Kierrän paljon kirpputoreja, tässä pääosin kaikenmoista vastaan tullutta 1990-luvusta muistuttavaa tavaraa.
Villivarsa-lehden kansio vuoden lehdille. Oikeastaan aika hieno ilmestys, onhan tämä hevosen pään mallinen.
Muumi-kuvioisia mehujäämuotteja.
Tällainen meillä oli kotonakin, ja joskus sillä tehtiin mehujäätä. Kiva idea, toteutuksessa (meillä) yksi pulma. Muotteihin laitettu jää oli aivan liian laimeaa tähän tarkoitukseen. Siksi mehujää oli lähinnä hieman makeaa sohjoa. Parhaintahan tämä olisi, jos muottiin laittaisi vaikkapa hedelmämurskaa.
Ilokseni uusimmassa Pirkan ruokalehdessä näitä oli käytetty, erittäin tyylikästä siis edelleen.
Näistä monivärisistä kuulakynistä pyörii netissä paljon kuvia, tässä omani. Yleensä niiden kuvien yhteydessä aina kysytään, yrititkö sinäkin työntää monta väriä alas samaan aikaan. No, yrititkö? Kivaa myös se, että näiden muste tuoksui sellaiselle makeahkolla. Ihan oma tuoksumaailma :)
Lisää muumeja: Juomapullo jostain 1990-luvulta. Minulla ja siskollakin oloi tällaiset, joskaan ei juuri tuolla Niiskuneidin makoilukuvalla.
Tosi kätevä 1-1,5 litraa vetävä pullo. Ei varmaan tule automatkan aikana vessahätä. Plussaa myös pillin pesumahdollisuuksista (not).
1990-luvun ihaninta muovikrääsää plastic fantastic -hengessä.
Joskus mystisistä korttikasoista kuoriutuu yllätyksiä. Aikakoneen toinen pitkäsoitto Toiseen maailmaan, tässä siis mainoskorttina.
Tämä on nyt vähän tällainen kiireisen blogaajan äkkiraapustus. Pahoittelen, parempaakin on luvassa!
1990-luvun loppupuolella Koululainen-lehti sai viikoittain jopa 30-60 kirjeenvaihtoilmoitusta, ei siis ihme, etteivät ne kaikki päätyneet lehteen saakka. Numerossa 1/1998 kaksi kirjeenvaihdon harrastajaa kertoi omasta harrastuksestaan.
12-vuotias Jaana kertoi, miten hän sai ilmoituksensa julkaisun jälkeen jopa 50 vastausta. "Kirjoitan noin yhden kirjeen viikossa. Vastaan yleensä heti. Helposti tulee kirjoitettua sivu tai kaksi. Asiaa keksii harrastuksista, musiikista ja koulusta", hän kertoi jutussa "Nyt puhutaan kirjeenvaihdosta".
Klikkaamalla isommaksi! Skanneri ei oikein tehnyt yhteistyötä, joten taite jäi jonnekin. Pahoittelen.
Toinen haastateltu oli 11-vuotias Sonja, joka oli vastannut Jaanan ilmoitukseen. "Olin tosi iloinen, kun Jaana kirjoitti minulle. Olen vastannut aika moniin kirjeenvaihtoilmoituksiin. Suurimmalta osalta en ole saanut kirjettä."
Jutussa vinkattiin myös IYS:sta, eli International Youth Servicesta, jonka kautta saattoi saada kirjeenvaihtokamun ulkomailta. Onko jollakulla kokemusta siitä?
Myös jutussa esitellyt postimerkit ovat todella söpöjä! Nykyään postimerkit maksavat maltaita - ainakin jos on himopostittaja ja niitä kuluu paljon - ja kirjepapereiden löytäminen saattaa olla työn ja tuskan takana. Törmäsin ongelmaan viime kesänä. Paikoissa, joissa käyn, on kuitenkin vuoden sisällä vähän panostettu aiheeseen. Ehkä siksi, että olen monessa liikkeessä kysynyt kirjesettien perään. Kirppiksiltäkin niitä löytää onneksi toisinaan. Yksi ongelma on kuitenkin se, että melko harvat setit ovat oikeasti hienon näköisiä.
Kaikki kirjeenvaihtoon! Itsekin voin kyllä alkaa jollekulle kirjeenvaihtokaveriksi, jos kiinnostusta löytyy :) Pitäisiköhän perustaa oma kirjeilmoituspalsta...
MUOKS.
Olen saanut monta kirjeenvaihtopyyntöä. Kiitos niistä! Osalle olen joutunut sanomaan valitettavasti sen, etten voi alkaa kirjeenvaihtoon enää uusien ihmisten kanssa, sillä aikani ja viitseliäisyyteni ei siihen riitä. Pahoittelen tätä! Ehkäpä te kirjekavereita haluavat voisitte löytää seuraa toisistanne? :) Olen erittäin iloinen siitä, että kirjeenvaihto tuntuu yhä edelleen vuonna 2015 kiinnostavan monia. Ihanaa!
Seitsemäs toukokuuta vuonna 1995 on sunnuntai. Illansuussa kadut tyhjenevät täyttyäkseen muutaman tunnin kuluttua uudelleen.
Kevät on ollut viileä. Ruotsissa pelataan jääkiekon maailmanmestaruudesta. Kisat eivät suomalaisittain ala ruusuisesti: avauspelissä huhtikuun lopussa turpaan tulee Tsekiltä 0-3. NHL-pelaajia ei ole mukana lainkaan, miltään joukkueelta. Kahta päivää myöhemmin Suomi ja Ruotsi mättävät maaleja yhdeksän kappaletta. Suomi voittaa sen pelin 6-3, maaleista Saku Koivu viimeistelee kaksi, kuten myös Ville Peltonen. Näiden kahden yhdessä Jere Lehtisen kanssa muodostaman ykkösketjun lempinimeksi tulee Hupu-Tupu-Lupu. Voittojen tiellä ollaan. On ehkä onneakin, sillä puolivälierissä vastassa on Ranska.
Perjantai 5. toukokuuta. Koivut hiirenkorvilla. Hiekka rapisee lenkkareiden alla. Kaikkialla soi Scatman Johnin Scatmann. Suomi voittaa välierässä Tsekin 3-0. Jännitys alkaa kihistä. Lauantaina kaupasta on ostettava vähän herkkuja sunnuntain finaalikatsomoon. Pujotettava Hot rodeja sormiin.
Isä hakee siskoni, joka on ollut leikkimässä päiväkotikaverinsa luona. Minun ja siskoni leikit jatkuvat kotona. Barbit ovat perustaneet olohuoneeseen leirikeskuksen. Takkahuoneessa televisio on auki. Pelin studio-osuus alkaa varttia vaille neljä.
Maaleja alkaa tulla. Iskä hurraa sohvalla, tunnelma on iloinen.
Ensimmäinen maali helpottaa, mutta saadaan odottaa toisen erään loppuun saakka, ennen kuin Ville Peltonen tekee reiluun kahteen minuuttiin kaksi seuraavaa maaliaan. Kolmas erä on vielä jäljellä, mutta ensimmäistä kertaa maailmanmestaruus alkaa tuntua todelliselta. Vai tuleeko Ruotsi vielä? Voisiko Suomi oikeasti tällä kertaa voittaa?
1-0 (08:07) Ville Peltonen
2-0 (37:39) Ville Peltonen
3-0 (39:56) Ville Peltonen
4-0 (42:52) Timo Jutila
4-1 (43:58) Jonas Bergqvist
"Se on siinä, se on siinä!"
Maamme-laulu soi. Olohuoneissa ja baareissa seistään. Kaikki laulavat. Osa itkee.
Lähetys jatkuu. Joukkueen kapteeni Timo Jutila saa käsiinsä kultaisen voittopokaalin. Hän kohottaa sen kohti Tukholman Globen-hallin kattoa, suomalaiset omivat ruotsalaisen maalilaulun. Den glider in. Sen verran jokainen osaa ruotsia. Television katsojat pääsevät seuraamaan pelaajien juhlia pukuhuoneeseen. Shamppanjaa ruiskutellaan toisten niskaan.
Ihmiset lähtevät kodeistaan. Kaduille, baareihin, toreille. Autojen ikkunoissa heiluvat Suomen liput ja paidattomat miehet.
"Suomi on uusi maailmanmestari, hei maailmanmestari, hei maailmanmestari!!"
Suomen pelaajat palaavat Suomeen seuraavana päivänä hornettien saattelemana. Helsingissä Kauppatorilla on kansanjuhla, jonka Yle televisioi suorana. Hetken aikaa kelle tahansa vastaantulijalle voi puhua. Voi halata. Uusi aika alkaa. Me voimme, pian tulee lisää maailmanmestaruuksia!
Pelaajasukupolvi vaihtuu. Kuluu 16 vuotta, mutta mestaruus, toden totta, sellainen tulee vielä.
***
Tänäiltana, 5.5.2015 Yle Teemalla mennään vuoteen 1995 klo 21.50! Elävän arkiston materiaaleja siis luvassa silloin.
Torstaina 7.5.2015 Ylellä voi hypätä aikamatkalle ja seurata finaalilähetystä "suorana" teemana "Koe finaali kuten 20 vuotta sitten".
Yle Elävässä arkistossa voi katsoa esimerkiksi miltei tunnin pätkän leijonien voittoparaatia Helsingistä, eli suoraa lähetystä maanantailta 8.5.1995, Kauppatorin kultajuhlia, uutisia siitä miten "Suomi meni aivan sekaisin" ja niin edelleen. Kas tässä.
Turun yliopiston Benita Heiskasen ja Hannu Salmen toimittama tutkimus Kiekkokansa julkaistaan näillä näppäimillä. Se analysoi jääkiekkoa ja suomalaisuutta toki muutenkin kuin vuoden 1995 maailmanmestaruuden näkökulmasta. Heiskasta on teoksen tiimoilta haastateltu muun muassa Ylelle: "Jääkiekon MM-voitto on erinomaista lamantappolääkettä" (Yle 1.5.2015).
Ysäri on nyt muotia, Parasta ennen -radio-ohjelma jyrää ja joillekin Parta-Matti on jumala. Paksupohjaiset kengät ovat jälleen täällä ja viime viikolla näin Glitterin myyjän yllä aidon Spice Girls -t-paidan (se oli törkeän siisti!). Tampereen Palatsiteatterissa on ensi syksynä ohjelmistossa Aikakoneen Sanin ja Movetronin Päivi Lepistön yhdessä luoma ysärimusikaali, Ysäristä jysäri.
Palatsiteatterin sivuilla kerrotaan:
"Aikakoneen
Sanin ja Movetronin Päivin ideoima hulvattoman hauska pläjäys, joka on
täynnä värikkäitä tyyppejä, ja vauhdikasta Ysäri-musaa. Kasinotalouden
aikakausi päättyy, Lama iskee, NL hajoaa, Pankkikriisi, Suomi
devalvoi, Ahtisaari voittaa Rehnin Tuttu Juttu – shown avulla,
MM-jääkiekossa kultaa, Suomi liittyy EU:iin, Dolly-lammas kloonataan,
Jyrki, Metsolat, Tuttu Juttu, HPR ja Hyvät Herrat rulettaa, Matti
Nykäsestä laulaja, Seppo Räty voittaa monta mitalia ja julistaa: ”Saksa
on paska maa!”, Riitta Väisänen Kymppitonnin juontajana koko
vuosikymmenen.
Ysäristä Jysäri paljastaa riemukkaasti asioiden ”oikean laidan”
politiikasta, urheilusta, musiikista ja julkkiksista; Kuka teki mitä?
Ketkä oli missä? Mitä tapahtui milloin?
ROOLEISSA: SANI AARTELA, PÄIVI LEPISTÖ, MINNA KIVELÄ, ARI MYLLYSELKÄ,
MIRO HONKANEN VIERAILIJOINA mm: RESSU REDFORD, NEON 2:N JUSSI,
SUURLÄHETTILÄIDEN JUSSU, CAT CAT, WALDO ja useita muita Ysäri-tähtiä…"
Osa näytöksistä on jo loppuunmyyty, mutta ystävän kanssa saatiin kuitenkin liput juuri haluamallemme päivämäärälle.
1990-luvulla erityisesti lasten- ja nuortenlehtien vakiomateriaalia olivat kirjeenvaihtoilmoitukset. Kirjeenvaihto on enää harvojen harrastus, monia lehtiä ei enää ole eikä niitä ilmoituksiakaan.
Ne olivat aikanaan kuitenkin hauskoja lukea, ja ne noudattivat sisällöltään tiettyjä normeja ja muoteja.
"Tsaukkis! Täällä kirjekaveria etsiskelee 10 v. tyttö. Harrastan kuoroa, lukemista, discoilua ja muuta mitä mieleen juolahtaa. Sun harrastuksilla ei oo väliä. Ikää saisi olla 8-13 v. Ja sitten ei muuta kuin kynät sauhuamaan osoitteeseen: "Laura [...] Äänekoski." Kuva mukaan jos löytyy ja sukupuolella ei väliä." (Barbie-lehti 1993)
"Moicca! Täällä on kaks 10 v. tyttöä vailla kirjekamua. Ikää sais olla 9-11 vuotta. Vastaamme kummatkin 3 ensimmäiselle, muille lähetämme kortin. Mielellään tytöille, mutta pojatkin kelpaa. Kuva ois kiva. Ei nimiä kuoreen! Osoitteet on: [...] Tutut älkää vaivautuko eikä yhden kirjeen kirjoittajat." (Barbie-lehti 1993)
"Smoi, kaikki 12-13 v. kauniit pimut! Kirjoittakaa 13 v. poitsulle Ouluun! Harrastukset: skeittailu, laskettelu, judo, uinti ja ratsastus. Harrastuksillasi ei väliä, mutta käythän diskossa? Vastaan kaikille! Petri [...]" (Barbie-lehti 1990)
"Huhuu! Löytyiskö ketään yhtä onnetonta ku mä, eli onko kukaan muu syntyny 13. tammikuuta 1978? Perjantaipäivänä? Jos on, ni please, kirjota mulle! Ei ole välii ootko tyttö vai poika. [...] Ilmoitus ei vanhene!" (Hevoshullu 1991)
"Morjens! Täällä olis yx 14v. tyttö, joka pitää bailaamisesta, shoppailusta ja sekoilusta. Sulla saisi olla ikää about 14-16v. Sukupuolella ei ole mitään väliä. Kirjoita mulle osoitteeseen: Satu [...] PS. Mielellään with foto." (Suosikki 1996)
"Moi! Mä etin k-vaihtoon ja muutenkin frendiksi jotain tyttöä tai poikaa! Ikää sais olla 12-14v. Mä itse oon kimma -87. En oo mikään nynny! Siis nynnyt älkää vaivautuko! Toivon et osaat pitää hauskaa esim. bailata! Breivaa kuoreen: Pamela [...] Ps. Foto on plussaa. Pps. Toivon et oot lähelt Hesaa. Ppps. Voit kirjottaa myös frendis kaa!" (Suosikki 1999)
"Olen 12v. likka ja etsin h-tajuista, sööttiä 12-13v. reh. ja uskollista poikaystävää. Toivottavasti käytät mageita vaatteita. Oon ettiny kauan sitä oikeeta vaan ei löydy. Nimim. "Etsin sitä oikeaa". [...] Ps. Ilmoitus ei vanhene! Pps. Kuva mukaan! Vastaan mahd. monelle!" (Suosikki 1999)
Ns. lastenlehdissä ilmoitukset todellakin liittyivät enimmäkseen juuri kirjeenvaihtoon ja uusien kavereiden saamiseen, kun taas Suosikin sivuilla hormoneja hyrräävät teinit halusivat paitsi kirjekavereita, myös seurustelukumppaneita. Kiinnostavaa on, että kaikki ilmoitusten jättäjät eivät olleet tyttöjä, vaikka suuri enemmistö kylläkin.
Seuraavat ilmoitukset ovat Koululaisesta vuodelta 1998. Spice Girls rulaa!
En tainnut itse koskaan vastata yhteenkään ilmoitukseen, enkä toisaalta koskaan lähettänyt omaa ilmoitusta mihinkään lehteen. Sen sijaan luin kyllä ilmoituksia ja toisinaan ympyröin sieltä kiinnostavimpia.
Olen kirjoittanut näin ennenkin, ja kirjoitan jälleen: 1990-luku on mielestäni viimeinen "vanha kunnon vuosikymmen" monessa mielessä. Samalla se on myös hyvin suurien muutoksien aikaa, tottakai. Tarkoitan tässä erityisesti monia teknisiä ja teknologisia uutuuksia, joista esimakua saatiin ysärillä. Vuosikymmenen lopulla vihreänäytölliset kännykät soittivat Nokia Tunea, Tamagotchit piipittivät, modeemit rahisivat eikä cd-levyjä tarvinnut kääntää. Televisioon tuli neljäs kanava.
Samaan aikaan kaikkien aika ei mennyt päivittäessä Facebookiin kuulumisia siitä, kuinka ärsyttävää on myöhästyä bussista tai testitulosta siitä, minkälainen sohva olisit jos olisit sohva (mikä aivan hyvin tietysti voisit olla), eikä jakaa Instagramiin peiliselfietä. Salamanvalon pilaaman peilivalokuvan jakaminen nettiin olisi oikeastaan voinut olla jopa vähän noloa. Tai ainakin äiti olisi suuttunut puhelinlaskusta, kun modeemi olisi raksuttanut kuvaa nettiin aika kauan.
Parhaat kirjepaperit olivat tottakai tuoksuvia, kuten parhaat asiat elämässä ovat. Sain viime kesänä kirjeen ystävältäni. Kirje oli kirjoitettu aidolle ysäripaperille ja siinä oli etäisen makea tuoksu yhä tallella. Vielä vuonna 2014! Hurjaa! Mitä ihania kemikaaleja niihin on laitettukaan! Niin tai näin, ilostuin suunnattomasti.
Nykyään olen hänen kanssaan kirjeenvaihdossa, vaikka juttelemme usein myös Whatsappissa ja Facebookissa. Kasvoikkainkin, kun olemme samassa kaupungissa.
Ehkä sinäkin voisit lähettää kaverillesi ihan oikean, aidon kirjeen?
* * * *
Ensi kerralla aiheena lehtien kirjeilmoitukset! Siihen muutaman päivän kuluttua :) Yritän tehdä ihmisen kokoisia, järkevän mittaisia postauksia näes.
.jpg)
.jpg)
