Kultainen salama ratkaisee arvoituksen!




Kultainen salama oli Taru Mäkisen (taustalla kaksi tekijää, Taru ja Tarmo Väyrynen) luoma suomalainen nuortenkirjasarja. Sarjaa julkaistiin kymmenen osaa, ja ne olivat luonteeltaan salapoliisiromaaneja. Kirjojen pohjalta tehtiin myös kuusiosainen tv-sarja, jota esitettiin Ylellä. Kirjoista ensimmäiset julkaistiin vuonna 1989, ja Helsingin sanomissa kirjat arvostellut Paula Havaste (kirjailija itsekin) vertasi Kultaista salamaa Enid Blytonin Viisikkoon, ja vertaus onkin monin tavoin osuva. Itseasiassa sarja syntyi, kun kustantaja tilasi nimenomaan Viisikkoa muistuttavan suomalaisen kirjasarjan. Havaste kirjoitti Hesarissa:

"Jos käsiteltävät kysymykset ovat laajoja, vastauksetkaan eivät ole sen pienempiä. Lapset joutuvat toteamaan, ettei maailma ole todellisuudessa siististi mustavalkoinen. Mäkisen kirjoista oppii tärkeätä myötäelämisen kykyä. Kultainen salama on tehty tarkasti nuoren lukijan makuun. Hauskoissa ja vauhdikkaissa kirjoissa on jännittävän juonen lisäksi paljon aineksia nuorten maailmasta ihastumisineen ja ongelmineen vanhempien kanssa. Mukana on kunnianhimoista pohdintaa monista vakavista aiheista, jotka ujuttautuvat kuin varkain myöhemminkin mietittäviksi." (HS 23.12.1989)


Kirjan aiheet olivat arkisia, ja kuten Havaste kirjoitti arviossaan Helsingin sanomissa, kirjoissa ei tutkittu aavejunia salaperäisillä nummilla, vaan 1980-1990-luvun Suomen ongelmia: luonnonsuojelua, alkoholismia, yksinäisten vanhusten tilannetta sekä monia muita  vastaavia kysymyksiä.



Kultainen salama -sarja koostui kymmenestä lapsille ja nuorille suunnatusta romaanista. Kirjoissa seurattiin viiden noin 10-vuotiaan ja yhden koiran (ikä ei tiedossa) arkea, johon lomittui erilaista arvoistusten ja rikosten ratkomista. Kultainen salama oli näiden nuorten "etsiväkerholleen" keksimä nimi.

Kirjojen ja tv-sarjan hahmot olivat ystävykset Visa, Hakkeri, Elisa, Reko ja Terhi, joista kaksi viimeistä olivat sisarukset. Jokaisella oli oma taustatarinansa. Visan vanhemmat olivat höpsöjä luontoharrastajia, Elisa yksinhuoltajan lapsi, jolla oli kultainennuotaja Bella. Hakkeri oli lempinimensä mukaisesti tekniikasta kiinnostunut nörttipoika (jota ilmensivät tietysti myös silmälasit), Reko oli oman aikansa nuori puntti- ja mopopoika ja Terhi sitten reilu ja reipas Rekon pikkusisko. 

Kirjojen sivuilla viisikon hahmot kehittyivät ja kasvoivat, ja kuten Taru Mäkinen eräässä haastattelussaan sanoi, oli sarjan lopettaminen kymmenenteen osaan luontevaa. Kirjasarja oli aikanaan suosittu.



Kirjasarjaa julkaistiin siis 10 osaa, ja televisiosarjassa oli kuusi osaa. Nuo kuusi kattoivat sarjan kirjoista kolme: miljoonakeikassa yritettiin siepata lottovoiton napanneen perheen tytär lunnaiden toivossa, kaahariautossa taas käsiteltiin rattijuopumusta. Pankkiryöstössä nimenmukaisesti ryöstettiin pankki. Sarjan nuoret näyttelijät olivat hyviä, mutta tiettävästi kukaan näistä viidestä ei sittemmin ole tehnyt enempää näyttelijäntöitä. Aikuisten sivurooleissa näkyi paljon tuttuja näyttelijöitä, kuten Juha Muje, Eeva Litmanen, Kari-Pekka Toivonen, Eija Ahvo ja Janne Virtanen.

Tv-sarjaa esitettiin televisiossa muutamaan otteeseen. Ensiesitys oli talvella 1994, jolloin sarjaa nähtiin torstaina klo 18.35 TV1:llä. Uusintojakin oli: kesällä 1997 jaksoja nähtiin TV1:lla arkiaamuisin klo 9.30. Tuolloin ennen Kultaista salamaa televiosta tuli Ipanat-animaatiota.


Itse lainasin Kultaista salama -videota kirjastosta, ja jaksoja tuli katsottua todella paljon. Luin myös osan sarjan kirjoista. Kirjasarja kuvaakin hyvin aikaansa: 1990-luvulla kirjoissa alkoi olla yhä enemmän yhteiskunnallisin aiheita, ja nuortendekkarit olivat erittäin suosittuja. Hakkerin hahmon kautta mukaan tulee ajan nörttikulttuuria ja kehittyvää tekniikkaa, toisaalta luonnonsuojelun ja vihreiden aatteiden nousu 1980-luvulla näkyy kirjassa etenkin Visan ja tämän vanhempien hahmojen kautta. Syrjäytyminen ja muut vakavat teemat ovat esillä myös. Tv-sarja on ihana katsaus vuosien 1993-1994 suomalaiseen arkeen ja tyyliin farkuista pusakoihin.


 Loppuun knoppi: Kultainen Salama -kirjasarjassa haluttiin panostaa myös kirjojen ulkonäköön. Näyttävä ulkoasu saattoi ollakin yksi syy suosioon. Kirjojen asun suunnitteli Helena Dillham, joka suunnitteli myös esimerkiksi makeiskääreitä Chymokselle!

Sarjasta on nähtävillä pätkiä Ylen Elävässä arkistossa.

Onko täällä muita Kultaisen salaman faneja?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Metsoloiden lamakertomus

Ysärin alun Barbiet ystävineen (Barbie #2)

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

Ysäri-tietovisa

Suosituinta musiikkia elokuussa 1997

Anttilan syysmuotia vuodelta 1993

Kaikkien aikojen myydyin Barbie ja pari kohua (Barbie #3)