Menneitä karkkeja

Minusta ei ole mitenkään yllättävää, että jutut tuotteista, joita ei enää valmisteta, ovat aika kysyttyjä ja kiinnostavia. Kulminoituuhan niissä jotain hyvin olennaista: ne eivät tosiaankaan enää palaa, ne elävät vain muistoissamme. Tai no ei ihan! Voimmehan nimittäin saada ihanan makeuden kielen päälle katselemalla hiukan kuvia! :) (Ja kyllähän jotkut tuotteet kuitenkin palaavat tuotantoon/myyntiin, Hopeatoffeesta alkaen.)

Seuraavat suklaarusinat ovat vuodelta 1996. Noina vanhoina hienoina aikoina pakkauskokojen ei tarvinnut olla turboa, megaa, superia ja mättöä. 65 grammaa riitti - no, ainakin 5 minuutiksi. Pandan vanha logokin on muuten aika symppis!


Näitä 1990-luvun kuvia sen ajan Lauantaipusseista pyörii nettimaailmassa useampia. Tämä versio on Barbie-lehdestä vuodelta 1991. Oletettavasti kuvassa on esitetty kaikki pussista löytyneet karkit, kun kerran vastaajaa pyydetään kertomaan oma suosikkinsa sisällöstä. Tuolloin Lauantaipussi oli vielä Merijalin tuote, se siirtyi Merijalilta Leafille vuonna 1992. Tuossa vaiheessa Lauantaipussi oli jo suomalaisille tuttu ja paikkansa vakiinnuttanut tuote, sillä se oli tullut markkinoille vuonna 1983. Nykyään Lauantaipussi on Malacon tuote.

Lapsena Lauantaipusseja tuli toki jokus saatua karkkipäivän iloksi - lauantaisin tottakai - ja luultavasti jo silloin osa karkeista meni alas vähän niin ja näin. Esimerkiksi mustia autoja, joista en pitänyt, oli pussissa aivan liikaa, ja ihania sienikarkkeja taas liian vähän, samaten kuin niitä suklaita. Myös Aakkoset ovat kuuluneet Lauantaipussin vakiosisältöön. Lauantaipusseista on myös aina tullut mukana tarroja. Tarrat ainakin joskus 2000-luvun alussa ne olivat ihan kammottavan rumia, mutta esimerkiksi tässä mainoksessa näkyvä leijonatarra on ihan ookoo. Pussin sisältöön on aina kuulunut myös jokin karkkiaski sekä tikkari, ainakin jossain vaiheessa mukana taisi tulla myös purkkaa. Suklaista muistan parhaiten pienen pussin, johon oli isketty neljä pientä suklaanappia. Tässä 1990-luvun alun pussissa näyttää olevan Milkan suklaata, jännää. Myös Lätkäliiga on Lauantaipussien klassikko, mutta nykyisten Lauantaipussien sisällöstä en valitettavasti tiedä mitään, en varmaan 10 vuoteen ole tällaista ostanut.

Minkä sinä söisit ensin?



Myös tämä seuraava mainos on alunalkaen Barbie-lehdestä, vaikka luultavasti tätä, kuten ylläolevaa Lauantaipussiakin, on mainostettu monissa yhteyksissä.

Fazerin Karkkimaa. On kyllä myönnettävä, että itse en muista tällaisia karkkeja yhtään. En niin noita pusseja ulkonäöltää kuin myöskään yksittäisiä karkkeja, joita on kuvattuna mainoksessa sokkelon reunoilla.





Kuten aiemminkin on varmasti Nuoruusdiskossa tullut ilmi, monet nykyklassikot eivät alunperin ole olleet Fazerin tuotteita ollenkaan. Jos jotain tätä blogia tehdessä on oppinut niin ainakin sen, että yritysmaailma on aika sekava, ja yrityksiä ja tuotemerkkejä myydään jatkuvasti sinne tänne. Niinpä 1990-luvun alkupuolella vaikkapa Mariannet, Omarit ja Ässämixit olivat vielä Chymoksen karkkeja.


Tämä R-Kioskin Chymoksen tuotteita esittelevä mainos on jo vuodelta 1984, mutta siinä on tuotetta joka sorttia esillä ja tietysti ajankuvaa, jota ei varmasti enää 2010-luvulla varmasti teeveessä näytettäisi - viitaten siis lakujen rasistiseen pätkään.



Ja lopuksi vähän muuta, nimittäin Chewitsejä!

1990-luvun lopulta. Uutuutena colan makuinen Chewits
sekä Chewits Choco Toffee-pallot.
Chewits on nykyään Cloettan tuote.


Kyseinen karkki näki päivänvalon jo 1960-luvulla. Karkin alkuperäisinä makuina olivat mustaherukka, mansikka, banaani ja appelsiini. Sittemmin rinnalle tuli kaikenlaista. 1990-luvulla brittiläinen Chewits oli oikein yleinen karkki täällä Suomessakin, mutta niiden myynti taisi sitten loppua, sillä nyt on hehkutettu niiden tuloa takaisin. Itse en koskaan ehtinyt huomaamaan niiden katoamistakaan... Jotenkin mulla on vähän asennevamma tällaista yksittäispakattujen karkkien kanssa, mutta esimerkiksi nämä Chewitsit ovat kyllä sen verran tahmeita, että siinä päälimmäisessä kääreessä olisi sisällä luultavasti vain yksi iso pötkö, jollei niitä näin paperein olisi eroteltu toisistaan.


En tiedä onko tätä Chewitsin mainosta koskaan näytetty Suomessa, ja muutenkin se on jo 1980-luvun puolelta, mutta ihan kiva pätkä silti. Tästä hirviöhahmosta tulee muuten kovasti mieleen virolaisen Kalevin Draakon-karkit. Nekin ovat lisäksi hieman tahmeita, pehmeitä ja tarttuvia ja yksittäin paperiin pakattuja namuja. Oikein hyvänmakuisia, mutta tätä samantyyppistä henkeä ei vain voi olla huomaamatta. Tässä toisaalta päästään tämän kirjoituksen alkuun: Panda ja Kalev kuuluvat ilmeisesti samaan konserniin (ja siinä on mukana myös mm. Taffel).

Kommentit

  1. Oh! Mä kyllä muistan nuo Karkkimaat, tosin en kyllä olisi muistanut, jos et olisi tätä postausta tehnyt. :)

    VastaaPoista
  2. Voi miten mulla on vieläkin ikävä niitä Lauantaipussin autokarkkeja! Ne oli parhaimpia koko pussissa, ja harmitti kun 2000-luvulle tultaessa niiden määrä väheni vähenemistään. Nykyään niitä ei taida löytyä enää mistään, ei Lauantaipussista eikä irtokarkkeina.
    Jossain vaiheessa Lauantaipusseissa oli myös niitä punaisia "apina"karkkeja, joita onneksi vielä löytyy irtokarkkihyllyistä, ne on edelleen tosi hyviä.
    Noi kuvassa esiintyvät Jee-Jee-askin karkit oli 90-luvulla se toisiksi parhain Lauantaipussin sisällöstä. Niiden tilalle taisi jossain kohtia tulla Tutti Frutti -aski, mutta myöhemmin vaihtoivat ainakin hetkellisesti takaisin Jee-Jee-askiin (tai sitten niitä sai ostaa yksinään) eivätkä ne enää maistuneet samalta.
    Milka-suklaan tilalle taisivat ne suklaapäällysteiset toffeepallerot tulla joskus 90-luvun puolivälissä tai lopulla, nekin olivat varsin hyviä, mutteivät missään nimessä voittaneet sitä ihanaa Milka-palaa.

    Ja vastauksena kysymykseen, minkä söisin ensin, itse aina söin Lauantaipussista ihan ekana ne "huonoimmat" karkit ja säästin parhaimmat viimeisiksi :)

    VastaaPoista
  3. Oon samaa mieltä edellisen kanssa Lauantaipussin apinoista ja autokarkeista, tykkäsin. :) Chewitsejä en oo nähnyt kaupoissa aikoihin mutta irtokarkkina mm. Makuuneissa on nykyäänkin jotain hedelmämakua.

    VastaaPoista
  4. Hei, Väärät rahat oli ihan parhaita ja noita Lauantai-pussin autokarkkeja saa ainaskin Makuunista!

    VastaaPoista
  5. Mä itkin Chewitsien perään ja googlettelin niiden valmistusta just kaks kuukautta sitten, ja sitten ne palasikin hyllyyn heti perään :D Loistokasta. Noi Karkkimaat oli kyllä unohtuneet tyystin, mutta muistan kyllä nyt tuon mainoksen nähneeni ja karkkeja syöneenikin! Noita en kaipaa, mutta saman aikakauden Rautanaulat ja Salmiakkishortsit joita myytiin omissa pikkupusseissaan ottaisin takaisin heti paikalla.

    Noi alkuperäisen Lauantaipussin Jee-jeet oli niin hyviä, voi juku. Niistä tuli joku vesitetty pelkkä hedelmäversio joskus 2000-luvulla mutta ei se ollut yhtään sama asia. Autokarkkeja saa kyllä joka Makuunista!

    Ja vielä yks juttu: mitä ihmettä, onks Ässämixit ja Missääxät oikeasti noin vanha tuote?! Mistähän mä olen saanut päähäni että ne olis jotenkin muka lanseerattu uutuuksina nimenomaan 90-luvulla. No, aina oppii.

    VastaaPoista
  6. Rautanaulat = ruostenupit! :) Tuli ajatuskatko.

    VastaaPoista
  7. Elina: Ässämixit tulivat tuotantoon vuonna 1989, Missä-äxät vuonna 1994, joten ne kyllä ovat 1990-luvun tuota :) Et siis ihan väärässä ole!

    VastaaPoista
  8. Karkkimaasta ei ole muistikuvia, mutta nimenomaan tuo Lauantaipussin kuosi on jäänyt mieleen. Yksi tuntemani poika nimittäin näytti ihan tuolta pellavapäältä ;)

    Lätkäliigoja ja autoja ostelen AINA Makuunista, joten tämä lienee Lauantai-pussin peruja :D Jee-Jeet olivat kivoja, tulisipa tuo aski takaisin markkinoille!
    Itsekin huomasin ilahtuneena Chewitsien comebackin. Olen joskus syönyt niitä toffeita papereineen päivineen...

    VastaaPoista
  9. Lappeenrannassa seisoo kaupungin keskustan tuntumassa Saimaan rannalla Fazerin tehdas, jossa siis valmistetaan kaikki Fazerin karkit (ja kaikki suklaat tehdään Vantaalla ja kaikki purkat Karkkilan tehtaalla). Kyseessä on nimenomaan entinen Chymoksen tehdas, jota nimitetään Chymokseksi edelleen :) Ympäristössä leijuu milloin Omarin, milloin hedelmäkarkkien tuoksu, ja varmaan jokaikinen Chymoksen ohi Helsingintietä kulkeva tarkistaa ajan Chymoksen seinässä olevasta kellosta.

    (ja Jee-jeet on Lauantaipussissa parasta)

    VastaaPoista
  10. Pitäisiköhän tässä tehdä ekskursio Lappeenrantaan :)

    VastaaPoista
  11. Mun suosikkitarrat lauantaipussissa kautta aikain oli semmoiset kimaltavat leijonatarrat, missä oli joku vitsi... Harmi kun ei ole yhtään tallessa. Tai sitten muistan väärin ja ne oli jostain ihan muusta ku lauantaipussista, kuitenkin Merijalin/Leafin kamaa, kun niissä seikkaili se Tervaleijona.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, muru! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Ysäri-tietovisa

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

Suosituinta musiikkia elokuussa 1997

Anttilan syysmuotia vuodelta 1993

90-luvun korut: papukaijat, tarrakorvikset ja kaulapannat

Ruokahistoriaa: Kun einekset ja mausteet alkoivat rynniä keittiöihin

90-luvun muistoja haussa!