Aarikka ei välttämättä lähtökohtaisesti kuulosta 1990-luvun lapsuuteen liittyvältä teemalta puukoruineen, mutta voi se sitäkin olla!
Oikeastaan homma lähti siitä, että löysin Aarikan nettisivuilta Aarikka-museon. Aina toisinaan olen tänne blogiin linkannut hyviä sivustoja, joilla yritykset esittelevät omaa historiaansa. Nyt löytyi sivusto, joka on heittämällä ehdottomasti kaikkein parhain ja kattavin. Olin että vau, ja toivon teidänkin vaikuttuvan!
Aarikka valmisti myös 1990-luvulla monia tuotteita, joita niin meidän perheen kuin myös kavereiden ja sukulaisten kotoa löytyi. Etupäässä monet koriste-esineet ovat varsin tuttuja.
Puu vaikuttaa olleen 1990-luvulla suosittu materiaali. Ehkä se oli jonkinlaista paluuta menneeseen 1970-1980-lukujen muovikauden jälkeen? Vaikka eihän muovia ysärillä unohdettukaan. Muun muassa monet puukorut tekivät kuitenkin uutta tulemista juuri 90-luvulla.
Aarikka-museosta löytyy todella paljon tietoa, kuvia tuotteista sekä (aivan upeaa!) kuvastoja! Kaikki on jaettu sivuille hyvin selkeästi vuosikymmenittäin. Tämän sivuston kanssa saisi aikaa kulumaan vaikka kuinka. Ysärin lisäksi itseäni kiinnostaa erityisesti 1970-luvun värikkäät tuotteet. Teille muillekin löytyy varmasti tutun näköisiä ja hienoja juttuja, jos vain olette kiinnostuneet designista, koruista, sisustuksesta, leluista ynnä muista kotimaisista puutuotteista.
Tämä kaikki löytyy siis osoitteesta: http://www.aarikka.com/museo/fi/
Aarikka, kiitos upeasta virtuaalimuseostanne!
Ai kauhee muistan noi kamalat puiset kukkaset.. Meillä oli tulppaaneja. Itellä taisi olla kissa rintaneula, josta tykksin kovasti. Harmi kun en oikein näin aikusiällä osaa käyttää rintaneuloja.
VastaaPoistaMeilläkin oli nimenomaan niitä tulppaaneja. Aika kamaliahan ne ovat, joskin itse liitän niihin jo nostalgisiakin arvoja. Kaikkea sitä ajan saatossa tapahtuukin!
PoistaOon aina inhonnut noita ikkunakoristeita, en tiennytkään että ne oli Aarikan :D Meillä oli kotona ainakin semmoiset puiset kukat jääkaappimagneetteina ja muutamia krookuksia(?) on vieläkin vanhempieni luona pienessä maljakossa. Itselläni ja siskolla oli isot korvarenkaat joissa oli jokin puupala keskellä ja serkkuni keräilee Aarikan tonttuja ja enkeleitä :) Jos jsotain löytyisi tuommoinen Unilampaat -mobile, laittaisin sen lastenhuoneeseen!
VastaaPoistaMeilläkin oli juuri noita ikkunakoristeita, kieltämättä aika kamalia myös minun silmissäni :D
PoistaOsa koruista ja leluista on kyllä kivannäköisiä :)
Mulla oli ja on Aarikan korviksia ja sininen kissa pinssi. Tuossa 96 vuoden kuvastossa näyttää olevan montakin tuttua korvisparia niin ja se pinssi. :)
VastaaPoistaJotain leluja ja koristeita meilläkin oli! Osa noista Aarikan vanhoista jutuista on kyllä sen verran omaan makuun, että voisinkin kysellä mitä äidin varastoista löytyy.
VastaaPoista-Veera
Nuo mobilet, lelut ja korut näyttävät hauskoilta, mutta nuo sisutusesineet saavat jäädä mun puolesta 90-luvulle... Mulla on 60-luvun Aarikan koruja, äidin vanhoja, käytössä, ja ne on edelleen tosi kauniita. Eli moni kyllä kestää aikaa noista.
VastaaPoistaMonet korut ovat tosiaan kyllä aika klassikkoja, riippuu niin paljon siitä, millaisiin vaatteisiin niitä yhdistää.
Poista