1990-luvun Pikku Kakkonen

Television lastenohjelmat täyttävät tänä vuonna 50 vuotta! Yle esittääkin nostalgisia lastenohjelmia nyt kevään aikana seuraavasti: Pikku Kakkosen nostalgiset perjantai-aamut esitetään TV2:ssa 18.4.- 30.5. Parasta ikinä – lastenohjelmat 50 vuotta  TV2 14.4. – 18.4.2014 klo 18-19. Vinkkaan kyllä tulevista ohjelmista vielä lähempänä ajankohtia!


Camilla Mickitzin suunnittelema Pikku Kakkosen logo.
Kuva: Wikipedia.


Ensimmäinen Pikku Kakkonen lähetettiin Ylen kanavalla vuonna 1977, joten tämän vuoden tammikuussa tuli täyteen 37 vuotta tätä ikonista lastenohjelmaa. Pikku Kakkosen alkutunnukseksi tuli Camilla Mickwitzin luoma eri hahmoista koostuva kakkonen vuonna 1983, ja se on käytössä edelleen. Vielä 1990-luvulla Pikku Kakkonen tuli televisiosta vain iltaisin, kun vuodesta 2008 alkaen ohjelmaa on näytetty aamuisin ja iltaisin. Ohjelma lienee edelleen hyvin suosittu, mikä on kyllä herttaista! Melko harvaa menneisyyden lastenohjelmaa enää näytetään televisiossa. Samalla Pikku Kakkonen on tietysti myös muuttunut aikojen saatossa, miksei olisi. Ohjelman sisällä näytettävät ohjelmat ovat vaihtuneet, ja rinnalle ovat tulleet Pikku Kakkosen uositut nettisivut. Oikeastaan Pikku Kakkosta voikin kutsua makasiiniksi, sillä siinä katsotaan eri ohjelmia ja näin oli jo 90-luvulla.



En voi väittää esittäväni seuraavassa täydellistä otantaa 90-luvun Pikku Kakkosista, koska en edes muista ohjelmasta kuin pienen osan, ja koska synnyin jo 80-luvun loppupuolella, en juuri katsonut tätä ohjelmaa enää 90-luvun lopulla.



Ehkä legendaarisimpia ja ikimuistoisimpia Pikku Kakkosen ohjelmia 90-luvulla olivat Pelle Hermanni ja Rölli. Allu Tuppuraisen Rölliä tuotettiin vuosina 1986-2001, ja sarjan kaikki jaksot on julkaistu dvd:llä. Tuppurainen on tehnyt myös paljon "Rölli-musiikkia", joka on kuultu myös tv-sarjassa. Vuonna 2006 Rölli valittiin suosituimmaksi Satu-suomalaiseksi! Minun täytyy tunnustaa, että lapsena pelkäsin Rölliä ihan kamalasti, enkä siis halunnut juurikaan katsoa sitä. En tiedä liittyikö pelko myös siihen, että asuimme käytännössä katsoen keskellä metsää, joten tavallaan vaara kohdata tuolloinen peikko pihalla leikkiessä oli "todellinen". Nykyään suhteeni Rölliin on varsin erilainen. Mitä tapahtuu kun Röllimetsän Kehittämistoimikunta päättää lakkauttaa satuolennot? "Kautta likaisten varpaitteni!"

Sirkuspelle Hermanni tuli ruutuihin jo vuonna 1978 ja sitä tehtiin vuoteen 1988 saakka, mutta jaksoja on sittemmin uusittu. Kiinnostavaa on, että 2000-luvulla uusitut jaksot ovat alkuperäisiä muutamia minuutteja lyhyempiä, mikä johtui siitä, etteivät alkuperäiset, 17-minuuttiset jaksot mahtuneet enää Pikku Kakkoseen. Veijo Pasasen näyttelemä sirkuspelle oli Pikku Kakkosen suosituimpia ohjelmia ja jokainen luultavasti muistaa ohjelman posetiivilla soitetun tunnusmusiikin. Kuka tietää vaikka jaksoja olisi tehty enemmänkin, jollei Pasanen oli kuollut 1980-luvun lopulla.

Yleisö äänesti Pelle Hermannin kaikkien aikojen suosituimmaksi lastenohjelmaksi tammikuussa. Äänestys järjestettiin aiemmin mainitun juhlavuoden kunniaksi. Kyseessä tosin ei ollut mikään absoluuttinen totuus sikäli jos sellaista mielipideasioissa muutenkaan voitaisiin saavuttaa, sillä tässä tapauksessa siis aikuiset äänestivät omasta menneisyydestään suosituimman lastenohjelman.  Voittaja ei kuitenkaan yllätä, sillä ainakin omasta mielestäni Pelle Hermanni oli aivan ihana lastenohjelma.

"Voi änkeröinen!"


Kiinteä osa Pikku Kakkosia olivat myös Ransu Karvakuono ja muut karvakuonot, Riku ja Eno-Elmeri. He olivat juontajina ja muusikoina sekä mukana kaikenmaailman seikkailuissa. Ransu oli mukana myös vuonna 1994 tulleessa Kokkelivekkulit-ohjelmassa, joka naurattaa ainakin kokkeli-sanan käytön vuoksi. Ransu on rodultaan videonoutaja ja Pertti Nättilä on ääninäytellyt Ransua aivan alusta saakka; Se alku sijoittuu vuoteen 1978. Tiesittekö muuten, että Ransun nimi oli alunperin Franciscus, mutta se oli lapsille vähän liian hankala, joten videonoutajasta tuli sittemmin Ransu. Tällä hetkellä käytössä on toinen Ransu-nukke, sillä se ensimmäinen on ehtinyt kulua kaikkien näiden vuosikymmenten aikana aivan loppuun. Ransu on myös tavannut vaikka ketä ja haastatellut muun muassa presidenttejä. 1990-luvulla Pikku Kakkosen ohjelmistoon kuului muun muassa ohjelma, jossa Ransu ja Elina yhdessä arvuuttelivat eläimiä.



Pidin kovasti niin puolalaisesta Nalle Luppakorvasta kuin myös Pikku Kakkosen aluista, joissa itäsaksalainen Nukkumatti tuli ensin paikalle ja jakson lopussa lähti jälleen matkaan heittäessään unihiekkaa. Nukkumattia nähtiin Ylellä vuodesta 1973 (siis jo ennen Pikku Kakkosen alkamista) 2000-luvun alkuun saakka. Kyllä itäblokista saatiin hienouksia! Joskus nykyäänkin Nalle Luppakorvan tunnuslaulu paukahtaa jostain mieleeni, onhan sitä silloin pakko hyräillä.




Pikku Kakkoseen kuuluivat myös mm. ohjelma Kolme Ässää (josta mieleen nousee etenkin hahmojen löntystelevä kävelytapa) sekä Kössi Kenguru. Muistikuvia mieleeni tuo myös australialainen Jonttu-Fantti ja hänen ystävänsä, jota Pikku Kakkonen esitti 1993-1995. Siinä Mikon huoneen lelut elivät omaa elämäänsä. Itse Jonttu-Fantti on vaaleanpunainen pehmoleluelefantti. Muut hahmot ovat keltasininen haitari Hannuli, leluauto Diiseli, vihreä kuumavesipullo Alvari, robotti Raksu sekä myöhemmin ohjelmaan tuleva dinosaurus Vilma. Ohjelmaa löytyy Youtubesta useita jaksoja, tosin alkuperäisinä versioina eli englanniksi. Etsi nimellä Johnson & Friends.


Myös Tiitta Korpelan luoma satuhahmo Ti-ti Nalle tuli tunnetuksi nimenomaan Pikku Kakkosen kautta. Itse en koskaan ollut Ti-ti Nallen fani, vaikka tunnuskappale tietysti kuuluu jonkinlaiseen lapsuuteni soundtrackiin.


Kiinalainen juttu -vhs kirjaston varastosta.


Kerrotut tarinat olivat Pikku Kakkosen suola. Perinteen oli aloittanut jo Lasse Pöysti kertomillaan iltasaduilla. Yksi ohjelma oli Kiinalainen juttu, jossa kerrottiin kiinalaisia tarinoita ja tehtiin "kuvia" mustilla geometrisesti leikatuilla paloilla, eli siis harrastettiin kiinalaista Tangram-peliä, kuten allaolevasta tekstistä ilmenee. Kiinalaista juttua tehtiin vuosina 1993-1994. Tästä voit katsoa jakson Kiinalaista juttua Ylen Elävästä arkistosta.

"Kiinalainen juttu on TV 2:n Pikku Kakkosesta tuttu ohjelmasarja, joka opastaa lapsia kuuntelemaan tarinoita. Ja niitä tosiaan saammekin kuulla! Mukana on kiehtovia kertomuksia niin hupsusta jäniksestä, lohikäärmevenekilpailusta kuin neiti Liu Luista, joka ottaa karhun luokseen asumaan. Entäpä sitten jutut hevosesta, kiireestä ja unirievusta - mukana on kaikkiaan 20 eri tarinaa. Kunkin jakson tarinan yhteydessä sarjan juontaja Minne Rinne-Laturi kokoaa hahmoja palapelileikillä, joka perustuu ikivanhaan kiinalaiseen Tangram-peliin. Ohjelman varsinainen tarinankertoja on kiinalainen nukke, herra Ling Tsao Tang."
- Pikku Kakkosen parhaat -sarjan Kiinalainen juttu -kasetin takakannen teksti

Toisessa satuohjelmassa näyttelijä Sinikka Sokka kertoi Grimmin satuja. Satuja lähetettiin Pikku Kakkosessa 1997-1999.

"Grimmin perinteisissä saduissa eläytyy näyttelijä Sinikka Sokka taiten kaikkiin rooleihin ja loihtii esiin sadunhohtoisen ihmemaan. Ennen kuin hän viimeisessä sadussa vaipuu rakastetun prinsessa Ruususen satavuotiseen uneen nähdään viisi muuta mainiota tarinaa. Hän on salaperäinen Holle-muori palvelijattarineen, Bremenin pelimannien iloiset eläinhahmot, koppava kuninkaantytär Rastaanparta-sadussa, kaikentietävä suutari Naskali sekä pullosta ilmoille tupsahtava henki."
- Pikku Kakkosen parhaat -kasetin takakannen teksti.


Ruusunen ja muita Grimmin satuja -vhs kirjaston varastosta.


Oma ehdoton suosikkijuontajani Pikku Kakkosessa oli Olli Mononen, jonka itse asiassa olen nähnyt juontavan yhtä Pikku Kakkosen ohjelmaa aivan viime vuosinakin. Erityisesti mieleen ovat jääneet kesäjaksot, joissa Olli mopoili ympäri maata ihanissa kesäauringon maalaamissa maisemissa. Samalla Olli myös juonsi koko makasiinia ja lisäksi hän tuli tunnetuksi mm. sirkustirehtöörinä, siitä video tässä. Tuossa ohjelmassa lapset pääsivät itse esittämään omia temppujaan. Tykkäsin myös Ollin ja Ransu Karvakuonon yhteisestä arvausleikista, jossa jotenkin niin hienosti maalattiin esiin kuvaa jostakin ammatista.

Pikku Kakkosessa katsottiin lisäksi "uutisia", käytiin luistelukoulussa ynnä muuta sellaista - jaksoissa oli siis mukana paljon lapsia niin yleisössä kuin ihan pääosassakin. Monilla ohjelmilla oli tietysti jonkinlainen opettava funktio. Pääsikö teistä kukaan mukaan Pikku Kakkosen tekoon? Itse muistan hämärästi 90-luvun alkupuolen Pikku Kakkosista myös esimerkiksi ohjelman, jossa lapset leikkivät pihaleikkejä vanhan ja suuren talon pihalla, ohjelman jossa opeteltiin lauluja ja säveliä Eeva-Leena Sariolan opastamana, ohjelman jossa lapset ratkoivat rikoksia eräänlaisessa kilpailussa sekä (ehkä Maikki Harjanteen kirjoihin perustuvan?) animaation - siitä saan yhä mieleeni naislukijan äänen, ja muistamassani jaksossa perhe lähti saarelle kesäloman viettoon. Muistan myös näytellyn ohjelman, jossa isoisä opetti tekemään pajupillin. Muitakin kaukaisia mielikuvia on, muttei mitään mistä saisi kunnolla kiinni.

Ja Pikku Kakkosen posti! Kuinka moni muistaa vielä ulkoa Pikku Kakkosen postilokeron? Itse en muistaakseni koskaan lähettänyt piirustuksiani Pikku Kakkoseen, mutta noin yleisesti tämä taisi kuitenkin olla aika suosittua. 

PL 347
33101 Tampere 10

Oi minä niin muistan noiden tikkaiden harjailun!


Lukuisia Pikku Kakkosen ohjelmista löytyy ainakin pieninä pätkinä Ylen Elävästä Arkistosta kunhan vain etsii hakusanalla Pikku Kakkonen, sieltä vain penkomaan! En koe sinänsä tarpeelliseksi käydä tässä läpi niitä kaikkia. On tietysti huomattava, että Pikku Kakkosessa oli mukana myös aika paljon ulkomaisia animaatioita ja ohjelmia, joihin Ylellä ei ole oikeuksia, eikä niitä siksi löyty Ylen sivuilta, eikä Elävän arkiston kokoelma noin muutenkaan ole täydellinen. Missä esimerkiksi on Olli mopoilee -videot? Kysyn vaan.

Pikku Kakkosen suomalaisia ohjelmia on julkaistu ainakin vhs:nä Pikku Kakkosen parhaat -nimisessä sarjassa. Dvd:ltä taas löytyy esimerkiksi Rölliä ja Pelle Hermannia.

Millaisia Pikkukakkos-muistoja teiltä löytyy, mikä oli suosikkiohjelmanne?




PS. Pikku Kakkonen oli nimensäkin mukaisesti TV2:n ohjelma. TV1:lla taas nähtiin vuosina 1986-1992 lastenohjelmaa Puoli Kuusi. Ehkä kirjoitan siitä vielä joskus myöhemmin. Esimerkiksi Hapsiainen oli Puoli Kuuden ohjelma. Hapsiainen tuli myös minun ja kavereitteni leikkeihin. Päiväkodissa rakensimme kaverin kanssa päiväkodin pihalle suorastaan hapsiaisten kodit. Kaverin oli sammalesta, minun oksista rakennettu. Ainakin ykkös-kakkosluokalla vielä leikimme hapsiaisia, joiden koti oli luonnollisesti kunkin oma pulpetti. Itselläni ainakin saattaa mennä hieman sekaisin, mikä oli Pikku Kakkosen ja mikä Puoli Kuuden ohjelma - olen ainakin pyrkinyt tässä kirjoittamaan nimenomaan Pikku Kakkosesta, mutta jos olen jossain kohdassa mennyt sekaisin, niin pahoittelen!

*******

MUOKS. Huhtikuussa 2016: Olen poistanut postauksesta siinä alunperin mukana olleita videoita, jotka on poistettu Youtubesta. Pahoittelen!

Kommentit

  1. Ransu ja Rölli olivat parhaita. Oli hauskaa, kun Ransu harmikseen joutui yleensä esittämään prinsessaa studion satunäytelmissä. :) Lohikäärme Justuksen muistan myös, ja Kössi Kengurun uusinnat. Se ammatinarvaamisohjelma oli aika kiva. Siitä taisi olla sellainenkin versio, missä tutustuttiin jonkin (suomalaisen) tuotteen valmistamiseen. Harva aikuinenkaan tietää tarkalleen, millaisen prosessin vaikkapa jäätelöpuikon valmistuminen vaatii. Kovin valistavaa, siis!

    Pelle Hermannista en tykännyt yhtään, enkä oikein pidä vieläkään. Sain muuten pari vuotta sitten lahjaksi ihanan Ransu Karvakuono -kirjan, joka koostuu Ransun kirjoittamista kirjeistä 70- ja 80-luvuilla.

    En varmaan tunne ikäistäni ihmistä, joka ei osaisi Pikku kakkosen postin osoitetta ulkoa (ja vielä nuotilleen). Se muuten taitaa olla VYY:n laulukirjassakin.

    VastaaPoista
  2. Pelle Hermanni, Nalle Luppakorva ja Ransu olivat suosikkejani. Tosin pelkäsin sitä Pelle Hermannin Kepakkoa. Ja aina piti peittää silmät kun Nukkumatti heitti unihiekkaa ohjelman lopussa. Ettei vaan rupeisi väsyttämään. :D

    Kyllä, osaan Pikku kakkosen osoitteen edelleen ulkoa, samaten Nalle Luppakorvan tunnuslaulun.

    VastaaPoista
  3. Mun suosikki oli "Arvaa mitä tehdään"
    Siinä oli jokin pikkutyttö ja Ransu, tunnari meni osittain jotenkin näin,ja sen lauloi tämä tyttö ja Ransu duettona:

    Ja on mikä oli
    Palapeli xylitoli
    Eli sitä taikka tätä
    Johan nyt tuli hätä
    Sohitaan sahataan
    harjataan tai höylätään
    Katsohan nyt tätä
    No oliko se mätä

    Hitsi kun en muista tarkalleen loppuun asti tuota biisiä :D

    VastaaPoista
  4. Pienenä ne pitänyt yhtään noista Nukkumatin alku ja lopputunnareita, muttanäin myöhemmin halausin katsoa niitä lisää ja nimen omaan niitä joita oli pikkukakkosessa ja se tunnusmusiikki päälle lyötynä. Jos semmosia videoita jossaki on niin linkatkaa ihmeessä. Kaipaisin niitä kovasti.

    muuten pikku kakkosessa minun suosikki ohjelmani oli rölli, kaikki jossa ransu esiintyi ja nämä tgämmöset seikkailut, missä yleensä lapset oli juuri ruon Olli Monosen kanssa merirosvolaivassa ja muualla.

    Muistaako joku muuten sellaisen aamuohjelman kun Hui Hai Hiiisi, joka taisi tulla sunnuntaiaamusin kakkoselta 90-luvun loppupuolella tai 2000 luvun alussa. JOs siitä löytyisi jotain videoklippiä niin haluaisin kyllä nähdä.

    VastaaPoista
  5. @ Tiikku: Ransu on kyllä ihana! Tuo kirja kuulostaa kiinnostavalta. Kenelle kirjoitettuja tai millaisia nuo kirjeet oikein olivat=

    @ Milla: Joo, harvoinpa sitä mentiin nukkumaan vielä iltakuuden aikaan :D

    @ Akka: Ransuhan se oli todellinen arvuuttelija! Tuo laulukin kuulostaa kivalta, vaikka en kyllä sellaista itse ainakaan tähän hätään muistakaan.

    @ Severus:
    Hui Hai Hiisiä löytyy Elävästä Arkistosta:
    http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hui_hai_hiisi_80643.html#media=80746

    VastaaPoista
  6. Ilmeisesti ihan muutaman vuoden ikäisenä katselin Puoli Kuusi -ohjelmaa, sillä jollain kotivideolla kerroin kys. ohjelmassa näkemistäni jutuista (sekä toistelin ohjelman alkua, josta en kyllä enää tässä iässä muista yhtikäs mitään).

    Pikku Kakkonen oli kyllä yksi suosikkiohjelmistani muksuna ja Röllistä tykkäsin kovasti, etenkin jos jaksossa esiintyi Rölli Riitasointu (jota Allu Tuppurainen totta kai myös esitti, ja joka Pikku Kakkosessa oli naispuolinen hahmo, arvatkaa harmittiko kun ekassa Rölli-leffassa hahmo olikin miespuolinen :P)

    Pelle Hermannistakin tykkäsin kovasti, muistelisin että joissain jaksoissa nähtiin myös Hermannin äitiliini :D
    Ohjelmaa yritettiin jatkaa Pasasen kuoleman jälkeenkin, kun tilalle tuli Tommi Auvisen esittämä oppisopimuspelle Niko. Muistan myös näitä jaksoja katselleeni.

    Minä kuulemma itkin aina, kun Nalle Luppakorva loppui. Vanhempana sitten sainkin tästä kuulla aina jos satuin telkkarin lähelle Pikku Kakkosen aikana ja Nalle Luppakorva satuttiin esittämään...

    Olin ihan unohtanut Jonttu-Fantin! Riitti kuitenkin että näin kuvan ja ainakin muistan Hannulin ja Diiselin!

    Muksuna myös toivoin, että Eeva-Leena Sariola olis ollut mun koulun musiikinopettaja :D

    Ja kukapa ei muistaisi Pikku Kakkosen osoitetta? :) Sitä ei vaan voi sanoa, vaan se täytyy laulaa!

    Entäpä ne Olli Monosen juontamat kisailut? Mielestäni suurin osa niistä ainakin oli osa Pikku Kakkosta, ja sitten oli muutamia, jotka olivat ihan itsenäisiä ohjelmiaan (muistan ainakin yhden, jota Olli juonsi Riku Suokkaan kanssa, ja jossa kaksi joukkuetta kisaili, ja sitten oli lapsille suunnattu improvisaatio-ohjelma, Aasi vai Apina, jossa muistaakseni oli monta 90-luvun julkkista mukana).

    VastaaPoista
  7. Olli Mononen on niin monipuolinen :D Siinä nykyään (tai ainakin vielä about vuosi sitten esitetyssä) Pikku Kakkosen ohjelmassa opeteltiin tavuja ja sanoja.
    Aasi vai Apina, olin aivan unohtanut! Harmi kun sitä ei ole Elävässä Arkistossa. Pitäisiköhän toivoa?

    VastaaPoista
  8. Ihana Pikku Kakkonen!

    Innolla odotan nostalgisia tv-lähetyksiä :) Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
  9. Pikku kakkosessa oli sellainen ohjelma jossa Teemu muovaili savesta eläimiä. Monet kerrat tein perästäpäin muovailuvahasta samoja eläimiä joita Teemu. Ohjelma oli myös siitä hieno ettei koskaan etukäteen kerrottu mitä Teemu tekee ja loppuun asti saikin hämmästellä että mitä ihmettä savesta oikein syntyy. Tuota olisi kiva taas joskus nähdä, mistään en ole löytänyt.

    VastaaPoista
  10. Pikku Kakkosessa tuli 1990-luvun lopulla tuon Kiinalainen juttu ohjelman tapainen ohjelma nimeltään Tähtitarina

    VastaaPoista
  11. Kyllä kuulu meikäläisenkii lapsuuteen tämä :) Ja menin ekalle luokalle "vasta" 1998, joten tuli vielä sillonkii varmaan jonkun verran Pikku Kakkosen ohjelmia katottua.

    Pelle Hermanni oli ehoton suosikki. Vieläkii siskojen kanssa nauretaan ku yhessä jaksossa Hermanni soitti äitiliinille ja ku sai äitinsä linjoille, huudahti "EMOPELLE!" :D

    Röllistä tykkäsin kans paljon. Ja olin ehkä outo, koska en pelänny Rölliä. Ehkä näin sen kuoren alle, se oli olevinaan hurja mut oikeesti se oli sydämellinen :D
    Mut Itsensä pelottelemislaulu on oikeesti helkkarin pelottava. Ja koominen! Miulla on/oli yks levy vinyylinä ja toinen kasetille kopsattuna joten sillon tällön tuli niitä kuunneltua. Elefantti-Antti ja Siili Suhonen on btw ehkä surullisin lastenlaulu ikinä, jos sillon pienenä ymmärsin sen tarinan :(

    Ja Hermannia suurempi villitys oli ehkä Nalle Luppakorva. Olin niin myyty! Ja joskus isompana oli tosi outoa nähä joku vanha Aamulypsyn jakso, ku se ohjelman ääni oli siinä juontajana. Kuvitella, äänelle oikeet kasvot!
    Ja joskus isompana jälleen kerran nauroin, ku kerronta ei ollu ehkä mitään tunteellisinta ja sit tuli sieltä vähän värittömällä äänellä "Opettaja, Pyllerö heittelee minua kastanjoilla." :>

    Jonttu-Fantti oli myös mahtava. Ja hauskaa siinä oli sekin, et miun äitin lempinimi on Jonttu :D Joten oli vähän hassua kuvitella, et Jonttu-Fantilla oli "naisen nimi".
    Tässä itseasiassa kerran rupesin kattomaan noita jaksoja YT:sta ja aika pitkälle pääsin. Pitäs joskus kattoa loppuun. Tää oli myös sellanen ohjelma, joka paikoin oli oikeesti pelottava. Sekii tulipaloa muistuttava ihme oranssipunanen paperi, se oli ihan kamala!
    Pointsit kans dubbaajille, videoita katellessa muistu mieleen suomenkieliset äänet ja jos oikein muistan, on hyvää työtä tehty. (Silti, originaalin aussiaksentti! Ah ♥)
    Mut fun fact: nostalgisoidessani häiriinnyin siitä, et MITEN tää ohjelma on oikeesti tehty. Löysin sitten tietoa, et toi paikka on studio ja hahmot on oikeita ihmisiä asuissa. Lavasteet on vaan niin isot, et luo vaikutelman leluista. Ja on kyllä onnistuttu täydellisesti.

    Ti-Ti Nallea en voinu sietää. Niinku en mitään laulujuttujakaan. Jotain lauluhommia on edelleen VHS:ille nauhotettuna ja vihasin niitä :D Vihasin lasten lauluja. Kasvanu talossa jossa rokki raikanu ni jotkut Pienet ankanpoikaset oli ihan sontaa :'DD

    Ja olin ite niitä harvoja (ainoa?) joka ei tykänny yhtään Ransusta tai karvakuonoista. Enkä tostakaan Kiinalaisesta jutusta.
    Syy on jossain siellä, ettei ne ole todellisia koska ne on käsiNUKKEJA. (Neposta vihasin yli kaiken, hyi. Se ruma pupu ja hauska Jukka.)
    Jotenkii vaan häiritsi todella paljon se ajatus, et siellä on ihminen sen hahmon takana ja se nukke ei ite puhu ja sitä liikutteleekii vaan käsi. Samasta syystä en tykkää nykyäänkään elokuvista joissa näyttelijällä on monta roolia, ellei ne ole hyvin selitetty. Enkä siitä, et hahmolla on monta näyttelijää, ellei edelleen ole juonellisesti sopivaa. Se rikkoo itellä sen taikuuden siitä. Tykkään imeytyä fiktion maailmaan, ja tollaset pikkujutut muistuttaa koko ajan siitä, et se on fiktiota, ja sit en pysty nauttimaan ohjelmasta.

    MUTTA: Yksi poikkeus oli toi Grimmin satuja. Vihasin, koska siinä oli vaan yksi näyttelijä. Mut rakastin, koska ne tarinat.
    Se oli poikkeuksellinen jo siks, et se oikeesti kerto niitä Grimmin veljesten versioita saduista (pikkusen hiottuna varmasti) eikä puhtosta Disney-pilvilinnahöttöä.
    Mitään muuta en muista ku sen, et Tuhkimon siskopuolelle ei kenkä mahtunu jalkaan joten siltä piti leikata varvas irti.
    Kiinnostuin jo sillon tälläsistä vähän raakalaismaisista asioista, ja siks tykästyin ohjelmaan ja jaksoin kattoa sitä yhestä näyttelijästä huolimatta.


    (Tila loppui, jatkokommentti seuraa ->)

    VastaaPoista
  12. Kommentin loppupää:

    Juontajista en muista ihan kauheesti. Muistin tosin jonkun "nuoren aikuisen", vaaleetukkasen tytön joka ainakii Ransun kanssa toimi. Huomasin sitten et se on tuo arvausleikkien Elina! Ja eihän tuo ole ku ehkä murrosikänen jos sitäkään! Niin sitä vaan pienenä isommat lapset ja nuoret tuntu kauheen vanhoilta :D
    Silti tuntuu et ois ollu joku toinenkii tällänen juontaja jossain välissä. Muistan hämärästi kasvot päässäni, mut se voi olla et muistelen Elinaa sellasena ku sen lapsena näin.

    Mut toi arvausohjelma oli ihana. Tykkäsin ilmeisesti ihan kauheesti siitä Mitä tehdään? -versiosta, jonka eka kommentoija mainitsi. Harmi, ettei siitä löydy videoita. Muistan nimittäin tunnarin nyt ku sen luin tosta yltä ja oisin halunnu nähä mitä siinä oli. Muistan sen monimutkasempana ku nää muut arvausleikit, mut voi olla et muistot on taas vääristyny :)

    Ja empä muuten muista tota postilorua. Muistan melodian tottakai ja sen, et yritin opetella sen ulkoo. En koskaan oppinu enkä edelleenkään muista mitään muuta ku melodian ja "TAMPERE KYMMMMMMENEN". Johtuu varmasti siitä, etten edelleenkään koskaan opi biisien lyyrikoita vaikka ne ois kuin helppoja :D

    Loppuun vielä (on jo hirvee romaani mut minkäs teet!), vähän tuntuu siltä et kyseessä oli toi Olli Mononen, mut muistatkohan sellasta ohjelmaa, jossa oli vähän niinku kisoja lapsille? En muista ihan tarkkaan et mitä, mut jotain tyyliin radio-ohjattavalla autolla ajoa aikaa/toista lasta vastaan. Ite muistan lähinnä kasvot, värit ja materiaalit. Aika värikäs se oli ja hauskoja ääniä, mut materiaalit on tosi hassu asia muistaa ku tuntuu et ne oli kaikki jotain vaahtomuovia :D Ei varmaankaan ollu, mut kyllä moni asia sitäkin oli.

    Tota jotain temppuratajuttua ja Pikkusirkusta tuolla Elävässä arkistossa onkii, mut tätä ei nopeella vilkasulla silmään osunu. Pitää vielä kokeilla vaikka Olli Monosella hakea.

    Ja Nukkumattikaan ei omia ykkössuosikkeja ollu!

    Jees, ehkä se riittää, kauheesti asiaa taas koska nostalgia on aina kiva juttu :D♥

    VastaaPoista
  13. Häiriköin vielä yhellä viestillä! Nimittäin Elävässä arkistossa joku oli kanssa kyselly sitä ohjelmaa ja sen nimihän oli ÄlyÄlyä!

    VastaaPoista
  14. Voi Aada,
    ihanan pitkät kommentit ja niin paljon kaikenlaisia muistoja ^_^

    Tuntuu uskomattomalta, että Jonttu-Fantti on tehty noin, mutta niin sen sitten täytyy olla. Pitää itsekin katsoa sitä joskus vähän pitemmin YT:sta. Itselläni nyt on tosin listalla kymmeniä ohjelmia, joita "pitäisi" katsoa :)

    VastaaPoista
  15. Muistaako kukaan tätä:
    "Suu-suu-suu-sukset
    ja sau-sau-sau-sauvat vaan
    ikivanhat sekä vauvat
    hih-hih-hih-hiihtokouluuuuun!"

    VastaaPoista
  16. Se Arvaa mikä eläin -tunnari meni näin:

    Mikä on mikä oli
    palapeli, xylitoli
    ei oo sitä eikä tätä
    johan nyt tuli hätä

    Siinä suhitaan, sohitaan,
    harjataan tai höylätään
    katsohan nyt tätä
    oliko se väkä?

    Älä nyt, eikö näy
    hammasratas siellä käy
    onko mopo, raharopo,
    akimoto, lintukoto

    Ei oo sitä eikä tätä
    älä leikkiä jätä!
    Johan taas tuli hätä
    voihan tätä

    Arvaa.... mitä tehdään!

    VastaaPoista
  17. Voisko joku auttaa tällaisen lastenohjelman nimen kanssa: Kyseessä on sarja, joka yhtenä kesänä tuli arkiaamuisin varmaan jonain kesänä vuosien 1993 ja 1997 välillä.
    Siinä oli ryhmä lapsia, joku kiinalainen poika, ja niillä lapsilla oli sellainen kuparinvärinen iso pallo, joka taisi olla jonkinlainen aikamatkustusväline.

    Olen syntynyt 1985, ja muistelen että ala-asteikäisenä sitä katsoin, ja tuossa äidin kanssa tuli sarja puheeksi. Kukaan ei tunnu tälle nimeä muistavan, niin apu olisi tarpeen. :)

    VastaaPoista
  18. Rölli oli aivan mun ehdoton suosikki silloin 1990-luvulla, rakastin sitä hahmoa yli kaiken ja sain lahjaksi jonkin CD-levynkin, jota sitten kiikutettiin päiväkotiin niin että saatiin kaikki laulaa mukana kun sitä kuunneltiin :) Ja Ransu oli myös suursuosikki, mutta muista karvakuonoista (Eno-Elmeri ja Riku) en tykännyt ollenkaan. Ja muistaakseni ainakin jonain vuonna aina perjantaisin näytettiin vain vanhoja lastenohjelmia, sellaisia joita oma äitini oli katsonut omassa lapsuudessaan?

    VastaaPoista
  19. Voi miten joidenkin mieleen jäävätkin nuo laulut ja lorut :D Itse en valitettavasti kuulu niihin ihmisiin.

    @ Tiina Wiik: Ei kuulosta tutulta, täytyypä googletella tuota.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, muru! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Ysäri-tietovisa

Lelukirja, aika varma joulun merkki

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

90-luvun korut: papukaijat, tarrakorvikset ja kaulapannat

Suosituinta musiikkia elokuussa 1997

Anttilan syysmuotia vuodelta 1993

Omo-info, kuinka voin auttaa?