90-luvun lama: Mitä tapahtui ja miksi

1990-luvusta monille tulee ensimmäisenä mieleen lama (ja sen jälkeen ehkä jääkiekon maailmanmestaruus ja eurodance), riippuen ehkä toki muistelijan iästä. Erityisesti 90-luvun aikuisten elämään lama vaikutti hyvin eri tavalla kuin meidän lapsien ja nuorten, tai ainakin asioista seurattiin varmasti toisella tavalla ja asioita ymmärtäen.

Nyt ajattelinkin kirjoittaa lyhyesti siitä, mitä se lama oikeastaan oli, mistä se johtui ja mitä silloin tapahtui. Tällainen selitysversio meille, jotka laman aikana elimme lapsuuttamme ja nuoruuttamme, ymmärtämättä ehkä kuitenkaan kovin hyvin sitä, mistä asiat johtuivat.

Markat kourassa: 31,20mk.


Tiivistelmänä voisi sanoa, että lama oli syvä ja vakava tapahtumasarja, joka kuitenkin kääntyi uuteen talouskasvuun suhteellisen nopeasti. Lama jätti silti jälkensä Suomeen, ja sen vaikutuksia näkee edelleen.

Laman alkutahdit ja 80-luvun perintö
Suomi ajautui 1990-luvun alussa syvään lamaan eli talouden matalasuhdanteeseen. Muutos oli suuri erityisesti suhteessa 80-lukuun, jolloin talous kasvoi nopeasti, kulutettiin paljon ja niinsanottu juppikulttuuri nousi. Syöksy pröystäilevästi, säkenöivästä kasarista 90-luvun alun leipäjonoihin oli raju ja nopea.


Miksi Suomi ajautui lamaan? 
Yksi syy lamaan oli 80-luvulla aloitettu rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja 80-luvun lopun talouden ylikuumeneminen, Suomessa oli siis ajauduttu tavallaan hintakuplaan, jossa esimerkiksi osakkeiden ja asuntojen hintoja yliarvioitiin. Kuten yleensä aina, tällaiset kuplat puhkeavat lopulta. Suomessa koettiin vakava pankkikriisi, kun 80-luvulla oli annettu suuria lainoja liian heppoisin perustein. Kun talouskupla puhkesi, pankit joutuivat liriin. 80-luvulla oli siis otettu liikaa riskejä, jotka nyt eivät enää kannattaneetkaan.

Usein lama yhdistetään myös Neuvostoliiton romahtamiseen, mikä tietysti on tottakin. Kun Neuvostoliitto alkoi olla 80-luvun lopulla henkitoreissaan ja sen taru päättyi lopullisesti vuonna 1991, Suomen idänkauppa romahti, mikä vaikutti suuresti koko maan taloustilanteeseen. Ulkomaankauppa siis pieneni äkillisesti ja dramaattisesti.

Marraskuussa 1991 pitkään jatkunut "vahvan markan politiikka" päättyi, kun markka jouduttiin devalvoimaan 14 %:lla eli sen arvoa laskettiin 14 %.

Jo tapahtuma-ajankohtanaan, mutta myös jälkikäteen on huomautettu myös siitä, että lamaa ei hoidettu välttämättä kovinkaan hyvin, vaikka jälkiviisaus toki aina helppoa onkin. Ehkä toisenlaisella laman hoitamisella laman aiheuttamat vahingot olisivat olleet pienempiä. Jo 80-luvun lopulla oli selvää, että talouden kasvu ei tulisi pitkään jatkumaan, ja että kupla tulisi puhkeamaan, mutta poliittisilla päätöksillä ei kyetty pehmentämään tulevaa rysähdystä.

Laman hoidosta vastasivat muun muassa nämä miehet: pääministeri Esko Aho, Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg sekä valtiovarainministeri Iiro Viinanen. SKOP ajautui kriisiin ja Suomen Pankki pelasti sen.


Kuinka kauan lama kesti?
Vuoden 1990 lopulla alkanut lama oli tavallisen kansalaisen kannalta syvimmillään vuonna 1993 ja alkuvuonna 1994, jolloin jopa 20 % työväestöstä oli työttömänä, pahimmillaan yli 500 000 ihmistä. Siitä työttömyys alkoi hitaasti pienentyä. Kuitenkin työttömyys oli ennen lamaa ollut suunnilleen parin prosentin luokkaa, eikä sellaista tasoa sittemmin ole saavutettu.

Talous alkoi kasvaa uudelleen jo 90-luvun puolivälissä. Pääministeri Esko Aho sanoi jo vuonna 1993 laman olevan takana. 1990-luvun loppu olikin Suomessa jo hyvin erilaista aikaa, kun Nokia alkoi nousta maailman johtavaksi kännykkävalmistajaksi ja talous kasvoi.

Laman seuraukset
Lama tarkoitti muun muassa sitä, että yrityksiä ajautui konkurssiin, ihmisiä ulosottoon, pankkeja kriisiin (tämä kulminoitui esityisesti SKOP:iin), ja tämän kaiken seurauksena valtion tulot pienenivät, vaikka menoja olisi ollut entistä enemmän - niinhän se tuntuu aina menevän, että kriisitilanteessa valtion ja hallituksen pitää tulla vastaan esimerkiksi pelastamaan pankkeja. Ihmisten jäädessä työttömäksi myös monet sosiaaliturvan muodot veivät valtion hupenevia rahoja. Joidenkin arvioiden mukaan Suomesta katosi laman aikana jopa 450 000 työpaikkaa.

Lama tarkoittikin suuria leikkauksia muun muassa sosiaalitukiin. Suomeen tulivat leipäjonot. Tragediat olivat väistämättä suurimpia niille yksittäisille ihmisille, jotka saattoivat nopeassa tahdissa menettää kaiken, jos esimerkiksi oma yritys meni konkurssiin ja niskaan kaatuivat valtavat velat. Pitkäaikaistyöttömyys oli uusi ilmiö, joka sittemmin ei ole kadonnut minnekään. Ennen 90-lukua pitkäaikaistyöttömiä ei juuri ollut.

Lama näkyi niidenkin arjessa, joiden perheissä ei koettu työttömyyttä tai konkursseja. Me lama-ajan lapset puolitimme kouluissa pyyhekumeja, säästimme silkkipapereita, kierrätimme koulukirjoja ja niin edelleen. Kasvoimme yhteiskunnassa, joka tuntui (ja tuntuu) epävarmalta ja jossa puhutaan jatkuvasti leikkauksista ja siitä, millaista hyvinvointivaltiota (tai oikeastaan nykyään puhutaan enää hyvinvointiyhteiskunnasta) meillä on varaa ylläpitää. 

90-luvun laman jälkeen Suomessa alkoi yleistyä muun muassa puhe hyvinvointivaltion purkamisesta ja supistamisesta sekä siitä, etteivät erilaiset ongelmat ehkä sittenkään riippuneet yhteiskunnallisista rakenteista vaan yksilöstä itsestään - että kyllä kaikesta selviää ja menestyy, jos vain on ahkera ja tsemppaa.

*****

Alla on vuodelta 1992 oleva dokumentti, johon on koottu kiinnostavaa aikalaisaineistoa 80-luvulta 90-luvun alkuun. Siitä voi helposti seurata asioiden etenemistä ja vaikkapa poliitikkojen ja asiantuntijoiden kulloisiakin kommentteja ja näkemyksiä.





Lähteet:
Anu-Hanna Anttila: Laman jakama kansakunta. Teoksessa: Maamme. Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria. SKS 2016.
Ylen Elävän arkiston materiaali 
Ja tietysti Ysärikirja


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Metsoloiden lamakertomus

Ysärin alun Barbiet ystävineen (Barbie #2)

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

Kaikkien aikojen myydyin Barbie ja pari kohua (Barbie #3)

Ysäri-tietovisa

Bikini-Barbeja ja kaupoista loppuvat eläinlääkärinuket

Ysärin alun parhaat kesän pihalelut