Ainakin itselleni yksi ikoninen 1990-luvun hiustyyli on niinkutsuttu sivuponnari. Paikoin muhkea ja paikoin vaatimattomampi, mutta ohimon läheisyydestä törröttävä hiusponinhäntä joka tapauksessa.
Tässä yllä siis se, mitä tarkoitan - kunnon sivuponnari.
Selaillessani vanhaa Anttilan kuvastosta (koska mitäpä muitakaan harrastuksia minulla olisi) hämmennyin hieman siitä, etteivät tällaiset hiusasetelmat näemmä sittenkään olleet vain lasten juttu.
Seuraavat ihanuudet Anttilan kuvastosta jo vuodelta 1989:
Oma lajinsa on toki myös tällainen etuponnari.
Niin että milloinkohan tällainen tulee taas muotiin?
Voi ei toivottavasti ei tuu enää ikinä :D Tai no sivuponnarin vielä ehkä nippanappa sietää päivitettynä tähän päivään, mut siis "otsatötsä" (niin me siis nimitettiin tota skideinä) ei varmaan toimis ei sit millään :'DD
VastaaPoistaOtsatötsä kyllä kuvaa tuota paremmin :D
PoistaHei mä käytän edelleen sivuponnaria! :D
VastaaPoistaKun olin muksu, niin äiti teki juhliin mulle aina tuommosen etuponnarin jotta sai otsahiukset pois nätisti silmiltä. :)
Hauskaa :)
PoistaPitää etsiä blogiin kuva jossa mulla on otsaponnari. :)
PoistaKaikki muoti valitettavasti kiertää. Mäkään en ois ikinä uskonu, et 80-luvun hirvittävät paksut, muoviset silmälasisangat palaisivat takaisin. Turha toive!
VastaaPoistaSe on kyllä ihan totta! Ja niin moni ysäriasiakin on jo tullut takaisin, kuten napapaidat, kaulapannat ja paksupohjakengät :) kai on sitten 2000-luvulla syntyneille uusi juttu.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTuohan on legendaarinen suihkuponnari! Tällä nimellä se meillä kotona ja päiväkodissa kulki :D
VastaaPoistaMinä kyllä tykkään pitää sivuponnaria yhä! En edes tiennyt että se oli erityisesti 90-luvun juttu : D En muista pidinkö sellaista lapsena.
VastaaPoistaTuo otsaponnari on aika erikoinen..
Pakko vielä mainita että erään suosikkisarjani hahmolla on olenneisena osana lookiaan sivuponnari! http://i.schoolido.lu/cards/transparent/749Transparent.png
Mulla oli sivuponnari koulussa. Hassu juttu kun äiti ei sellaista muista minulle laittaneensa. Äiti tykkäsikin tehdä minulle enemmän lettejä. Kreppirautakin kärysi paljon. Oltiin aina kateellisia sille tytölle jolla oli luonnonkihara tukka koska se oli muotia. Nykyään on suoristettava tukkaa mikä 80-luvulla ja 90-luvun alussa olisi ollut hassua kun meillä suomalaisilla oli muutenkin piikkisuora tukka. Donitseja ja pannoja täytyi olla paljon. Kaupoissa katseltiin krääsä-ponnareita joissa oli kaikkia muovi-kuvioita.
VastaaPoista