Ysärin talvimuotia lumilinnojen huipuilta

Kuva: Tapani Romppainen, 1992. Finna, Museovirasto, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma, CC by 4.0.



Laskettelijoita rinteessä, 1980-luku. Kuvaaja Jorma Poutanen, Finna, Museovirasto. CC by 4.0.




Mielikuvani: 1990-luvulla talvisin oli lunta. 1990-luvulla Etelä-Suomessakin oli talvisin niin paljon lunta, että missä vain pystyi hiihtämään ja laskemaan pulkalla. Hiekka ei rahissut Stigan pohjassa. Koulun pihalla oli letkulla suihkutettua vettä jäätyneenä luistinradaksi, ja sillä pelattiin liikuntatuntisin ringetteä tai ainakin opeteltiin sirklaamaan. Osasin sirklata vain vasemmalle. En vieläkään osaa sirklata oikealle. Sitä ei kai opetettu.

1990-luvulla oli niin paljon lunta, että pihalle sai rakennettua kokonaisen lumikaupungin. Katolta piti kolata lunta. Kun siitä muodostui talon eteen lumikasa, siihen kaivettiin kolo, josta tuli pieni pesä. Se oli kuin iglu, vaikka iglut ovatkin jäätä.

1990-luvulla mentiin kasarin tapaan laskettelemaan. Alkoi tulla uusia lajeja, yksi niistä oli lumilautailu. Talviolympialaisissa pojat pipoissaan tekivät temppuja.

No, totuus: 1990-luvulla toisinaan oli talvisin lunta. Ehkä useammin kuin nykyään, mutta oli myös vähälumisia ja lämpimiä talvia. Mutta en minä silloin rakentanut lumilinnoja tai hiihtänyt. Ei niitä silloin kuvattukaan. Loskatalvista ei ole kuvatodisteita.


Tyylillä talveen, lämpimänä ladulle. Huomatkaa hienot fleece-hatut, joissa on kiristysmahdollisuus!








Mutu-tuntumaa tämäkin: Vielä 90-luvulla talvihaalareita käytettiin vanhemmaksi kuin nykyään. Pitkälle ala-astevuosiin ainakin meidän pikkuruisessa kyläkoulussa monet pukeutuivat haalareihin, minäkin. Ainakin lumileikeissä vapaa-ajalla, mutta miksen olisi samassa kostyymissä mennyt kouluunkin? Välitunneilta vain ei ole valokuvia, joiden perusteella voisin asian todistaa. Fleecekankainen hiippapipo siinä vain viuhui, kun rattikelkalla tai liukurilla, joskus pulkalla ajeli! 

Haalarit olivat värikkäitä, yksivärisyys olisi kaiketi ollut tylsää ja poissa muodista. Väri-iloitteluun osallistuivat myös värikkäät, kuvioidut kaistaleet, joita haalareissa oli esimerkiksi lahkeissa, käsissä tai rinnalla. Hienoimmissa lasketteluhaalareissa oli vyötäröllä vyö. Kävi sellainen haalari kyllä pihaleikkeihinkin.

Etnishenkiset geometriset kuviot olivat suosittuja. Niitä oli niin takeissa ja housuissa sekä haalareissa kuin myös asusteissa: pipoissa, kaulahuiveissa, käsineissä, laukuissa, repuissa.

Jälkikäteen katsoen nämä vaatteet ovat elävää 90-lukua, oman aikansa tyyliä. Sitä sanotaan, että nykyään lapset pukeutuisivat kuin aikuiset, ja ennen hyvään aikaan pukeuduttiin lapsellisemmin. Selatessa vanhoja Elloksen ja Anttilan kuvastoja käy kuitenkin selväksi, että hyvin samantyyppiset vaatteet olivat muotia myös aikuisille. Isot koot, värit, kuviot, fleecet ja kaikenlaiset päähineet olivat yhtälailla aikuisten ja lasten muotia.

**

Kuvastokuvat: Anttilan kuvasto syksy & talvi 1994 sekä Ellos syksy & talvi 1993.

Kommentit

  1. "1990-luvulla toisinaan oli talvisin lunta. Ehkä useammin kuin nykyään, mutta oli myös vähälumisia ja lämpimiä talvia."

    Aika varovaisesti ilmaistu totuus. Olen muistellut länsirannikon jouluja 90-luvulla. Minusta musta, lumeton joulu oli kohtalaisen harvinainen, ja jopa pelottava asia.

    Kokosin exceliin tilaston jouluaaton lämpötiloista. Pistää silmään, että peräkkäisiä plussajouluja 1960-luvulta lähtien on ollut vain 1963 ja 1985. 2000-luvulla niitä on ollut jo 6.

    Loska on vähän monimutkaisempi asia. Se liittyy enemmänkin ajoittaiseen lämpötilavaihteluun. 1990-luvun halvoissa tv-sarjoissa näkyi useinkin loskaa. Länsirannikolla sekin tuntuu uhanalaiselta ilmiöltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika varovaisesti, kyllä :) Itselläni on kuitenkin näppituntumaa lähinnä täältä Suomen lounaiskolkasta, enkä siksi pysty yleistämään. Välillä myös tuntuu, että omat muistot "pettävät". Kun muistoissa ovat oikeastaan vain vain ne kauniit, lumiset ja aurinkoiset päivät, vaikka varmasti paljon muutakin oli.
      Mutta tosi kiinnostavia tilastoja! Jos verrataan noita plussajouluja, niin mistä päin Suomea kunkin joulun lämpötilat on vertailuun otettu? Vastaahan tuo kyllä omaa näppituntumaani. Kunnon talvisaappaita paremmat talvikengät taitavat nykyään olla kumisaappaat.

      Poista
  2. Nuo luvut ovat Raumalta, eli lounaisosasta nekin.

    https://imgur.com/a/5LuHS

    Mittasin nyt korrelaation ja se on 0,1. Jos tarkastellaan vain etumerkkiä, niin korrelaatio on jopa 0,25. Johtunee siitä, että pakkanen on stabiili ilmiö. Se on riippuvainen siitä, onko lunta vai ei.

    Osittain aika kultaa muistot. Mutta toisaalta lapsena ei talvesta osannut ottaa niin paljon irti kuin nykyään. Nykyään tarvitsen hiihtämiseen vain 10% lunta siitä määrästä mitä lapsena tarvitsin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, muru! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

Ysäri-tietovisa

Suosituinta musiikkia elokuussa 1997

Anttilan syysmuotia vuodelta 1993

90-luvun korut: papukaijat, tarrakorvikset ja kaulapannat

Seppälä - muistoissa

Ruokahistoriaa: Kun einekset ja mausteet alkoivat rynniä keittiöihin