Ostoksilla ja kaupoilla

Oma mielikuvani 1990-luvun ruokakauppareissuista on aika yksipuolinen. Lauantaina puoliltapäivin kauppaan, eli K-Cityyn, Prismaan tai Ekaan. Viikonloppuruoat sieltä, omakohtaisesti kiinnostavinta oli tietysti se, mihin karkkiin upottaisin oman optioni lauantaikarkeista. Olihan karkkipäivä. Minulla ei ollut hajuakaan ruoan hinnasta tai muusta, kaikki oli jotenkin aika itsestään selvää, enkä muista, että minulla olisi ollut aihetta kohtaan suurempaa kiinnostusta. Taisin kuitenkin lähteä hyvin mielelläni mukaan ruokakauppaan. Ehkä sieltä jostain lapsuudesta juontaa juurensa se, että edelleen tykkään käydä suurissa marketeissa ja koluta hyllyjä valikoimaa tutkien. Vaikka olisihan se katu-uskottavampaa ja siinä mielessä hienompaa asioida vain torilla, tiloilla ja jossain ekokaupoissa.



Kyrönkosken S-market Mansikka, 1980-luku.



S-Market Apajan avajaiset, 1988.



Kauppaan oli tietysti ehdittävä säälliseen aikaan. Kaupat ihan todella menivät kiinni jo iltapäivällä, eivätkä vielä 90-luvun alussa olleet auki sunnuntaisin.

Alla oleva S-market on jo 1980-luvun lopulta, mutta silti: arkisin auki kuuteen tai seitsemään, lauantaisin kahteen.



S-market Hämeenkyrössä.


S-Market Herkkumestari - auki kuuteen saakka!


Ennen pitkää aloin tietysti olla sen ikäinen, että saatoin käydä kaupungilla ja kaupoissa itseksenikin, mutta ne jutut menevät enemmän 2000-luvun puolelle. Lämpimimmin muistelen tottakai kotikaupunkini Salon Anttilaa, joka oli keidas vähän kaiken suhteen: sieltä ostin ekat cd-levyni, cd-sinkkuni, Titanic-penaalin ja Anytimen kynsilakkaa. Keskustassa oli myös Tiimari, jonka kutsua oli niin kovin vaikea vastustaa.











Voisin huokailla, miten kaikki oli ennen paremmin, mutta kyllä minusta on silti mukavaa voida käydä kaupassa myös lauantaisin iltakahdeksalta tai sunnuntaina mihin aikaan vain. Yhdessä olen kuitenkin sitä mieltä, että ennen oli hienommin: nimittäin muovikassit ja paketit ja kääreet. Tuo ylläoleva Valintatalo on jo 1970-luvulta, mutta silti, tai juuri silti. Yksinkertainen värimaailma, selkeät linjat, pirteät kuvat. Takaisin, kiitos.





Tämän postauksen kuvat ovat Museoviraston kuvakokoelmasta, paitsi viimeinen kuva toki Blondi tuli taloon -sarjasta.

Kommentit

  1. Paras kauppakäyntimuistoni: me käytiin yksityisessä pikkuruokakaupassa, jossa kassalla sitten merkittiin loppusumma vihkoon ja vain kerran kuussa (tai jotain sellaista) maksettiin koko summa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tainnut olla kerran tai pari teidän mukana just siinä kaupassa. Lieköhän tuollaisia tunnelmallisia pikkukauppoja enää? :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, muru! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Ysäri-tietovisa

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

Suosituinta musiikkia elokuussa 1997

Anttilan syysmuotia vuodelta 1993

90-luvun korut: papukaijat, tarrakorvikset ja kaulapannat

Ruokahistoriaa: Kun einekset ja mausteet alkoivat rynniä keittiöihin

90-luvun muistoja haussa!