Sotien repimä Balkan

Tällä kertaa aiheena eivät suinkaan ole Halinallet tai dipattavat tikkarit, vaan jotain aivan muuta. Suomessa 90-lukuun yhdistetään vahvasti vuosikymmenen alun lama, mikä vaikutti niin yksittäisiin ihmisiin kuin yhteiskunnan ilmapiiriinkin. Kansainvälisesti katsoen vuosikymmen piti valitettavasti sisällään myös koko joukon verisiä tapahtumia.

Bosnian sota, 1992-1995. Kuva: Wikipedia

Meiltä Pohjolasta katsoen lähimmät sodat olivat Euroopassa, Balkanilla. Alue saattaa olla nykyisin monelle tuttu Kroatian rantalomien kautta tai vaikkapa Euroviisuista. Alueen monet nykyiset valtiot ihastuttavat vuosi toisensa jälkeen euroviisumusalla, joka vielä pari vuotta sitten oli myös tyyliltään jokseenkin "etnistä".

Balkanilla sijainnut Jugoslavia oli alkanut natista liitoksissaan jo 1980-luvulla pitkäaikaisen diktaattorimaisen hallitsija Titon kuoltua. Kun päästiin 90-luvun alkuun, olivat edessä Jugoslavian hajoamissodat, sillä alueen valtiot eivät itsenäistyneet rauhanomaisesti - päinvastoin.

Usein Jugoslavian hajoamissotia on selitetty sillä, että alueella asuu ja on aina asunut hyvin monenlaisia kansoja niin etnisen identiteetin kuin uskonnonkin kannalta mitattuna. Nimenomaan Titon kuolema johti alueella kuitenkin myös valtatyhjiöön, jossa eri eliittiryhmät alkoivat kilpailla vallasta.

Hajoamissotia oli monia: niistä verisin oli Bosnian sota, joka kesti 1992-1995. Yhtenä sodan taustana oli serbijohtaja Slobodan Milosevicin pyrkimys luoda uusi suur-Serbia. Sodan kuuluisimpia tapahtumia olivat järkyttävyydessään Sarajevon piiritys sekä Srebrenican kansanmurha, jossa serbijoukot murhasivat noin 8000 bosniakkimiestä ja -poikaa. Sotaan liittyi etnisiä puhdistuksia ja siinä kuoli ainakin sata tuhatta ihmistä.

Kosovon sota. Kuva: Wikipedia.

Pian Bosnian sodan jälkeen syttyi Kosovon sota, jota käytiin 1996-1999. Sodassa Serbian eteläosassa sijaitseva Kosovon alue taisteli omasta itsenäisyydestään. Yhtenä syynä oli se, että Serbian politiikka Kosovon albaaneja kohtaa oli ollut syrjivää, ja Serbia oli peruuttanut Kosovolle aiemmin annettuja autonomisia oikeuksia. Naton ilmaiskut serbijoukkoja vastaan saivat sodassa paljon painoarvoa. Niistä myös kiisteltiin, sillä kansainvälinen yhteisö ei ollut yksimielisesti niitä hyväksynyt.

Balkanin sotiin liittyi myös kansainvälisiä sotilasoperaatioita, kun muun muassa NATO-joukot olivat sodassa osallisina. Erilaiset yrityiset estää sotien syttyminen ja sittemmin rauhan aikaansaaminen oli monille ulkovalloille tärkeää, mutta hienoissa tavoitteissa ei saavutettu juurikaan tuloksia. Alueelle lähetettiin myös rauhanturvaajia - myös Suomesta.

1990-luvun puolivälistä lähtien alueen johtajia, etenkin Bosnian sodassa veritekoihin syyllistyneitä serbijohtajia kuten Radovan Karadzic ja Ratko Mladic, on haastettu oikeuteen Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Vuosiin heitä ei saatu paikan päälle kuulemaan syytteitä tai vastaamaan niihin, vaan vuosien ajan heistä oli voimassa kansainvälisiä pidätysmääräyksiä. Heistä myös tarjottiin miljoonien arvosta pidätyspalkkioita. Lopulta  Radovan Karadžić pidätettiin lähellä Belgradia heinäkuussa 2008, Ratko Mladić pidätettiin Vojvodinassa 26. toukokuuta 2011. Mladicin "lempinimi" oli ja on Balkanin teurastaja.

Muistatko sinä mitään entisen Jugoslavian 90-luvun tapahtumista?

Itse muistelen kyllä kuulleeni varsinkin Kosovon sodasta, ja olinhan sen aikana jo 10-vuotias. Koulussamme oli Punaisen ristin punainen keräyslipas, jolla kerättiin varoja Kosovon sodan uhrien auttamiseksi. Suomeenkin saatui Balkanin tapahtumien myötä paljon pakolaisia.