1990-luvun kesät: arvovieraita ja maailmanpolitiikkaa

Kuumat ja viileän sateiset kesät vuorottelivat Suomen yllä 1990-luvulla. Oikeastaan 90-luvun kesät ovat juuri sellaisia kuin 2010-luvunkin: säät vaihtelevat, ihmiset grillaavat, jalkapalloa pelataan. Silloin tällöin huomio kiinnittyy yhteen isoon (tai isohkoon) uutistapahtumaan.

Lehdissä, myös näin 10. heinäkuuta, näkee paljon viitteitä kulloisestakin ajasta. 1990-luvun alussa kasarin nousukausi oli jo päättynyt ja lama oli joko alkamassa tai oltiin jo syvällä lamassa.

Tähän aikaan kesällä 1990 jalkapallon MM-kisat olivat juuri päättyneet, ja Saksa oli selviytynyt kisojen voittajaksi. Se voitti finaalissa Argentiinan. Myös hieman pienemmän mediahuomion jalkapalloa pelattiin jo vuonna 1990: Helsingissä junorit kisasivat Helsinki Cupissa.

Kesällä 1991 maailmanpolitiikan keskiössä oli Neuvostoliitto. Neuvostoliitto lakkaisi olemasta vuoden 1991 lopussa, mutta se ei tietenkään ollut varmaa vielä puolta vuotta aiemmin. Lehdissä kirjoiteltiin kuitenkin jatkuvasti Neuvostoliiton tilanteesta ja politiikasta.

10. heinäkuuta 1991 Helsingin sanomissa uutisoitiin myös muista mielenkiintoisista asioista, jotka nykyään ovat meille itsestäänselviä. Muoviset kierrätysjuomapullot olivat tulossa kauppoihin seuraavana vuonna, Hesari kertoi. Käsillä oli myös valtiosääntöuudistus, joka tulisi muuttamaan presidentinvaaleja: vuonna 1994 tultaisiin näkemään ensimmäinen suora kansanvaali presidenttiä valitessa.

Vuonna 1992 katseet olivat kääntyneet Balkanille, jossa Jugoslavian hajoamissodat olivat alkaneet. 1992 käytiin Bosnian sotaa ja länsivallat miettivät, mitä asiasta ajatella ja mitä sille tulisi tehdä. Balkanilta tuli länteen myös pakolaisia, Suomeen saakka, mikä tietysti näkyi myös julkisessa keskustelussa.

Myös toisessa suhteessa elettiin jokseenkin samantyyppisissä tunnelmissa kuin nyt vuonna 2018 ainakin yhdessä asiassa: Suomessa nähtiin arvovieraita! Viikon kuluttua Trump ja Putin ovat jo jättäneet Suomen kamaran, ja presidenttisarjan vierailijoita oli Suomessa ysärilläkin. Kesällä 1992 Yhdysvaltain presidentti George Bush kävi Suomessa ja presidentti Mauno Koivisto isännöi.

Itseasiassa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat olivat tavanneet Helsingissä myös vuonna 1990. Noita vuoden 1990 kohtaamisia voi katsella vaikkapa tästä Ylen Elävän arkiston jutussa:

Bosnia pysyi otsikoissa myös kesällä 1993. Suomi oli tuolloin syvällä lamassa, ja Hesarin jutussa kerrottiin työministeriön ennusteesta, jonka mukaan Suomessa olisi vuonna 1994 jopa yli puoli miljoonaa työtöntä. Näin myös tapahtui, kun työttömyys oli huipussaan talvella 1993-1994.

Kesällä 1997 uutisoitiin edellisen kesän Atlantan kesäolympialaisten jälkipyykistä, ja kirjoitettiin rullaluistelun kasvavasta suosiosta. Samaan aikaan kännykkämainokset olivat rynnineet sanomalehden sivuilla voimalla. Vuosina 1996-1997 on vaikeaa löytää lehteä, jossa ei olisi yhtäkään matkapuhelinta kaupan.

Televisiotarjonnan kasvu oli vain yksi 90-luvun selkeistä arjessa näkyvistä muutoksista. Sinänsä muutokset olivat kyllä kiinnostavia. Vielä 1990-luvun alussa Suomessa näkyi kaksi kanavaa, Ylen TV1 ja TV2, ja Ylen kanavilla näkyi myös jonkin verran Mainostelevision ohjelmia (jolloin ohjelmatietoissa oli ohjelman nimen perässä kirjaimet MTV), sekä osassa maata TV3. Vuoden 1993 alusta MTV3 sai oman kanavapaikan ja se alkoi näkyä koko maassa. Vuonna 1997 mukaan tuli myös Nelonen, joka tosin ei näkynyt kaikkialla heti - eikä välttämättä vielä pitkään aikaan. Alussa Nelosella näytettiin lähinnä keskisarjan ulkomaisia sarjoja, ennen kuin kanava alkoi panostaa enemmän ohjelmiinsa. Kesällä 1997 oltiin vielä alkutaipaleella.

Ja kaiken taustalla soi Radiomafia!

Mitä kesällä 1997 muuten kuunneltiin eniten? Singlelistan ykkösistä päätellen näitä: Paradision Bailandoa, Scooterin Fire-kappaletta, Apulannan Matoa sekä Oasiksen biisiä D'You know what I mean?

Bailando olikin yksin kesän kuumimmista ja soitetuimmista hiteistä koko Euroopassa.