tiistai 25. kesäkuuta 2013

1990-luvun lastenvaatemuotia

Kuvat: Suuri Käsityö 4/1990.
Aikamoisia kuoseja etenkin housuissa.


"Collegen ja röyhelöiden aika 
Päiväkotivaatteiden ykköseksi 1980-luvulla noussut collegepuku on monen lapsen suosikkivaate ja tyylistä tarkan vanhemman kauhistus. College pääsi niin vaatetehtaiden kuin kotiompelijoidenkin suosioon ja syrjäytti vaikeammin ommeltavan joustofroteen. Collegen kanssa yhdistettiin joustinneulosta eli resoria. 
Usein collegepuseroon lisättiin väripalkkeja toisen värisestä collegesta, mutta yhä suositummiksi nousivat painokuvalliset vaatteet. Disney-hahmojen, autojen, muumien ja eläinten kuvat ilmestyivät paitoihin. 
Lasten vaatetukseen vaikutti myös aikuisten sporttimuoti. Kapeita vaatteita alettiin pitää epämukavina, ja tilalle tulivat puvut, joihin olisi mahtunut kaksikin vauvaa rinnakkain. Väri-ilottelu jatkui. Ruskea oli 1970-luvun valtaväri, 1980- ja 1990-luvuilla valloittivat selkeät perusvärit. Neonvärit eivät lastenvaatemuodissa olleet kovin näkyvillä, vaaleat pastellivärit taas ihastuttivat vielä 1990-luvulla. 
Yksilöllisyyttä haettiin kotiompelun avulla. "Monet äidit ja isät haluaisivat mielellään pukea lapselleen muunkinvärisiä vaatteita kuin niitä, jotka ovat kulloinkin muodissa. Esimerkiksi 1980-luvulla ei mistään voinut ostaa ruskeata vauvanmyssyä", pahoittelevat Hanna Katri Hetemäki ja Suvi Hiljama Tyylikäs taapero -kirjassaan (1990). 
Herkemmän tyylin ystäville sopi Laura Ashley -tyylinen kukkaishenki. Roosan- ja persikansävyiset kukkaröyhelöt puettiin kuitenkin lähinnä juhliin. Vauvan juhlava asu saattoi olla myös harlekiinihenkinen. Röyhelöt olivat tyttöjen muodin ykkösjuttu siinä määrin, että vyötäröröyhelöitä ilmestyi 1990-luvun mittaan jopa talvihaalareihin."

Lainaus kirjasta Retrovauvat. Suomalaista lasten historiaa. Ville Hänninen, Juri Nummelin, Elina Teerijoki. Ajatus Kirjat 2008.

Muun muassa niitä röyhelöitä, romanttista menoa, ja sitten vähän arkisempaa
tuolla vasemmassa yläkulmassa. Kuvat Suuresta Käsityöstä vuodelta 1992.

Näin tyttönä on sanottava, että ne röyhelöt olivat erittäin tuttuja! Parhaimmillaan lakerikenkään pujahti jalka sukassa, jossa oli pitsinen reunus. Puhumattakaan niistä mekoista... Äiti ompeli monet vaatteet, ja mitä olen kavereiden kanssa jutellut, niin erittäin monet äidit tosiaan surauttelivat näpsäkästi ompelukoneillaan kaikenlaisia luomuksia. Suuri Käsityö vyöryttääkin lukijansa silmiin aikamoisen kavalkadin niin tytöille kuin pojillekin suunnattuja vaatteita. Mitä olen 2010-luvun SK:sta lukenut, niin 1990-luvulla tämä tuntuu olevan paljon tätä päivää yleisempää. Ja viitattiinhan itse-tekemiseen myös tuossa Retrovauvat-kirjan lainauksessa.

Aika kasaria menoa vuonna 1990 collegeissa.
Suuressa Käsityössä tietysti.

Kuten on varmaan käynyt selväksi, niin ensisijaisesti 1990-luvun (lasten ja nuortenkin) vaatteita tuntuivat leimaavan mukavuus ja käytännöllisyys: ei pillifarkkuja tai tiukkuja paitoja tai lyhyitä takkeja. Collegepukujen ja verkkareiden (niiden kaksi- ja kolmiraitaisten nappiverkkareiden) ohella ainakin minun ylläni vilahteli myös trikoita, jotka jossain vaiheessa olivat tietysti trumpettilahkeisia. Sinänsä ihan malliton t-paita saattoi olla äärimmäisen muodikas etenkin, jos sen rinnustaa koristi vaikkapa joku suosittu bändi tai miksei vaikka Titanicin Leo ja Kate.


Suuri Käsityö, vuosi 1990 tai 1993. Saattanen tarkistaa vuoden joskus,
oi luoja miten epäselviä omat muistiinpanot ovat.

1 kommentti:

Kiitos kommentista, muru! :)