Ysärikirjan vuosi!

Ysärikirjoja nämäkin.

Tattaraa, kyllä - tänä vuonna kauppoihin olisi tarkoitus saattaa 1990-lukua käsittelevä kirja!

Blogini on yhä olemassa, vaikka hieman epäaktiivista postaustahtiani pahoittelenkin. Viime syksy oli hyvin kiireinen erilaisten työjuttujen vuoksi, ja niin on tämä alkanut talvikin. Jotain on kuitenkin tekeillä, nimittäin Ysärikirja. Kirjoitan teille kaikille ja monille muillekin suunnattua kirjaa yhdessä toisen tutkijan kanssa, ja kirjan olisi tarkoitus olla kauppojen pöydillä ensi syksynä.

Tämä kaikki tuntuu jännittävältä, mutta ennen kaikkea innostavalta :) Palaan kirja-asioihin sitten, kun niistä on kenties kesän tienoilla vähän enemmän kerrottavaa.

Ihanaa, inspiroivaa ja onnellista alkanutta vuotta teille kaikille!

Ysärimuotia jouluun 1998

Mietitkö jo, miten pukeutua talven suurjuhlaan reilun viikon kuluttua? Uskon vahvasti, että vuoden 1998 muoti voi antaa viitteita tähänkin päivään.

Itse tunnistan tämän 1998-tyylin selvästi, sillä pukeuduin itse oikastaan ihan samoin: oli pitkähihaista pitsipaitaa, pitkiä trumpettihousuja sekä tuollaisia minihameita. Mustat lakerikengät. Miten siitä muka on jo 18 vuotta?

Mikään ei myöskään estänyt käyttämästä tunikan/mekon kanssa housuja. Hamehousujen kahahdus.

Anttilan joulukuvaston aikuisten puoli on vaatteiden osalta melko pelkistettyä ysäriä, mutta olivathan siellä nämä pikkujoulutädit. Karvapuuhka, kiiltävät paidat ja räjähtäneet nutturat huutavat: y-s-ä-r-i-!!

Joulujen välipäiviin taas sopii esimerkiksi tämä Tea Khalifan esittelemä rennompi nuorisomuoti. Näyttivätkö pienet t-paitojen pääntiet tuolloin oikeasti hienoilta? Luultavasti.

Tea Khalifa tuli 1990-luvun lopulla tunnetuksi Jyrki-ohjelman juontajana, minkä lisäksi häntä saattoi bongata Step up dancers -tanssiryhmän jäsenenä. Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun olen nähnyt hänet myös mallinhommissa.

Nuo 90-luvun isot ja leveät t-paidat ovat myös aika ikonisia juuri tälle vuosikymmenelle. Olen jälleen viime aikoina katsonut jonkun verran Blondi tuli taloon -sarjaa, ja isot, leveät vaatteet ovat kyllä hyvin leimallisia tuolle vuosien 1994-1995 sarjalle.

Perinteisimpiä pehmeitä paketteja ovat paitsi villasukat, myös erilaiset yöpaidat ja pyjamat. Ilahduin näistä Barbie-yövaatteeista, samoin kuin alemmista Batmaneista.

Loppuun poikien (tai miksei tyttöjenkin) toivelahjoja, eli NHL-liigapelipaitoja, sekä joulukoristeita vuosilta 1993 ja 1998, Anttilasta nämä kaikki!

Ihanaa pian alkavaa jouluviikkoa kaikille!

Vuosien 1994 ja 1995 joulutunnelmaa

Täällä aletaan olla joulutunnelmissa!

1990-luvun jouluestetiikka on katseltu ennenkin, mutta tähän aikaan vuodesta se on aina herkullinen aihe.

Ensimmäisessä kuvassa esitellään joulun 1994 trendiä: tähtiä. Sinisävyinen ja tähtikuvioinen joulu näkyi monenlaisissa koristeissa ja tekstiileissä. Tunnistan tyylin vahvasti kyllä itsekin, sillä meillä kotona oli tällaisia erilaisia juttuja: ainakin sinipohjainen kultatähtinen pöytäliina sekä joitain koristeita. Sen lisäksi muodissa olivat aika tietyntyyppiset aurinkoa, kuuta ja tähtiä esittävät kuviot erilaisissa tuotteissa, ja näitä meillä oli myös. Ehkäpä aikanaan tällaisia servettejä ostettiin sen verran paljon, että ne ovat yhä jouluisin käytössä!

En taida olla ainoa ysärilapsi, jonka äidin lempiväri muuten oli tuolloin sininen? Olen jutellut aiheesta monen kaverin kanssa, ja ainakin meidän piireissä lapsuutemme on verhottu vahvaan siniseen. Ehkäpä siksikin tällaista tähtityyliä on meilläkin suosittu.

Tuohon ylläolevaan vielä: siellähän on joukossa myös EU-lippu! Ajankohtainen aihe se olikin tuolloin, sillä vuoden 1995 alusta Suomi liittyi Euroopan unioniin. EU-lippu joulukoristeena sen sijaan on ehkä vähän jännempi juttu - ainakaan enää.

Seuraavassa kollaasissa taas on poimintoja vuosien 1994 ja 1995 Kotilieden joulunumeroista (eli numerot 23-24).

Sinisen lisäksi muotia oli myös havunvihreä, jota löytyy läpi 1990-luvun monenlaisista kodintuotteista (sen verran on tullut vuosikymmenen lehtiä ja mainoksia luettua). Astioita, huonekaluja, pöytäliinoja, vuodevaatteita ja niin edelleen.

Mukana on myös Johan-merkkisiä joulukoristeita, Valion glögi-mainos sekä lahjaideoita. Toisessa on vihjeitä lahjojen tekoon itse, toisessa taas ideoita miehen joululahjaan.

Pirkan mainokset ovat vakiokamaa 90-luvun naistenlehdissä. Mukana on yleensä aina kuva ruoasta, ohje siihen sekä kuvat tuotteista, joita tuon herkun toteuttamiseen tarvitaan.

Lukuvinkkinä voisin linkata tämän: viime jouluna skannasin teille Valion mainos-ohjelehtisen, jossa on paitsi ysäreitä kuvia, myös kosolti Valion tuotteita.

Mukavaa joulukuun alkua kaikille!

Nuoruusdiskossakin odotellaan joulua

Olen tänä syksynä ollut todella apaattinen blogin päivittäjä, pahoittelen sitä! Erilaiset työjutut ovat vieneet aikaani aivan täysin, enkä iltaisin ole jaksanut paneutua 90-lukuun.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettäkö olisin hylkäämässä 90-luvun - ei suinkaan! Asian tiimoilta onkin pian kerrottavissa uutisia... :)

Joulua täällä kuitenkin odotellaan jälleen oikein kovasti! Viikonloppuna selailin jälleen Leivomme Anni-Helenan kanssa -keittokirjaa 1980-luvun lopulta. 

Lelukirja, aika varma joulun merkki

Alkaa olla se aika vuodesta, jolloin kauppoihin raivataan tilaa lavallisille suklaakonvehteja, joululahjapapereita ja koristearmeijoita. Yhtä varma lähestyvän joulun merkki ovat myös lelukuvastot. Sama rumba vuodesta toiseen - jo 1990-luvulla.

Lelukirjat alkoivat yleistyä 1980-luvun puolivälissä. Kuvastoja oli ainakin kahta erilaista: Brio oy:n Suuret lelukirjat sekä Lelumyynti oy:n kuvastot, joiden nimet vuosikymmenen aikana hieman vaihtuivat (Lasten oma lelukirja, Lasten paras lelukirja ja Lasten leluaarrekirja). Kuvastoja jaettiin talouksiin, joissa oli lapsia. Ja kyllä, jaetaanhan näitä kuvastoja yhä edelleen.

Ei liene kovinkaan yllättävää, että näissä myös uusinnettiin perinteisiä sukupuolirooleja: nuket, prinsessat ja pieni vaaleanpunainen tilpehööri ovat selkeästi tytöille, ja kuvissa nimenomaan tytöt leikkivät tällaisten lelujen kanssa. Pojat taas leikkivät pelikoneilla, leikkimiekoilla, autoilla ja vaikkapa Action man -nukeilla.

Yllä olevat lelukirjat ovat vasemmalta lukien vuosilta 1992, 2 x 1993, 1997, 1998 ja 1999.

Kuvastot olivat ainakin meillä todella luettuja. Kuvastot loivat osaltaan kuvaa siitä, mitä kaikkea saattoi toivoa ja mitä oli saatavilla. Lama-Suomessa kaikilla perheillä ei tietenkään ollut mahdollisuuksia toteuttaa kaikkia toiveita (jos kohta ihan jokaisen toiveen toteuttamisen järkevyydestäkin voi olla montaa mieltä.), mutta lelukirjat olivat joka tapauksessa yksi keino lapsille oppia haluamaan ja haaveilemaan.

Alla poimintoja 1990-luvun lelukirjoista - ne on kaikki nähty Nuoruusdiskossa kyllä ennenkin.

Seuraavat viisi kuvaa näistä kahdesta ylläolevasta kuvastosta, eli Brion Suuresta Lelukirjasta vuosilts 1992 ja 1995:

Captain Planet -lelut

Cupcakes-nuket

Tiny Toon -pehmoleluja sekä Gogo-koira

Bambukarhu-leluja

Segan pelejä, mm. Fifa 1996 ja NHL96:

Seuraavaksi vähän sekalaisempi joukko kaikenlaisia lelupoimintoja 90-luvun lelukuvastoista:

Teeny Weeny Families

Pocahontas-elokuvan innoittamaa paperisälää

Villin lännen teemaisia Lego-sarjoja

Ufo-Legoja

Polly Pocket -leluja

Hmm, mitähän sitä tänä vuonna toivoisi joulupukilta?

90-luvun korut: papukaijat, tarrakorvikset ja kaulapannat

Yksittäisiä 90-lukuun liittyneitä koruja, yleisesti kaunistautumisesta puhumattakaan, olen kirjoittanut useita kertoja, mutta oikeastaan yksi tietty koru sai minut kokoamaan 1990-luvun koruja yhteen. Ja tuo yksi tietty koru ovat papukaijakorvakorut. Kyseessä ovat siis puiset, värikkäästi maalatut roikkuvat korvakorut, joita löytyy muun muassa tuosta oikealla olevasta kuvasta. Äidilläni oli vihreät papukaijat, jotka sittemmin ovat päätyneet omaan korulippaaseeni. Käyttikö hän niitä oikeastaan ysärillä, en muista, minulla ne ovat korvissa satunnaisesti. Mutta kun niistä puhuu tai ne joskus ovat yllä, kirvoittavat ne yleensä paljonkin ysärimuistoja.

Muutkin vastaavat puiset, värikkäät korut yhdistyvät 1990-lukuun kivasti. Harvemmin kyseessä olivat vain yksiväriset pallot, vaan nimenomaan melko yksityiskohtaisestikin väritetyt korut. Tässä mielessä Aarikan korut olivat vähän oma juttunsa. Aarikankin puukorut toki liittyvät (myös) 90-lukuun, jolloin ne koko merkki koki jonkinlaisen renessanssin. (Lue toki myös aiempi juttuni Aarikasta paitsi korujen, myös yleisemmällä tasolla.)

Maanläheisten sävyjen puukorut olivat toinen juttu. Alemmastakin kuvasta voit katsoa lisää näitä. Vaikka 90-lukua voikin pitää kirkkaiden värien vuosikymmeninä, oli ysäri kuitenkin paljon muutakin. Vuoden 1998 oranssin ja kirkkaanvihreän lisäksi enimmäkseen muoti oli jotain hieman murretumpaa. Oma juttunsa olivat sitten vielä vuosituhannen vaihteen sekä 2000-luvun alun puuhelmet, kaikillahan niitä oli oltava! Aivan kuten Salattujen elämien Miialla ja Sakulla.

1990-luku oli samalla näyttävää metallinhohtoa, erityisesti 80-luvulta juurensa juontavia isoja korvakoruja ja ketjuja. Minun kanssani samanikäisille metalli hohti Mel B:n käsivarren korusta.

Kaipaan sua, muutit mua
Enää lapsi oo mä en
Sinä kaiken tahdoit mulle opettaa
Erottiin, kaipaan niin
Vielä sua mä tarvitsen
Suhdetta ei saisi hyvää lopettaa

Naparengas vain
On nyt susta mulla muistonain
Sen annoin vuoksesi sun kerran ihoon lävistää
Naparengas vain
Se yhä hohtaa sulle rakkauttain Kuin kihlasormuksesta mulle melkein kävis tää.

Näin lauloi Nylon Beat esikoislevyllään vuonna 1996. Lävistykset olivat 1990-luvulla nouseva trendi.
Mel B:n kielilävistys on ensimmäinen mieleen tuleva lävistys, mutta olihan niitä muistakin paikkoja: silmäkulmien renkaat ja napakorut erityisesti.

Puisia kaula- ja korvakoruja. Anttila, 1994.

Seuraavassa erityisesti alarivin korut ovat suunnattu lapsille. Veikkaan, että pikku myy -koruja on monella saattanut ollakin!

Koruja. Anttila, 1993.

...Ja jollei niitä oikeita lävistysreikiä kehossa ollut, ei hätää. Klipsikorviksien lisäksi kaupan oli myös tarrakorviksia! Näitäkin tuli käytettyä. Liekö niitä enää markkinoilla?

Tarrakorvakoruja. Anttila, 1994.
Ei liene vaikeaa arvata, onko tuote etupäässä suunnattu tytöille vai pojille.

Ei ole 1990-luvun alkupuoliskoa ilman pantoja ja hiusdonitseja!

Myös tästä kuvasta löytyy alussa mainittuja puisia korvakoruja. Nuo Iberon mansikka- ja ananaskorvikset ottaisin itsekin käyttöön milloin tahansa.

Barbit ja Kenitkin koristautuivat! Parhaimmillaan nukkejen mukana tuli koruja,
joita saattoi itsekin käyttää.

Allaoleva kaulapanta on minulle 1990-luvun ikonisimpia koruja, ja ihmetyksellä olen katsellut sen paluuta. Kaikista 90-luvun jutuistako tämän piti tulla takaisin, tuotantoon ja ihmisten kaulaan? Itse en sellaista enää missään nimessä käyttäisi, kerta riitti! Ehkä tribaalikuvioinen venyvä panta sopii jollekulle, muttei ainakaan minulle.

Lähestyttäessä 1990-luvun loppua alkavat kuvaan tulla myös alla olevat korut. Minulle tällaiset mustassa nahkahihnassa roikkuvat delfiinit, jing&jang-merkit, onnea tuovat silmät, kuunsirpit ynnä muut - ihanin turkoosin tehostein - yhdistyvät usein erilaisiin markkinoihin, toreihin ja myyjäisiin. Itse olen tainnut ostaa "hienoimmat" ysärikoruni kotikaupunkini syysmarkkinoilta. Samaan kastiin luen myös ne keskeltä kahtia taitettavat sydämet, joista toinen puolisko kuului parhaalle ystävälle.

Loppuun yksi aika jännä 90-luvun lyhytaikainen koruilmiö:

Eli tuttikorut. Muoviset tutit olivat eri värisiä ja eri kokoisia, niitä saattoi roikkua nauhassa vain yksi tai suurempi joukko, etenkin jos ne olivat pienenpiä. Itselläni oli kaksi tuttikorua: toisessa oli yksi melko iso turkoosi tutti, toisessa taas keskikokoiset punainen ja läpinäkyvä, kuten kuvasta näkyy. Jännittävä ilmiö nämä ovat siksi, että nämä pienet tutit olivat ilmaisesti alunperin abortinvastaisen kampanjan krääsää Yhdysvalloissa (jos joku tietää tarkemmin niin tarkentakoon), mutta eihän sellaisesta tietysti meidän lasten tai krääsää meille ostavien aikuisten mielessä tainnut olla tietoakaan.

Käytätkö itse edelleen samoja koruja kuin 90-luvulla? Klassisimpien mallien kohdallahan ajankulua tai muotien muuttumistakaan ei huomaa. Mutta roikkuuko kaulassasi edelleen delfiini, millenniumin alun puuhelmet, muovinen kaulapanta tai ehkä papukaija?

***
MUOKS. Tuttikoru lisätty 6.10.16.

Suomen virallinen lista 90-luvun tv:ssä ja radiossa

Yle alkoi jokin aika sitten julkaista Lista-tv-ohjelman jaksoja Yle Areenaan pysyvästi. Tilastoja myydyimmistä levyistä ja soitetuimmista kappaleista on tietysti kerätty jo aikoja. Vuonna 1994 Suomen virallinen lista muuntautui tv-ohjelmaksi Lista, jota nähtiin TV1:llä. 

Jo paria vuotta aiemmin, vuonna 1991 Radiomafiassa alettiin viikottain kuulla Lista-ohjelmaa, jota juonsi Jake Nyman. Aluksi kuultiin vain albumilista, kunnes vuonna 1994 sen rinnalle tulivat single- ja kokoelmalistat, vuonna 1998 myös midprise-lista. Tavat laskea listasijoituksia ovat aikojen saatossa muuttuneet, enkä nyt tässä mene siihen.

Television Lista-ohjelma oli harvoja ja arvokkaita ohjelmia, jotka näyttivät musiikkivideoita meille, joilla ei ollut MTV:tä omassa televisiossa. Pian tietysti maikkarilla alkoi Jyrki-ohjelma, joka niinikään toi musiikkivideot ja artistihaastattelut kaikkien nähtäville.

Monet videot ja artistit tulivat katsojille tutuksi, kuten myös Listan juontajat. Itselleni ikonisin Listan juontaja niin televisiossa kuin radiossa oli Jani Juntunen. Muita Listan legendaarisia juontajia ovat olleet esimerkiksi  Sami Aaltonen, Nina Honkanen, Mari Kakko ja Meri-Tuuli Lindström. 2000-luvun alussa television Lista-ohjelman lähettämisessä oli muutaman vuoden tauko kiihkeän 1990-luvun jälkeen, kunnes Listaa nähtiin Ylellä vielä 2003-2008.

Erityisesti radion äärellä vietin itse lukuisia sunnuntaipäiviä odottaen paljastusta siitä, kuka olisi saavuttanut singlelistan ykköspaikan, ja mikä artisti taasen olisi albumilistan kärjessä. Muistan varsinkin singlelistan seuraamisen olleen ihan valtavan jännää. C-kasetti oli aina valmiina soittimessa mahdollisia nauhoituksia varten. Apulannan ja Tyrävyön suurena fanina millenniumin aika olikin tässä mielessä minulle yhtä huumaa :)

Enkä tainnut olla ihan ainoa.