lauantai 6. lokakuuta 2012

Mikä mahtoi pelottaa?

Meillä kotona katsottiin aika paljon televisiota kun olin pieni ja vhs-kasetit raksuivat videoissa. Teeveestä nauhoitettujen ohjelmien vhs-arsenaali oli ihan kunnollinen. Niiltä löytyi etupäässä Muumeja, Babaria ja Maailman ympäri 80 päivässä, mutta myös randomimpaa matskua. Ja tämä siis aikana, jolloin en vielä itse nauhoitellut musiikkivideoita tai tv-sarjoja.

Tv-ohjelmat, joita katsoin 1990-luvun alkupuoliskolla, olivat ehdottomasti ja selkeästi lastenohjelmia. Samoja ohjelmia tuli katsottua videoiltakin niin paljon, että muistan jaksot toki yhä. Niitä onkin aika hauskaa muistella vaikkapa siskon kanssa :)

MUTTA.

Nykyaikana monet lastenohjelmat ovat melko väkivaltaisia animehömpötyksiä, enkä voi sanoa, etteikö väkivaltaa olisi 90-luvullakin ollut. Tottakai. Mutta kaikkein pelottavimmat jutut olivat ihan muuta. Tässä katsaus Pikkukakkosen tarjoamiin pelon hetkiin, myöhemmin ajattelin laajentaa katselmusta ainakin Muumeihin (koska siinä pelottavia asioita vasta riittikin), mutta mennään asia kerrallaan.

Rölli oli minusta kauhistuttavan pelottava ohjelma. Siksi en Röllistä muistakaan paljoa, koska en sitä uskaltanut katsoa. Erityisesti äiti on myöhemmin muistuttanut, kuinka paljon mä tätä oikein pelkäsin. Ja hei, onhan se nyt! Hieman hullu ja pelottavannäköinen ukkeli hilluu pitkin metsää pelottelemassa lapsia! Etenkin, kun oma lapsuudenkoti oli juuri tasan keskellä metsää, niin ehkä sen vuoksi Röllin pelottavuus konkretioitui oikein erikseen. Tähän päivään mennessä en ole kuullut kenenkään muun pelänneen Rölliä, onks siellä toisellapuolella ketään sielunkumppaniani?

Jaa mitä, eikö muka oo pelottava!?



Toinen erittäin legendaarinen pikkukakkoshahmo oli tietysti Sirkuspelle Hermanni. Upea hahmo, ja sitä en edes pelännyt! Mutta oli siinäkin pelottavia aineksia, erityisesti siskoni mielestä. Ei itse Hermanni, ei hänen äitimuorinsa tai asuntovaununsa vaan se k-e-p-a-k-k-o !! Ja kieltämättä, olihan se hieman häiriintynyt, tuo ilmassa lentelevä ja käkättävä Kepakko. Samanlaisia kommentteja Kepakosta löytyy helposti hiukan googlettamalla, kenties tässä on perin kollektiivinen pelotuksenaihe?

Ja seuraava asia nyt ainakin on kollektiivinen.

Varokaa heikkoja jäitä. Kyllä. Nykyään olen suuri Camilla Mickwitzin fani. Hän oli upea kuvittaja ja lastenkirjailija (mm. Mimosa-, Emilia- ja Jason-kirjat), ja Mickwitz suunnitteli niin Varokaa heikkoja jäitä -animaation kuin myös jo vuosikymmeniä käytössä olleen Pikkukakkosen logonkin! Jees! Mutta se jäävaroitus. Oletan sen aiheuttaneen vilunväreitä ja kauhistuksen hetkiä monille. Se pyörii edelleen YLEllä, ainakin viime talvena onnistuin näkemään sen TV2:lla. Katsoin sen siis ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen. Ja kyllä, minusta se on edelleen aika kammottava! Mikä ehkä lienee tarkoituskin. Ei heikoille jäille saa mennä. Videosta on olemassa kaksi eri versiota, pitkä yli 3-minuuttinen ja sitten se lyhyempi, jonka oletan useammin pyörineen tv:ssä.

Tuo musiikkikin on kammottava! Mutta joo, visuaalisesta ilmeestä pidän kaikesta huolimatta kovasti.

Kas tässä, mutta ei heikkohermoisille!


7 kommenttia:

  1. Hyiiii se kepakko oli ihan kauhea! Rölli oli kyllä musta vaan aika ihanan lupsakka, en muista pelänneeni sitä. Mulla oli kasetillakin joitain Rölli-lauluja, kivoja olivat. Varokaa heikkoa jäätä on tietysti pelottavin, tai ehkä ahdistavin on oikea sana.

    VastaaPoista
  2. Kepakko oli tosiaan pelottava! Hyi olkoon sitä käkättävää naurua!

    Rölliä en muuten pelännyt, mutta kerran oli sellainen jakso, jossa rölli kuvitteli kaikkea pelottavaa. Mm. jalkapallo muuttui pääkalloksi ja se oli pelottava!

    Tuota heikkojen jäiden varoitusta en muista varsinaisesti pelänneeni, mutta se on kyllä tehokas! Se on jäänyt mieleen. Minusta on aika nerokasta, että ruutuun tulee "Hetkinen" ja sit näytetään mitä tapahtuu.

    No kun taas aloin kirjoittaa romaania, niin jatketaan pelon aiheilla. Olen nimittäin pienenä lähettänyt Pikku kakkoseen palautetta "liian pelottavia noitia". Ilmeisesti jaksossa esiteltiin Roald Dahlin Noidat-kirjaa ja muitakin noitajuttuja. Muistan pelänneeni sitä oikeasti.

    VastaaPoista
  3. Siskoni pelkäsi Hermannia sen jälkeen, kun se kerran tuli naama kiinni ruutuun ja huhuili, että mitä se Sari siellä sanoi? Sari-parka kai kuvitteli Hermannin näkevän hänet ihan oikeasti.

    Rölliä olen aina vihannut, mutta siihen aikaan olinkin jo teini.

    VastaaPoista
  4. Täältä löytyi kyllä toinen Röllin pelkääjä, jota äiti muistuttelee siitä myöskin. :D Juoksin itkien karkuun jo alkumusiikin tullessa, joten en todennäköisesti ole siitä juuri muuta koskaan nähnyt.

    Inhosin muutenkin lähes kaikkia "ihmisen esittämiä" hahmoja kuten juuri Rölli ja Hermanni, koin myös Saunatonttu Santun tosi ahdistavaksi, eikä Tonttu Toljanterikaan ollut sieltä suosikkipäästä.

    Titi-nallen studion villapaitaisille lapsille taas olin kateellinen. :D

    VastaaPoista
  5. Lapsuuden pelottavin hahmo oli ehdottomasti Nasse-setä.
    Vähän vieläkin ahdistaa :D

    VastaaPoista
  6. Miusta taas tuntuu et nykyään lastenohjelmat on pelkkää vaaleenpunasta pumpuliunelmaa ja lapsia suojellaan jokatoiselta asialta, joka ei sekään kyllä ole hyvä juttu ku se sattuu vielä pahemmin sit ku jonain päivänä tipahtaa sieltä pilvilinnoista tänne kylmään todellisuuteen. Toisaalta, hankala sanoa onko asia oikeesti näin ku pikkusiskot on 19v. ja lastenohjelmia ei oo vuosiin tullu katottua - paitsi sen verran et viime vuosina on näytetty tosi paljon uusintana just 90-luvun lastenohjelmaklassikoita!

    Mut omalla kohalla Rölli ei ollu ollenkaan pelottava. Katoitko koskaan Rölliä alkua pitemmälle? Koska joka jaksossa kuitenkii käy ilmi kuin hyväsydäminen Rölli oikeestaan olikaan sen "kovan" ulkokuoren alla :)
    Laulut sen sijaan, ne oli kyllä nerokkaitakin mut oli siellä myös muutama pelottava tai erikoinenkii tapaus. Katoin sarjaa kyllä, mut kaikkien biisien taustatarinaa en koskaan nähny jaksoina, eli tuli kuviteltua sitten omiaan. Pelottavin näistä oli "Itsensäpelottelemislaulu" joka oli riimitelty niin et jossain oli jotain pelottava, joka olikii lopulta mielikuvituksen tuotetta - niinku vaikka "iso rotta" olikii "minun vanha potta". Jos hermot kestää, tässä linkki biisiin: https://www.youtube.com/watch?v=TE_tXVu5D1A

    Toinen mikä miun korvaan oli erikoinen, oli Elefantti Antti ja Siili Suhonen. Tätäkään en koskaan jaksona oo nähny enkä oo varma oliko sellasta ollenkaan. Mut muistan olleeni about 8-vuotias ku kuuntelin tätä C-kasetilta ja jo sillon tajusin vertauskuvista huolimatta, et laulussahan tarkotetaan et Siili Suhonen kuolee. Se oli aika hurjaa, mut jollain lailla tosi vetoavaa - kaikki erikoinen kiinnosti paljon. Kappale tässä: https://www.youtube.com/watch?v=m9Dtbu4jOk8
    Kuuntelen tätä tässä pitkästä aikaa ja melkein alkaa itkettää tämä o.o

    Pelle Hermannissa Kepakko oli oikeesti ihan kauhee! Ja miusta se Hermannin klooninukke mikälie oli kans... jotain. En muista oliko se pelottava vai ei, mut jos ettis YouTubesta videon ni muistasin kyl et mitä se oli :D

    Toi heikot jäät -video sitten... Oon ehkä siitä outo etten muista koskaan tunteneeni pakokauhua tai mitään tän takia. Se oli vaan osa Pikku Kakkosta keväällä ja syksyllä ja välistä se alko olla jopa puuduttavan tylsä. Muistan kyl kattoneeni sitä monet kerrat, mut ilman mitään suurempia tunteita.

    Muumit onkii sit jo ihan oma lukunsa, mut jatkan blogin lukemista ja palaan asiaan mikäli myöhemmin teit postauksen pelottavimmista Muumikohtauksista :)

    VastaaPoista
  7. Nää kaikki pelotti mua kans lapsena. Kaikista pisimpään tietysti Varokaa heikkoa jäätä, se oli ahdistava – nallen möreä ääni oli oikein kliimaksi sille kauhulle. Ja pelkäsin myös telkkarin HETKINEN-ruutua, joka myös siellä animaation Tohlopinrannan saunassa näkyy.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, muru! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.