Muotikyniä oli 1990-luvulla monenlaisia: jo pelkästään lyijykyniä ja lyijytäytekyniä oli erilaisia. Niin Jurassic Park kuin Spice Girls oli tuotteistettu koulutarvikkeisiin. Oli kyniä, joissa oli pieniä lyijynteriä, oli glitterpintaista ja Simponi-kuvioitua.
Ainakin minulle 90-luku oli myös tuoksuvien geelikynien ja metallinhohtoisten kynien aikaa. Kuinka hienoa olikaan kirjoittaa vaikkapa hopealla kynällä! Vaikka eihän se paperista kamalasti erottunutkaan.
Pyyhekumia oli vähintään yhtä paljon kuin kyniäkin. Varsinkin Tiimari oli sillä saralla todellinen apaja, olihan siellä jos millaisia pieniä kuviokumeja, jotka parhaimmillaan olivat tuoksuvia.
Toinen juttu on sitten se, etteivät ne välttämättä hyvin kumittaneet...
Ylläolevassa kuvassa ehdoton ajankuvasuosikkini ovat yläkylman kumit, joissa on kuvattuna Euroopan unionin alue vuonna 1999! Suomihan liittyi EU:hun vuonna 1995 yhtä aikaa Ruotsin ja Itävallan kanssa; Norja torjui jäsenyyden.
Toinen hyvä paikka tällaisiin ostoksiin oli Anttilan tavaratalo, jossa sielläkin oli kivaa tilpehööriä. Kotikaupungistani löytyi myös pari kirjakauppaa. Kuitenkin muistoissani hyvät ostokset tehtiin aina Tiimarissa.
Tavallaan vähän harmittaa, ettei Tiimaria enää ole, vaikkain se muuttui viimeisinä vuosinaan etupäässä sisustustavaraa ja muuta lahjatavaraa myyväksi kaupaksi. Eivätkö hajukumit käyneet kaupaksi, yrittikö Tiimari profiloitua joksikin, mitä se ei oikeastaan ollut? Nämä kuvat ovat vuodelta 2001 - vielä tuolloin Tiimari oli ihana kynä- ja kumimaailma.
Joka kuvassa vähintään pari tuttua juttua, joita on joskus omistanut! Kyllä se Tiimari oli alakoululaisen mielessä kaupungin parhaita paikkoja vuonna 2001.
VastaaPoistaTotta, Tiimari oli miltei paratiisi :D
PoistaJa penaaleissa oli vähintään niin paljon ominaisuuksia kuin sittemmin Nokian kännyköissä...
VastaaPoistaJoo! Penaaleista ei tähän sattunut kuvaa, täytyy katsoa jos laittaisin joku toinen kerta. Kai nykyäänkin on erilaisia penaaleja, mutta kaiholla muistelen just kaikkia ysäripenaaleita, niissähän oli vaikka mitä :)
PoistaVoihan Tiimari, kyllä on ikävä. ♥ Ja nimenomaan sitä aitoa, oikeaa Tiimaria kynineen ja kumeineen, tuoksuvine pikkuvihkoineen ja kirjepapereineen.
VastaaPoistaTäällä on kiva, uusi ulkoasu. :)
Kiitos! Olen ihan laiminlyönyt tätä blogia nyt kirjaprojektin aikana, mutta nyt on taas aikaa ja intoa tähänkin - ehkä uusi ulkoasukin hiukan piristää :)
PoistaOi mitä aarteita! Kaikenlaiset geelikynät tulivat kyllä tutuksi ysärin lopulla. Kaikki muistiinpanot piti kirjoittaa eri väreillä ja koristella hienosti. Välillä tunnilla ei ehtinyt kirjoittaa tarpeeksi nopeasti, kun piti koristella. Tai kumittaa pyyhekumilla, joka ei edes kumittanut kunnolla.
VastaaPoistaJa minä olen näköjään käynyt täällä blogissa aivan liian harvoin, kun nyt vasta huomasin tuon kirjaprojektisi! Onnea siitä, aivan mahtavaa!
Geelikynät olivat kyllä just parhaita. Ja jos osti kokonaisen setin niitä, niin mukana oli aina värejä, jotka eivät oikein edes erottuneet paperista, jotain vaaleankeltaista tai muuta. Mutta parhaimmillaan geelikynät taisi olla jopa metallinvärisiä tai tuoksuvia :)
PoistaOi, kiitos onnitteluista! ^_^
Tiimari oli kyllä vakiopaikka kun kaverille mietti synttärilahjaa, aina sieltä löytyi kaikkea kivaa pikkutavaraa lahjaksi. Nahkaisen nimikkopenaalinkin ala-asteelle muisraakseni ostettiin alunperin Tiimrista.
VastaaPoistaItsekin on tullut sieltä ostettua lahja jos toinenkin. :)
Poistakyllä löytyy tiimareita! lahdesta ja kouvolasta! eivät ne enää ole sitä mitä ysärillä (mikä ei aina välttämättä ole huono juttu, jos miettii mitä sieltä oon itsekin kotiin kantanut), mutta löytyy sieltä edelleen sitä sun tätä enemmän ja vähemmän tarpeellista.
VastaaPoistaOh, en tiennyt että Tiimareitakin vielä on! :)
Poista