keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Ysäriä New agen hengessä

Viime aikoina olen huomannut, että ysärimusiikin aallonharjalla on yksikin jännittävä piirre: sellainen niin sanottu joogamusiikki! En yhtään tiedä, miten minun tätä pitäisi kuvailla, mutta en nyt tarkoita mitään valaanlaulua sinäänsä, mutta sellaista Enigman ja Adiemuksen musiikkia, tiedättehän? Esimerkiksi Michael Cretun luoman Enigman musiikillisiksi kategorioiksi on Wikipediassa mainittu sellaisia, kuin worldbeat,  new age, down tempo ja electronica, Adiemukselle pelkkä new age. Kuulostaa ihan hömpältä, eikö vain! :) 

Kolmas jokseensakin samanhenkistä musiikkia tehnyt suuri nimi oli Enya, jonka musiikillinen ura kylläkään ei ole imperfektistä huolimatta mitenkään ohitse. Itse asiassa oli hauska huomata sellainenkin kuriositeetti, että Enyalle tarjottiin 1990-luvulla tilaisuutta säveltää musiikkia Cameronin Titanic-elokuvaan, mutta hän kieltäytyi. Sen sijaan Taru sormusten herrasta -elokuville kävi parempi tuuri.

Meilläkin kotona oli tietysti Adiemuksen levyjä kaksin kappalein - äitin hankintoja. Walesilaisen Karl Jenkinsin musiikillisen projektin suosituin levy taisi olla se ensimmäinen, vuonna 1995 julkaistu Songs of Sanctuary, sellainen sinikantinen, varmaan tutunnäköinen teistä monille. 1990-luvulla kyse ei kuitenkaan ollut vain ikääntyneiden kukkaissukupolven edustajien musiikillisista innostuksista, sillä näitä myytiin suurille joukoille. Enigma oli jopa niinkin populaari nimi, että sen kappale Beyond the Invisible löytyy Hittibuumi-kokoelmalta saakka! Tarkemmin Hittibuumi 9:sta. Joku kappale oli myös eräällä KissFM:n kokoelmalla, joka minulla oli c-kasetilla. Enigman luultavasti suurin hitti ei kuitenkaan ollut tuo Beyond the Invisible, vaan Sadeness, joka sekin on sittemmin päätynyt joillekin ysärikokoelmille. Muistan myös kuulleeni sen joskus 1990-luvulle sijoittuvassa Todistettavasti syyllinen -rikossarjan jaksossa, mikä ehkä todistaa sen olevan todellista ajansa soundtrackia.

Enya on minulle tuttu kahdesta yhteydestä ja ne molemmat liittyvät hänen kappaleeseensa Boadicea. Pelkästä mmm-hyminästä koostuva kappale on minusta pelottava ja lumoava, mitä korostaa ensimmäinen kosketukseni kappaleeseen. Se nimittäin soi erään Criminal minds -jakson alussa. Tuossa jaksossa murhaaja sytyttää omakotitalon palamaan ja lukitsee sen ovet niin, etteivät tulevat uhrit pääsisi talosta ulos. Mmmm-hyminän tahdissa talo alkaa palaa, ja uhrit kuolevat hiljaa murhaajan kävellessä heidän hiipuvien ruumiidensa ympärillä. Aavemaista! Toisen, joskin ajallisesti ensimmäisen tuttavuuden tein kappaleen kanssa tietämättäni jo 90-luvulla. Boadicean alkua kun on sämplättyä Fugeesin kappaleeseen Ready of not (joka on siis kaikenkaikkiaan ihan mahdottoman hieno laulu).

Ja lopuksi niitä lauluja sitten, koska musiikkihan on kuunneltavaksi tehty.

Adiemus - Adiemus


Enigma - Sadeness

Seuraavasta on sanottava pari sanaa. Yksi ystäväni ehdotti hyväksi ysäriaiheeksi tähän blogiin jokin aika sitten Susanna Rahkamoa ja Petri Kokkoa. Upeita urheilijoita! Varmasti tulenkin kirjoittamaan heistä vielä myöhemminkin. Tässä videossa luistelee nimittäin tuo upea pari, Rahkamo & Kokko. Nauttikaa! Lieneekö syynä sitten hieno kappale, upea visuaalinen ilme vai suomalaiset luistelijat, tuota katsellessa menevät kylmät väreet pitkin käsivarsia.

Enigma - Beyond the Invisible


Enya - Boadicea


Fugees - Ready or not

Tuleeko jollekulle mieleen muita samantyyppisiä artisteja, tai oliko Enigman suurin hitti sittenkin joku muu? Saa kertoa :)

* *

Lisätty myöhemmin:
Kiitos erään lukijani kommentin, olen näemmä unohtanut tästä kokonaan Eran Ameno-kappaleen, joka kuitenkin on aivan ehdoton osa tätä musiikkigenreä. Amenoakin löytyi ajan kokoelmalevyiltä, ja siihen tehty sketsi löytyi myös Studio Julmahuvi -ohjelmasta. Kappale on vuodelta 1997.



Era - Ameno



4 kommenttia:

  1. Enigmalta ainakin muistan kappaleen Return to innocence, se myös varmaan niitä Enigman suurimpia hittejä. Yksi suursuosikkeajni kyseisestä musiikkigenrestä on kyllä Kate Bush, näitä pidemmän linjan artisteja, mutta levyttää vaan harvemmin ja karttaa muutenkin julkisuutta. Monet hänen kappaleistaan on tehnyt kyllä itseeni todella suuren vaikutuksen.

    VastaaPoista
  2. Tää Enyan kappale on tosi valloittava! (Muita en sitten pystykään näköjään täältä Saksasta kuuntelemaan...voi plaah näiden säännöksiä :D) Tästä tekee kyllä ehkä vielä merkittävämmän se, että muistan itsekin sen Crimsu-jakson, jossa tämä soi. Palaa kivasti (?) mieleen se, kuinka talo syttyi palamaan siellä. Että silleen oikeastaan tulee vähän karmivakin olo kyllä nyt :D

    VastaaPoista
  3. Mulla tuli heti mieleen Gregorian! Eli new age-maisia munkkihoilotusversioita tunnetuista pop-kappaleista, niitähän tuli vaikka kuinka monta levyllistä ja itsekin muistan yhden (keltaisen värisen) levyn omistaneeni.

    VastaaPoista
  4. Mullekin tulee Enigmalta ihan ensimmäisenä mieleen Return to Innocence-biisi. Tää Beyond the Invisible oli multa päässyt ihan unohtumaan, kiitos kun muistutit! ♥ Aivan ihana kipale ja video. Mulla on hämärä muistikuva, että tuota suomalaisen luistelijaparin osuutta videolla olis hehkutettu mediassa oikein urakalla silloin aikoinaan. ^^

    Enyasta tykkään ja oon enempikin kuunnellut (kun taas nää Enigmat ja Adiemukset on mulle olleet vain muutaman hitin ihmeitä) mutta oon skipannut tämän hyminän ohi jostain syystä. Viime päivinä oon sitten kuunnellut senkin edestä. :D Kiitoksia tästäkin vinkistä! Boadiceasta mulle tulee vahvasti mieleen Vangeliksen Conquest of Paradise (vuodelta '92). Muuten en oo bändiin tutustunut, joten en osaa sanoa, onko muukin tuotanto tuollaista new age-henkistä.

    Eilen mennessäni nukkumaan (ja Enyan soidessa päässäni) jostain takaraivosta paukahti ihan yhtäkkiä mieleeni erään bändin nimi: Era. Se ei sanonut mulle mitään muuta, kuin että varmasti on tätä samaa kategoriaa. Ystävämme Wikipedia kertoi sen, mitä olin jo unohtanut: Ameno. Tietenkin! Biisin sisältävä levy on vuodelta '96.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, muru! :)