maanantai 17. syyskuuta 2012

Tuulta pukuun ja verkkahousut jalkaan

1990-luku oli luultavasti erittäin urheilullista ja ulkoilullista aikaa. Näin ainakin siitä päätellen, että jokapojan ja jokatytön vaatekaappiin kuului ehdottomasti kunnon tuulipuku. Itselläni oli mitä upein Adidaksen tuulipuku takkeineen ja housuineen ollessani suunnilleen ekaluokkalainen. Upea se oli etupäässä siksi, että siinä oli kivasti yhdistetty suunnilleen kaikkia maailman värejä erilaisiin lohkoihin. Parhaalla ystävälläni oli tismalleen samanlainen (voin laittaa joskus kuvan, kunhan löydän jonkun edustavan otoksen.)

Osasivat sitä muutkin.


Suuressa Käsityössä oli oma aukeama lukijoiden lähettämille kuville, ja vuosien 1991 ja 1992 aikaan värikkäät lasten ulkoiluasut olivat yhdestä satunnaisotannasta päätelleen kuumista kamaa. Minua ilahduttavat erityisesti yllä oleva vasemmanpuoleisen kuva, jossa pukujen rintamuksiin on ommeltu kivoja paikkamerkkejä. Minullakin oli sellaisia! Siinä on jonkun äiti tai sukulaistäti surautellut koko lapsikatraalle samanlaiset, vautsi. Kivoja väriyhdistelmiä. Ja eri kivaa, että myös housujen toisessa lahkeessa on tuollainen värikäs lohko.

Luulen, että oma äitini saattoi käyttää juurikin tätä samaa mallia kuin tuon vasemman kuvan pukujen ompelija. Minulla nimittäin oli äitin itsetekemä verkkapuku. Se oli kaksivärinen, siinä oli violettia ja pinkkiä. Siitä on aivan varmasti valokuviakin, mutta juuri tähän hätään ei löytynyt.

Luulen, että jos on tarpeeksi hipsteri, niin tuollaiset verkkatakit ovat nykyään muodikkaita. Harmi vain, että lapsuuden vermeet tuskin mahtuvat enää ylle.

Suuri Käsityö 5/1992.

Barcelonassa järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 1992, ja sen innoittama syntyivät nämäkin ylläolevat valkoiset tuulipuvut urheilujuhlaan. Hillittömän hienoa. (Kuvan kengät on kyllä kuin suoraan vuodelta 2012.) Ehkä jollain on ollut tällaisiakin :D Tai mikä parempaa, jos blogia sattuisi lukemaan joku, joka poseeraa näissä kuvissa...

Tässä kuvassa poseeraan minä ystäväni ja siskoni kanssa. Kuvan tuulipuvuista mikään ei ole kumpikaan yllämainituista, ei Adidaksen eikä äitintekemä. Luultavasti kirppislöytöjä.

Tuulessa hytinää 1990-luvun loppupuolella jonkinmoisella
retkellä, ehkä Korkeasaaressa. Kotialbumista.
Ja Tropic-pillimehua, jossa hahmona Sylvester!

3 kommenttia:

  1. Melko tyylikästä.
    Miten voi muuten olla, että mulla on joku muistikuva noista Suuren Käsityön tuulipuvuista, siis lähinnä tuosta jutusta. Ehkä mulla oli tuolla kaavalla tehty tuulipuku. Tai sitten äiti on viime aikoina myynyt vanhoja käsityölehtiä, niin on saattanut tulla niitä blokkaillessa törmätä tähän juttuun :)

    VastaaPoista
  2. Mullakin oli sellainen neonvärinen-sateenkaarenkirjava-ruiskumaalattu-tuulipuvun takki(se oli mielestäni maailman hienoin takki ikinä), mutta siinä oli valkoinen vuori ja kuvittelin, että se ois ollut kääntötakki(Nuo kääntötakitkin muuten oli superhuippujuttu tuohon aikaan ainakin meidän koulussa/kaveripiirissä. Lieneekö muilla muistikuvia niistä vai onko se ollut vaan omassa lapsuudessa Se Juttu? Takin kun pystyi kääntämään kummin päin vain ja molemmilla puolilla oli taskut ja kaksipuolinen vetoketju.)

    VastaaPoista
  3. Kylläkin meilläkin päin taisi niitä kääntötakkeja olla, mutta koska itselläni ei ollut, niin en tullut ajatelleeksi koko asiaa :D Eikä siis ole omakohtaisia kokemuksia, ainakaan muistaakseni. Ties mitä olen voinut unohtaa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, muru! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.