perjantai 29. heinäkuuta 2016

Anu Hälvä - Blondi ja paljon muuta



Metsolat, Blondi tuli taloon, Ihmeidentekijät, Parhaat vuodet. Näyttelijä Anu Hälvä oli 1990-luvulla mukana useammassa varsin legendaarisessa kotimaisessa televisiosarjassa vieden katsojien sydämet mennessään.

30. kesäkuuta 1964 syntynyt Anu Hälvä oli 1990-luvulla tiiviisti televisioissamme ja sitä myötä myös lehtien sivuilla. Varsinaiselta koulutukseltaan hän itseasiassa ei ole näyttelijä vaan oopperalaulaja. Ysärin jälkeen häntä on nähty julkisuudessa harvoin, vaikka viihteen, kulttuurin ja taiteen parissa hän onkin ollut koko ajan tekemisissä.



"Anu Hälvä on tuntenut viime vuoden aikana television mahdin. Vaikka hän olisi kuinka kehittänyt itseään laulajana, tie Suomen kansan sydämiin olisi saattanut pysyä ikuisesti suljettuna. Mutta kun hän esiintyi Metsoloissa Helena Meriläisenä, ensin juopon vaimona ja sitten perussuomalaisen Erkki Metsolan kihlattuna, ihmiset halusivat tietää Anusta - tai oikeastaan Helenasta - kaiken.
  - Olen lähtöisin täältä Tampereen seudulta, kävin koulun Nokialla. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 84, ja pääsin samana keväänä lukemaan englantia yliopistoon. Ajattelin kai ryhtyä kielenkääntäjäksi tai jotakin sinne päin. Englanti on ollut minulla aina helppo kieli, koska olin englanninkielisessä lastentarhassa ja sittemmin vuoden vaihto-oppilaana Amerikassa.
 - Laulaminen on aina ollut minulle tärkeää. Kieliopintojen ohella opiskelin laulua Helsingin konservatoriossa, josta olen valmistunut laulunopettajaksi. Mutta jo ensimmäisenä yliopistovuotenani minulle soitettiin Tampereen Teatterista ja kysyttiin sinne töihin. En tänä päivänäkään tiedä, miksi. Ehkä silloinen teatterinjohtaja Rauli Lehtonen oli nähnyt minut jossakin konservatorion oppilasproduktiossa. En ollut ajatellut teatteriuraa, en kuvitellut koskaan pystyväni siihen."
Anna 28/1993.

Anu Hälvä sai kuitenkin paikan Piukat paikat -tyttöbändissä teatterissa, minkä jälkeen hän pääsi mukaan draamaesitykseen Kohti maailman sydäntä. Hälvä otti teatteritunteja ja oli näyttelijäharjoittelijana, vaikka lähinnä hän oppi näyttelemistä näyttelemällä. Kesällä 1993 kirjoitetussa jutussa Hälvä raotti myös tulevaisuudensuunnitelmiaan, sillä hän oli syksyllä lähdössä opiskelemaan oopperalaulua Sibelius Akatemiaan. Hän myös toivoi voivansa tulevaisuudessa kunnolla yhdistää näyttelemisen ja laulamisen.

Jutussa Hälvä puhui myös kariutuneesta avioliitostaan ranskalaisen miehen kanssa: "Ehdimme olla kolme vuotta naimisissa. Puhuimme eräänlaista sekakieltä, jota vain me keskenämme ymmärsimme. Hän ei koskaan asunut Suomessa, hän vain tuli minua välillä katsomaan. Koko suhde oli aika myllerrystä, sen keskeltä oli vaikea nähdä, mikä on todella tärkeää. Ehkä minulle on tärkeää se, että tiesin jonkun ihmisen olevan minua varten, jonkun jossakin, vaikkei hän lähellä ollutkaan", Anu Hälvä kertoi.

Menestyksen myötä Hälvä oli saanut maistaa myös toisten ihmisten kateutta: erityisesti joitain tuntui hiertävän hänen menestyksensä näyttelijänä, vaikkei hän ollut koskaan varsinaisesti opiskellut näyttelijäksi.


Vaikka Anu Hälvä näin toivoi voivansa paremmin yhdistää laulamisen ja näyttelemisen, olivat seuraavat vuodet ainakin suurelle yleisölle varsin epämusikaalisia: Vuoden 1994 alussa MTV3:lla alkoi Blondi tuli taloon -sarja, jonka päätyttyä pari vuotta myöhemmin ruutuun tuli samojen tekjöiden sairaalasarja Ihmeidentekijät, jossa Anu oli jälleen mukana - kuten myös Ihmeidentekijöiden jatkosarjassa Parhaat vuodet. Vuonna 1996 Ihmeidentekijät pyöri televisiossa, ja Anu Hälvä oli suomalaisen silmissä ensisijaisesti blondi, Hanski Tähtinen. Annan haastattelussa 1996 kirjoitettiinkin näin:

"Blondi tuli taloon -sarjan tarra tarttui Anu Hälvään sitkeästi.
- Kauheinta on se, että ihmiset ovat sekoittaneet minut ja Johanna Tähtisen samaksi henkilöksi. En todellakaan näytellyt omaa itseäni, vaikka toki Johannassa, kuten muissakin roolihenkilöissäni, on jotakin samaa kuin minussa.
Ei siis ihme, että jo Ihmeidentekijöitä suunniteltaessa Anu vaati roolihenkilönsä täysin toisenlaiseksi kuin Metsoloiden Helena tai Blondi-sarjan Johanna.
- Se oli ehdoton edellytys suostumiselleni. Ei olisi ollut mitään järkeä, että olisin yhtäkkiä marssinut Annan sairaalaan täysin samanlaisena kuin edellisissä sarjoissa, etenkin kun Helenakin oli sairaanhoitaja. Yleensä aloitan roolin pohjustuksen luomalla henkilölle sielun, mutta Maijan kohdalla tein poikkeuksen. Hän olen alkanut koota ensin ulkoisesti.
   Anu on nauttinut tiuskivan vanhanpiian roolihahmon rakentamisesta. Tuiman Maijan näytteleminen on uusi ja mielenkiintoinen kokemus."
"Sen verran suuri kohu Anun ulkonäöstä on noussut, että Maijan oli antauduttava Sanna-lehden muuttumisleikkiin. Siinä osastonhoitaja jo vilahtaa vaaleana, ja sarjan edetessä harmaasta peruukista on tarkoitus luopua kokonaan. Maijan muutoksen taustalla on myös sarjan tuottajan Spede Pasasen harras toive."
Anna 21/1996


Anu Hälvä täytti 50 vuotta kaksi vuotta sitten, ja siinä yhteydessä hänen haastattelujaan oli muutamissa eri lehdissä ja medioissa. 1990-luvun jälkeen hän onkin esiintynyt julkisuudessa vain harvakseen. Työt ovat vihdoin vieneet musiikin ja teatterin suuntaan yhä enemmän television sijaan. Vuodesta 2008 lähtien Hälvä on toiminut ohjaajana. Kahden vuoden takaisia kuulumisia voi lukea esimerkiksi tästä Eeva-lehden silloisesta artikkelista sekä tästä Ylen jutusta.



tiistai 5. heinäkuuta 2016

1990-luvun herkut, joita kaipaat

Muutama päivä sitten kirjoitin Cool Bits -jäätelöistä. Nyt haluaisinkin tietää, mitä herkkua, karkkia, ruokaa tai muuta tuotetta, jota ei enää kaupasta saa, sinä aivan erityisesti kaipaat 90-luvulta. 

Yksi puoli asiaa on tottakai se, että aika kultaa muistot: moni lapsuudessa järkyttävän hyvältä maistunut juttu ei välttämättä tuottaisi aivan samankaltaisia vilunväreitä enää kahtakymmentä vuotta myöhemmin. Sitä hauskempaa tietysti näitä erilaisia tuotteita onkin kaivata, sillä vain aniharvoin on pelkoa siitä, että niitä ihan oikeasti pääsisi koskaan maistamaan.

Tässä viitteellisessä kuvassa on muutamia menneen maailman herkkuja. Toisaalta vaikka 90-luvun alussa Suomea koettelikin paha lama, oli vuosikymmen silti myös monenlaisen yltäkylläisyyden aikaa, joten herkkuja on ihmisillä mielessä varmasti ihan yhtä paljon kuin on 90-luvulla ollut kokijoitakin.

Vai onko kaipaamasi herkku sittenkin jo ajat sitten koulujen ruokalistoilta poistettu ohrapuuro, kanaviillokki tai kiinankaali-ananassalaatti? Oliko se elämäsi ensimmäinen hampurilaisateria, vai kenties edelleen tuotannossa oleva karkki, jonka resepti on vain ajan saatossa mennyt muuttumaan?





Eli: Mitä 1990-luvun syötävää (tai ehkä jotain muuta tuotetta) sinä aivan erityisesti kaipaat?

torstai 30. kesäkuuta 2016

Cool Bits - Jalanmuotoiset jäätelöt

Kun on tehnyt näitä 90-lukuun liittyviä blogihommia yli neljä vuotta, alkaa jo olla käsitys siitä, mikä ysärissä ihmisiä noin ylipäätään kiinnostaa ja innostaa, ja mitä tuotteita, tv-ohjelmia ja herkkuja sieltä eniten kaivataan.

Cool Bits onkin arvioni mukaan yksi tällainen ihmisten mieleen vahvasti syöpynyt kesäinen herkku.

Kyseessä ovat siis tällaiset pienet jäätelöpalaset, jotka oli päällystetty kuorrutuksella. Eriväriset palat olivat eri muotoisia, ja jostain syystä kaikki tuntuvat muistavan etenkin nuo jalanmuotoiset bitsit. Luulenpa, että nykyään kaupoista ei löydy mitään vastaavaa jäätelöä. Tuotetta ei tiettävästi ole ollut myynnissä enää aikoihin, suunnilleen pariinkymmeneen vuoteen, mutta onneksi tämäkin helleherkku elää muistoissamme ikuisesti!





tiistai 21. kesäkuuta 2016

Ysäriä ja kirppistelyä: Lasten henkarit My Little Ponyn, Halinallejen ja Snoopyn hengessä

Koko alkuvuoden mielessä olleet työ-, tutkimus- ynnä muut kuviot ovat ainakin hetkeksi tauolla, huh huh, joten nyt on jälleen aikaa vähän 1990-luvullekin!

Ja hyvä niin. Viikonloppuna kirpputorilla tuli vastaan kivoja juttuja, joista suurin aarre lienevät olleet nämä lasten henkarit.


Söpöt neljä henkaria on kuvioitu siis kahdella My Little Ponylla (Applejack sekä Cotton Candy), yhdellä halinallella (Tenderheart Bear) sekä Ressu-Snoopylla.



Kyllä minulla ja siskollanikin oli lapsuudessa tällaisia lasten henkareita, kivoissa pastellisävyissä. Niissä tosin ei ollut ihan näin hienoja kuvia, eikä niitä sen puoleen taida enää olla olemassakaan. Näihin ihastuin kuitenkin heti, kiitos lapsuuden animaatiosarjoista, kirjoista ja leikeistä tuttujen hahmojen.

Toki nämä ovat aika pieniä henkareita, ja aikuisten vaatteet lötköttävät näissä aika huonosti. Vaan eihän näitä tietenkään voinut sinne kirpputoripöydällekään jättää. Henkarit lienevät 1980-1990-lukujen taitteesta.



Onko teissä kirpputori-ihmisiä, onko tullut vastaan kivoja, yllättäviä löytöjä?

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Toukokuun loppu 1996 - merielämää ja Rantarockin odotusta

Miten maailma makasi tasan 20 vuotta sitten?

Yksi kevätkesän hiteistä oli Robert Milesin instrumentaalinen ja hieman melankolinen Children. Toinen hitti, joka sittemmin on varmasti jäänyt elämään, oli tietysti Macarena. Take Thatin hajottua oli TT:n kokoelmalevy kysyttyä tavaraa. Radiossa soivat myös esimerkiksi Prodigy, Alanis Morissette, Oasis sekä J. Karjalainen.





Naistenlehti Annassa päähuomion varasti haastattelussa ollut Anu Hälvä. Hän kertoi halustaan olla muutakin kuin blondi, joksi hän tietysti oli Blondi tuli taloon -sarjassa (1994-1995) leimautunut. Ilmeisesti monet tv:n katsojat olivat myös hieman näreissään hänen uudesta tv-hahmostaan, eli Ihmeidentekijöiden Maijasta. Siinä kun Hälvän hahmo oli paitsi topakka itäsuomalaismurretta puhuva vanha piika, myös pukeutunut harmaaseen perukkiin.

Vain pari kaloria sisältäviä Dietorelle-karkkeja mainostettiin ja Anne Kukkohovi esitteli alkukesän muotia rantaympäristössä. Ruokajutuissa mereiltiin purjeveennä, ja sinivalkoisessa teemassa jatkettiin kattaukseen.




Meidän ikäpolveamme kiinnosti tietysti enemmän ihan muut asiat. Suosikin kanteen oli nostettu Worlds Apart -poikabändi, joka oli saapumassa Suomeen Rantarockiin. Jutussa mietittiin, olisiko Worlds Apart Take Thatin manttelinperijä. (Voi tietysti myös huomauttaa, ettei tarvitsisi montaakaan kuukautta odottaa, kun Backstreet Boys tulisi räjäyttämään poikabändipankin, eikä kovin moni muista enää Worlds Apartista mitään.) Suosikin jättitulisteessa olivat XL5 sekä Rantarock 1996. Kesää ounasteleva numero oli festarinumero, jossa käytiin pitkällisesti läpi suurimpia festareita, ja pienemmätkin tapahtumat kyllä mainittiin. Jäätelö- ja limonadimainokset kutsuivat kuumaa kesää.

Idolipörssissä meno oli seuraava:

Kotimaan idolit top-10:

1. Aikakone
2. XL5
3. Sound of R.E.L.S.
4. Juustopäät
5. Taikapeili
6. Neon 2
7. Vintiöt
8. Jani Sievinen
9. Movetron
10. Ville Peltonen

Ulkomaan idolit top-10:
1. Take That
2. Bon Jovi
3. J. Walters
4. Brad Pitt
5. Blur
6. Oasis
7. Madonna
8. Green day
9. Roxette
10. Boyzone








Tv-kanava Nelonen tulisi aloittamaan toimintansa vasta alkuvuonna 1997, joten kolmella kanavalla mentiin kohti rakkauden kesää ysikuus.

Kansanhuvien artistivieraana oli Anna Hanski (perjantai, TV2 21.25), Frasier nauratti perjantain alkuillassa (TV1 17.30, myös keskiviikkoisin ja torstaisin), Koulun jälkeen saattoi valita Vuoristolääkärin (perjantai TV2 klo 15), Täyttä laukkaa -heppatalliohjelman (MTV3 15) ja Jyrkin (MTV3 klo 15.30) välillä.

Illoissa viihdyttivät ja kiinnostivat Ihmeidentekijät (ma, ke, pe MTV3 19.30), Naurun paikka (pe TV2 21.00), Kotimaan katsaus (hyvin viihdyttävä, pe TV2 18.50), Tangomarkkinoiden semifinaali (la MTV3 20.30), Hyvät herrat (ti MTV3 klo 21), Kymppitonni (ti MTV3 klo 21.30) ja keskiviikkona olisi vielä tullut Melrose Place (MTV3 klo 21).

Kevään 1996 lastenohjelmia olivat esimerkiksi Prätkähiiret, Pikku Kakkonen, Veturi, Kippurahännän tarinat, Beethoven, Hämähäkkimies, Droidit ja Tiny Toons. 

Myös tässä näkymättömiä eli muina viikonpäivinä tulleita ohjelmia olivat esimerkiksi Halinallet, Pelottaako?, Smurffit sekä Jyrki Countdown, Waltonen perhe, Varustamo, Kummeli-tekijöiden Lihaksia ja luoteja, Bon Appétit, Tuttu juttu Show sekä Speden Spelit.

Mikä valtava määrä televisioklassikoita meidän sukupolvellemme!






Oliko kevätkesä 1996 sinulle kivaa aikaa? Olitko armoton Worlds Apart -fani? Katsoitko mieluummin Prätkähiiriä vai Halinalleja? 

torstai 19. toukokuuta 2016

Välipalalle! Jogurtteja, viilejä ja rahkaa 90-luvulta

Kuvakollaasimaisesti tällä kertaa jogurtteja, viilejä ja vanukkaita!



Fanny-tuotteita on Nuoruusdiskossa katseltu ennenkin, tässä tuo aiempi juttu - siellä mukana myös jogurtteja. 
Itse muistelen kaiholla Fanny-rahkoja, jotka olivat ihanan ilmavia ja maukkaita, eikä niitä tietenkään kovin usein syötäväkseen saanut. Ainakin kerran, jotta siitä jokin muistijälki on jäänyt.


Fanny-tuotteita, 1996.


Näistä alleolevista Danonen tuotteista katselen erityisellä mielenkiinnolla oikeassa reunassa olevia Sprinklins-purkkeja. Jotain tuollaista joskus sain maistaa, ja olihan se nyt jännää, että jogurtin joukkoon sai sekoittaa pieniä sokerisia hippusia.

Danonen tuotteita, 1995.



Maustetut viilit miellän itse aikalailla lasten jutuksi - syökö teistä joku tällaisia Viiliksiä ja muita maustettuja, makeita viilejä? Pari vuotta sitten testailin nostalgiapäissäni viilistä, eikä se ollut yhtään niin hyvää kuin lapsena. Kyse lienee toki myös siitä, että Viilikset oli erittäin selvästi suunnattu lapsille jo niiden mainoksienkin kautta. Hiukan alempana on Viiliksien tv-mainoksia, ja ala-asteikäisille nekin on osoitettu. Mielenkiintoista, miten purkkien väreillä, visuaalisella ilmeellä ja esimerkiksi mainoksilla täysin samoja tuotteita voidaan suunnata todella erilaisille kuluttajille. Vaikka tietysti tässäkin tapauksessa äidit ja isät ne Viilikset taisivat maksaa.

Mielenkiintoinen muutos tämäkin: Vielä ihan 1990-luvun alussa Viiliksiä kyllä mainostettiin nuorille aikuisille. Esimerkiksi Valion tv-mainoksessa, joka on tuolla alempana, Viilistä syövät 15-20-vuotiaat tyypit, ja vuodelta 1992 löysin Viiliksen lehtimainoksen Suosikista. Sen sijaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tuotteen mainokset on selvästi suunnattu noin 10-vuotiaille.

Ainakin Valiolla oli jo aiemmin myynnissä viilejä, joiden alla pikarissa oli hilloa, mutta Viiliksissä se oli tavallaan jo valmiiksi sekoitettu viilin joukkoon. 


Ingman Viilejä, 1998.


Tsekatkaa myös Valion 1990-2000-lukujen vaihteen Viilis-mainokset!











Tosin jos Viilistä myytäisiin edelleen näin kivannäköisissä pikareissa kuin vuonna 1992, saattaisin ihan siitä ilosta joskus ilahduttaa itseäni vaikkapa kuunkeltaisella banaanipotkulla!

Valio Viilis, 1992.


Tässä mainoksessa Valio esittelee aika laajastikin erilaisia viilejään: maustamattomia, hyla-viiliä, Viiliksiä sekä tällaista Mysli-viiliä, jossa on kannessa mysliä sekoitettavaksi Viiliin. Söpö ja informatiivinen mainos näin menneestä kiinnostuneelle ^_^ 



1990-luvun alku, n. 1990, Valio Viilis ja Viili.

Viilejä, jogurtteja ja vanukkaita on Nuoruusdiskossa toki nähty ennenkin. Käy klikkaamassa erimerkiksi tämä kirjoitus katsottavaksesi!
1990-luvun alku, Valio Mysliviili.





maanantai 9. toukokuuta 2016

MM-Jääkiekkoa ja kaikkien aikojen joukkue 1995



Viime perjantaina Venäjällä käynnistyneet jääkiekon mm-kisat osoittanevat jälleen kerran, että suomalaiset ovat kiekkokansaa ja jääkiekko yksi kansallislajeistamme. Teemu Selänne on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista suomalaisista urheilijoista; Saku Koivun ja postimerkkiin päässeen Mikael Granlundin tietävät kaikki. Helposti kuitenkin unohtuu, ettei Suomi suinkaan aina ole ollut jääkiekkomaa, ja kansainvälinen menestys jääkiekossa on niinikään vieläkin melko tuore asia.

Suomen maajoukkue saavutti ensimmäisen mm-kullan Ruotsin kisoissa vuonna 1995, kuten me ihan kaikki tiedämme. Erityisesti tuolloin, vuonna 1995, menestys jääkiekossa oli sitä uudempi asia. Vaikka kyseessä oli ensimmäinen maailmanmestaruus, ei Suomi ollut tuohon mennessä saavuttanut muitakaan mitaleita kovinkaan montaa.

..

...Kuten yllä olevasta kuvastakin voi nähdä! Olympialaisissa Suomi oli tuohon mennessä saavuttanut kaksi mitalia: hopeaa Galgaryssa 1988 sekä pronssia Lillehammerissa 1994. Ruotsi muuten saavutti ensimmäisen mm-kultansa vuonna 1953 Sveitsin kisoissa. 1920-luvulta alkaen lajia dominoi Kanada, 1960-luvulta alkaen taas Neuvostoliitto. 1990-luvulta alkaen, voisin sanoa, voittajien kirjo ei ole tuonut voittajien joukkoon moniakaan uusia maita, mutta vuosikymmenien pituisia hallintaputkia millään maalla ei enää ole. (Nippelitietona: vuosina 1963-1986 voittaja mm-jäillä oli aina Neuvostoliitto tai Tsekkoslovakia. Ruotsi voitti 1987 ja sen jälkeen Neuvostoliitto vielä kahdesti ennen hajoamistaan. Olympiakisoja tarkastellessa asia ei ole kovinkaan erilainen)

Alkuvuonna 1995 julkaistu All Star Finland - Kaikkien aikojen joukkue -kirja (Ari Mennander, Jari Porttila, Mauno Saari, Otava 1995) alkoi esipuheella, jossa kirjoittajat muotoilivat seuraavasti: "Tämä kirja kertoo Suomen jääkiekon unelmajoukkueesta, Dream Teamista. Useimmat pelaajat, joista kerromme, kuuluvat Tukholman MM-kisoissa taistelevaan Suomen maajoukkueeseen. Kaikki eivät sinne pääse, muun muassa NHL-kiireittensä takia. Mutta unelmajoukkue on tässä! Tällä joukkueella, johon kuuluu muutama "varamieskin", tulisi mielestämme olla hyvät mahdollisuudet voittaa mikä tahansa muu joukkue. Siis mikä tahansa!"

Melko enteellistä, voisi näin jälkiviisaana todeta. Ja mikäs sitä on hehkuttaessa: edellisenä vuonna 1994 Suomi oli saavuttanut mm-hopeaa ja olympiapronssia.

He myös kirjoittavat, kuinka vielä "muutama vuosi sitten" jokin suomalaisessa urheilussa muuttui. Aina ennen oltiin sitä mieltä, että vain yksinäiset sudet, kuten kuuluisat pitkän matkan juoksijat Paavo Nurmi, Ville Ritola ja Lasse Virén voisivat olla maailmanluokan suomalaisia voittajia. Joukkuelajeissa ei olisi mahdollisuuksia menestykseen. Muutoksen avaimeksi Mennander, Porttila ja Saari nostavat eritoten mukaan palkatun ruotsalaisen valmentajan, Curt Lindströmin.

All Star Finland -kirjassa käydäänkin sitten läpi uutta pelityyliä ja - mikä mielestäni kiinnostavampaa - pelaajien henkilökuvia ja uria. Tilastojakin löytyy eri vuosikymmenien kisoista ja Suomen menestyksestä niissä. Kaikkein hauskinta luettavaa ovat kirjan lopussa olevat värikuvin varustetut niin sanotut fact filet maajouekkupelaajista.



Näiden tietolaatikoiden antia:
Suosikkibändi on useimmiten Eppu Normaali, Rolling Stones, U2 ja Dire Straits.
Lempileffoja ovat muun muassa Sademies, Grease, Kummisedät, Tanssii susien kanssa, Forrest Gump, Uhrilanmpaat

Jostain tuntemattomasta syystä pelaajilta on myös kysytty myös "suosikkipuoluetta" ja "suosikkipoliitikkoa". Miltei kukaan ei ole vastannut näihin - harvat jotain sanoneet ovat ilmeisesti kannattaneet Kokoomusta. Ja yksi nuorsuomalaisia. 

*****


Luultavasti Suomen aiempi kovin harvinainen menestys jääkiekossa, tuossa kaupunkilajissa, varmasti selittää sitä intoa, jolla 1995 mm-kulta otettiin vastaan. Vaan eipä se juhlinta nykyään vähäisempää ole, osoittavat jo nuortenkin mm-kultien juhlinnat aiemmin tänä vuonna. 

Leijonille tsemppiä Pietariin ja Venäjän-kisoihin!

PS. Katso myös vuodentakainen kirjoituksen Maailmanmestaruus 1995 - Nevöforget!