Pääsiäisajatuksia


Yritän toisinaan tehdä jollain tavoin ajankohtaisia postauksia, joten tässä teille vähän pääsiäistä.

1990-luvun pääsiäisiäni määrittelivät muun muassa kouluissa tehdyt askartelut, virpominen ja suklaamunat. Pääsiäiseen valmistautuminen alkoi ala-asteella jo pari viikkoa ennen itse juhlaa, kun viilipurkkeihin ja maitotölkkien pohjiin taputeltiin hieman multaa ja tökittiin rairuohon siemeniä. Jonain vuonna vaihtoehtona saattoi olla ohransiemeniäkin. Siellä ne sitten hapsottivat ikkunalaudalla ja kasvaessaan paljastivat vääjättättömästi sen, kuinka paljon siemeniä kukin oli kylvänyt ja mihin kohtaan purkkia. Jollain ne sitä paitsi kasvoivat aina paremmin kuin toisilla, vaikka hoito oli oletettavasti aivan samaa. Kuvaamataidon tunnilla piirreltiin luultavasti kirjavia pääsiäismunia, tipuja tai virpomisoksia. Jos sattui pyörimään seurakunnallisissa piireissä kuten pyhäkoulussa, tänä alusaikana korostui juhlan varsinainen kristillinen merkitys. Musiikintunnilla laulettiin joka tapauksessa kristillisiä pääsiäislauluja, koska mitään tipulauluja ei pahemmin tainnut olla olemassakaan (mulle ei itseasiassa tule mieleen ainoatakaan maallista pääsiäislaulua, onko sellaisia?) . "Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta." Yhä se tulee mieleen, vaikka viimeisimmästä laulukerrasta lienee noin 15 vuotta. Kyseessä siis virsi numero 88. Toisinaan saatoin lapsena katsoa pääsiäisenä tv:stä myös jotain Jeesuksen viimeisistä vaiheista kertovaa elokuvaa tai tv-sarjaa. Itse muistan lähinnä sen, että erityisesti hänen kulkunsa risti selässä Golgatalle sekä itse ristillä viruminen olivat jollain tavoin kiehtovia, mutta samalla ihan kamalan raakoja ja pelottavia juttuja.


Myös Pupulassa juhlittiin pääsiäistä perinteisin menoin.

Nämä kaksi kuvaa Pirkko Koskimiehen kirjasta 
Pupu Tupuna, Pupulan juhlapäivät. Klikkaamalla isommaksi,
jos haluaa lukea tekstitkin.


Vuonna 1994 (ehkä muinakin vuosina, en tiedä) markkinoilla oli Trolli-suklaamunia. Olin tuolloin esikouluiässä, ja päiväkodin tädit olivat piilottaneet päiväkodin piha-alueelle yhtä monta munaa kuin oli meitä lapsiakin. Niiden etsiminen oli ihan valtavan hauskaa! ^_^ Näistä suklaamunista paljastui pieniä Trolleja, siinäpä kerrankin kiva suklaamunayllätys! Kuvan trolliyllätyksestä olen jo aiemmin laittanut tähän pikkulelupostaukseen.

Vuonna 1996 Koululaisessa esiteltiin erilaisia tapoja tuunata kananmunia pääsiäiskuosiin:

Koululainen 3/1996

Oma suosikkini on tietysti alarivissä toisena oikealta oleva Aikakonemuna. Aww miten ysäriä! Koululaisen toimituksessa ei kuitenkaan taidettu tietää sitä, että tiu tarkoittaa kahtakymmentä kananmunaa, ei kahtatoista, sehän olisi tusina.

Ja mikä oli parasta lapsuuden pääsiäisissä? No tietysti suklaamunat, joista pahimmillaan sai kamalia koottavia härveleitä, jotka eivät toimineet tai joista ei edes tiennyt, mitä ne oikeastaan olivat. Miksei suklaamunissa voisi olla enemmän vaikkapa magneetteja, tarroja ja vaikkapa minilehtiöitä? Tai edes jotain hienoja leluja. Koottavat hyrrät ja lentotaidottomat lennokit ovat k a m a l i a ja eikä niiden tuottaminen maailmaan vain roskikseen päätymisen vuoksi ole mitenkään hyvästä. 1990-luvulla sen härvelin saaminen harmitti sitä enemmän, koska vaihtoehtona Kinder-suklaamunissa oli myös aivan ihania pikkuhahmoja: krokotiileja (suosikkini on se kirjapinon päällä istuva), leijonia, elefantteja, kilpikonnia, vaikka mitä. Tässä kuvassa on esillä aikamoinen kokoelma! Näyttävät varmastikin tutuilta :)

Tässä Kindereiden mainos vuodelta 1993. Krokotiilit näemmä yllätysvuorossa juuri tuolloin.



Tähän valitsin eläinkunnasta vain neljää eri sorttia, koska minun on myönnettävä, että juuri muita en 90-luvulta muista. Vaikka tuota ylempänä linkkaamaani kuvaa olenkin tuijotellut ja kaikenlaista googletellut.



Mitkä olivat sinun suosikkejasi? Itse pidän esimerkiksi noita kilpikonnia ihan valtavan söpöinä! Niissä taisi olla teemana jonkinlainen rantaelämä. Krokotiilit olivat aikalailla luonnontieteellisesti suuntautuneita koululaisia ja muita tiedeihmisiä (ei kun siis tiedekrokoja), leijonat taas viettivät retkielämää. Meillä kotona taisi näitä eri hahmoja olla muutama, mutta erityisesti luulen näitä olleen kavereillani tai serkuillani. Näiden kanssa ei tainnut tulla sinänsä leikittyä mitään erityistä, mutta söpöjä nämä olivat, ja luultavasti jossain roolissa joissakin muissa leikeissä. Jollei muuten, niin voihan näillä ainakin lastata laivan, jota sitten uittaa ammeessa tai takapihan lammikossa. 

Myöhemmältä ajalta muistan elävästi myös hai-otukset. Ja on sanottava, että viime pääsiäisenä Kindereistä löytyneet Barbababa-hahmot olivat kyllä kivoja, vaikka nostalgiasilmin katsoessa mikään ei vedä krokotiileille ja kilpikonnille vertaa. Tosin nykyään yhtälö paha suklaa + typerä lelu + korkeahko hinta tällaisesta roskasta ei kovinkaan paljon inspiroi. Mignon-munat ovat siksi asia erikseen.

Kommentit

  1. Aah, mulla on noi kinder-kilpikonnat ihan koko sarjana edelleen tallessa <3 Varjelen sitä hartaasti, mulla ei valitettavasti ole lapsuudesta yhtä ainutta muuta lelua tallessa.

    Niin, ja kiitos ihanasta blogista! Tätä on ollut tosi kiva lueskella :) Jotkut jutut menee vähän ohi kun oon vähän vanhempaa vuosikertaa, mutta -95 vuoteen asti oon ihan kartalla :D

    VastaaPoista
  2. Kilpikonnat ovat ehkä kaikkein hienoimpia Kinder-yllätyksiä ^_^ Ihana kokoelma siis!

    Kiitos kovasti, mukavaa kun lueskelet näitä juttuja :)

    VastaaPoista
  3. Mulla taas on kaikki nuo krokotiilit, myös useampi kilpikonna ja tiikeri, taitaa olla joku haikin. Ovat jotenkin kovin herttaisia kaikki, ja paljon niillä on leikittykin :) En ikinä raaskisi heittää pois!

    VastaaPoista
  4. Muistaako kukaan sellasia kukkomunia ysärin alusta, joissa oli joko violetti tai pinkki foliopäällinen? Niissä oli aivan IHANIA sormuksia aina välillä.

    VastaaPoista
  5. Minneköhän kaikki trollini ovat kadonneet? Muistan hyvin ne pääsiäismunat :)

    Ja harvaan kasvavat koulurairuohot! :D

    VastaaPoista
  6. Muistan nuo kilpparit NIIN hyvin ja krokot myös :D Taisin jopa pihistää kaveriltani jonku kilpparin, kamalaa :/

    VastaaPoista
  7. Mulla oli vain pari kilpparia (mm. tuo, jolla on kukkia selässä), mutta muistan hyvin sen manian - aikuisetkin halusi niitä. Krokoja keräiltiinkin siskon kanssa, samoin vähän haita ja niitä pimeässä hohtavia haamuja. Meillä taisi olla melkein kaikki krokotiilit, ja leikittiinkin niillä paljon. Sanon siis krokot. Nuo kilpikonnat olisivat kyllä söpömpi kokoelma esimerkiksi keittiön hyllyssä.

    Viime vuonna keräsin muuten kaikki barbat, koska olin 90-luvun alussa kova fani. :)

    VastaaPoista
  8. Kilpparit oli kyllä tosi kova sana. Ne oli ehdottomasti hienoimmat ja krokotiilit hyvänä kakkosena. Paljon tuli noilla tosiaan leikittyä ja tallessa ovat edelleen. Ei vaan voi heittää pois. :) Hait oli myös tosi hienoja, vaikka ei mikään oikeastaan noita kilppareita päihittänyt.

    VastaaPoista
  9. Iih, nuo kilpikonnat eli Terrapinsit oli ihan parhaita! Siskon kanssa keräiltiin noita figuureja yhdessä. Meillä oli semmoinen joulukorteista tehty rasia, missä niitä säilytettiin. Kilpikonnat, leijonat, krokotiilit ja virtahevot oli kaikki ja isän Ruotsista tuomista Kindereistä saatiin pari luistelevaa sammakkoakin. Vielä muutama vuosi sitten muistin kaikkien noiden nimetkin ulkoa mutten enää, voi harmi! :D

    VastaaPoista
  10. Kilpikonnat olivat heti pupujen jälkeen ihan mielettömän ihania! Leikittiin siskoni kanssa noilla pupuilla todella paljon!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, muru! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Ysäri-tietovisa

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

Suosituinta musiikkia elokuussa 1997

Anttilan syysmuotia vuodelta 1993

90-luvun korut: papukaijat, tarrakorvikset ja kaulapannat

Ruokahistoriaa: Kun einekset ja mausteet alkoivat rynniä keittiöihin

90-luvun muistoja haussa!