sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Se eka

Hieman 1980-luvun puolivälin jälkeen syntyneenä en ole vielä kovin vanha tai keski-iän kriisissä, mutta viime vuosina jonkinlainen vanhojen muistelun huuma on silti nostanut elämässäni päätään. Idea tämän blogin perustamiseen väijyi mielessä jonkinaikaa, sillä niin sanotun "yleisblogini" lisäksi olen jo pitkään hamunnut itselleni jonkinlaista spesifimpää kirjoitusfoorumia. 
   Olen mielessäni visioinut teille ja itselleni blogin, jonka teemoja voivat olla kaikki ne, mieluiten yleiset ilmiöt, jotka liittyvät omaan lapsuuteeni ja nuoruuteeni: 1990-luvulta ja 2000-luvun alkuun. Toivoisin voivani tavoittaa havainnoillani ja nostalgiapäisyydelläni jotain yleispätevää, sillä olinhan vain yksi niistä tuhansista tuon ajan lapsista. Tatutointikaulanauhat, musiikin nauhoittaminen Radio Mafiasta suoraan c-kasetille, ekat superpitkähiuksiset barbit, koulun diskon hitaat, joulujuhlanäytelmät, Suosikin kultaturbon megajulisteet, Jyrki arki-iltapäivinä ja vihreä Smurffi-limsa lasipulloista.

   Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!

   PS. Blogin nimi tulee tietenkin Nuoruustango-kappaleesta. Vaan meidän ysärilasten osalta tangot oli tangottu jo vuosikymmeniä sitten, me tanssimme Macarenaa!

(kuva on musiikkivideosta Los Del Rio: Macarena)

3 kommenttia:

  1. Moi ja mahtavaa, että löysit tänne! Tervetuloa siis uudestaankin :)

    VastaaPoista
  2. Ajattelin aloittaa blogin lukemisen alusta, siksi kommentti tänne ihan ensimmäiseen postaukseen :) Blogisi ei ole minulle enää uusi, mutta olen varma, että kaikkea en ole ehtinyt vielä selata läpi. En ole tainnut kommentin kommenttia jättää, joten halusin nyt tulla sanomaan ISON KIITOKSEN tämän blogin ylläpidosta! Synnyin itse 80-luvun alkupuolella ja elin siis ah-niin-ihanan teini-ikäni 90-luvulla. Tämä blogi on herättänyt vahvempia tunteita kuin mikään blogi ikinä ja on ollut ajoittain ihan katkeransuloista päästä näkemään esim. lehtileikkeitä vanhoista lehdistä tai muutoin muistaa uudelleen jo kauan sitten unohtuneita asioita, joita ei vain valitettavasti koskaan saa takaisin. En pidä itseäni erityisen vanhana vielä(kään), mutta valitettavasti joudun vanhusten tavoin toteamaan, että (ainakin jotkut) asiat vaan oli ennen niiiiiiin paljon paremmin :)

    KiitoskiitosKIITOS tästä ihanasta trip down to memory lanesta, näiden asioiden muistaminen ja uudelleen kohtaaminen oikeasti merkitsee niin paljon ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna V. ihanasta kommentista, joka sai mut sekä herkistymään että iloitsemaan! <3

      Poista

Kiitos kommentista, muru! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.