavo Nurmi, Ville Ritola ja Lasse Virén voisivat olla maailmanluokan suomalaisia voittajia. Joukkuelajeissa ei olisi mahdollisuuksia menestykseen. Muutoksen avaimeksi Mennander, Porttila ja Saari nostavat eritoten mukaan palkatun ruotsalaisen valmentajan, Curt Lindströmin.

All Star Finland -kirjassa käydäänkin sitten läpi uutta pelityyliä ja - mikä mielestäni kiinnostavampaa - pelaajien henkilökuvia ja uria. Tilastojakin löytyy eri vuosikymmenien kisoista ja Suomen menestyksestä niissä. Kaikkein hauskinta luettavaa ovat kirjan lopussa olevat värikuvin varustetut niin sanotut fact filet maajouekkupelaajista.



Näiden tietolaatikoiden antia:
Suosikkibändi on useimmiten Eppu Normaali, Rolling Stones, U2 ja Dire Straits.
Lempileffoja ovat muun muassa Sademies, Grease, Kummisedät, Tanssii susien kanssa, Forrest Gump, Uhrilanmpaat

Jostain tuntemattomasta syystä pelaajilta on myös kysytty myös "suosikkipuoluetta" ja "suosikkipoliitikkoa". Miltei kukaan ei ole vastannut näihin - harvat jotain sanoneet ovat ilmeisesti kannattaneet Kokoomusta. Ja yksi nuorsuomalaisia. 

*****


Luultavasti Suomen aiempi kovin harvinainen menestys jääkiekossa, tuossa kaupunkilajissa, varmasti selittää sitä intoa, jolla 1995 mm-kulta otettiin vastaan. Vaan eipä se juhlinta nykyään vähäisempää ole, osoittavat jo nuortenkin mm-kultien juhlinnat aiemmin tänä vuonna. 

Leijonille tsemppiä Pietariin ja Venäjän-kisoihin!

PS. Katso myös vuodentakainen kirjoituksen Maailmanmestaruus 1995 - Nevöforget!