Tällä kertaa menemme aurinkoisiin ja usein mielikuvissa helteisiin 90-luvun kesiin pääosin kuvien johdattamana, tervetuloa!
Syyään eka. Nämä ruokakuvat ovat Kotivinkin ruokalehti Nam!:sta, kesänumerosta 1993.
Vielä 1960-luvulla juuri kukaan Suomessa ei grillannut, vaikka Jenkeissä se toki oli jo varsin tuttua puuhaa. Kolmea vuosikymmentä myöhemmin grillaamisesta oli tullut elimellinen osa kesän viettoa ja kesäkeittiöitä. Menneisyyden kaikuja olisin silti aistivinani myös kesässä 1993: erilaisia pata- ja uuniruokia pöydästä kyllä löytyy. Vaikka eihän se itsestäänselvästi huonokaan asia ole. Harva nyt kuitenkaan grillaa aivan joka päivä, ja muistikuvista huolimatta myös menneisyyden kesinä satoi ja oli kylmä (valitan, mutta totta on!).
Kesällä 1993 grillattiin monenlaisia lihoja ja jopa maissia, ehkä paprikaa, sekä tietysti vartaita. Namissa esitellään vinot pinot erilaisia varrasvaihtoehtoja. Oma suosikkini on oletettavasti jälkiruoaksi tarkoitettu hedelmävarras: melonia, rypäleitä, kiiviä, banaania, appelsiinia, päärynää ja omenaa.
Huomaa tosiaito ja aitoysäri blurraus. |
Toisaalta on otettava huomioon, että Nam-ruokalehti ei ole mikään Pirkka. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka ruoat eivät, ainakaan suurin osa, ole mitenkään kovin ihmeellisiä, on niissä silti monesti ainesosia, jotka eivät satavarmasti olleet vielä 1990-luvulla yleisesti suomalaisissa ruokapöydissä. Namin ohjeissa kun vilahtelee muun muassa vuohenjuustoa, avokadoa ja oliiveja, ja toisaalta lukijoita tutustetaan tekemään ruokaa ympäri maailman: sushia, texmexiä, aasialaisia wokkeja ja niin edelleen. Suurin osa ohjeista on kuitenkin melko kuvaavia omalle ajalleen. Kasleria menee, ja niihin maailman keittiöihin nimenomaan tutustutaan. Lehti tuntuu siis olevan niille, joita ruoanlaitto kiinnostaa enemmän kuin polttoaineen hankkimisena, ja jotka näin ollen harrastavat ruoanlaittoa ja haluat kokeilla uusiakin juttuja. Vielä 1990-luvulla kokkailu tuskin oli niin in ja seksikästä kuin nykyään, mutta kaipa tällekin lehdelle jonkinlainen lukijakunta oli, sen verran vaurastuneessa (vaikkakin laman runtelemassa) Suomessa elettiin.
Alla oleva mökkimenu on siten myös omaa ajankuvaansa, vaikka lihojen pinnalla onkin oliiveja. Porsaanniskaa tai kinkusta vuoltuja siivuja valellaan maksapasteijalla. Aika tarkkaa on sekin, että lihojen päälle ripotellaan nimenomaan 12 paprikatäytteistä oliivia. Tarkka homma!
Salaatiksi mökillä nautitaan salaatti, jossa on yksi salaattikerä ja 600 grammaa herne-maissi-paprikaa. Hmm. No, se ainakin on ysäriä! "Hyvää ja herkullista kaikessa yksinkertaisuudessaan", kuten lehti vakuuttaa.
Sopivaa kesäistä juhlamenuutakin Namissa pohditaan. Tässä loppukesäisessä juhlapöydässä on otettu kaikki irti kanttarelleista. Tarjolla on tomaattireunuksellista kanttarellipiirasta (vasemmassa reunassa - reunus, ysäriä), kuumia papuja kermaisen kanttarellikastikkeen kera (edellisten yläpuolella), kanttarellimunakasta lihapullien ja prinssimakkaroiden kanssa. Keskellä on hauki, joka on paistettu uunissa kanttarellien kanssa. Oikealla taas on porsaanfileeta metsästäjän tapaan kanttarelleilla höystettynä. Näiden kanssa tarjoillaan keitettyjä perunoita ja vihreää salaattia (jossa tihrustamalla päättelen olevan tomaattia, kurkkua ja kiinankaalia, avot).
Ja uskomatonta kyllä, alakuvassa olevissa pienissä suolapaloissa on molemmissa kanttarelleja.
Täytyy toivoa, että näille juhlille ei saavu yhtään sieniallergikkoa...
Makkaraa tietysti grillataan. Oma makkarasuosikkini on kuitenkin tämä Kaunis kaalilautanen. Tässä siis tarjoillaan keitettyä keräkaalia erilaisten makkaroiden ja valkokastikkeen kera. Joku ihana juttu näissä 90-luvun lautaselleasetteluissa vaan on!
Kaali-makkarakulhon yläpuolella ovat saunaillan suosikit, eli pinaatilla maustettua muussia, grillattuja nakkeja, tomaattia, retiisejä ja höyrytettyä maissia (miksi tehdä muuta, kun voi höyryttää?)
Lomalaisen lautaselta saattoi löytyä myös parsapannu, munakoisoa Tintin tapaan tai - salaattia tyttöjen tapaan.
Tätä tyttöjen salaattilautasta ei sen paremmin selitellä, joten olenkin miettinyt, onko tämä kiva välipala perheen 9-vuotiaille tytöille vai onko tässä nyt salaattiruokaa, joka ei sovi raavaille miehille, vaan naisille, joita tytötellään?
Olettekin jo varmaan huomanneet, mikä on kesän 1993 salaattien ydin? Aineita ei missään nimessä pidä sekoittaa keskenään. Paitsi, jos laitat salaattiin herne-maissi-paprikaa, sen saa sekoittaa.
Tyttöjen salaattilautanen oli yksi asia, mutta tadaa, kyllä salaatista voi saada myös koko aterian!
Minkä salaatin valitsisit?
Ehkä kieltä ja kurkkua?
Kun on syöty vatsa täyteen, onkin hyvä hetki vilaista vaatekaappiin, ja lopuksi television ääreen. Anna Kukkohovi tarjoaa meille nyt korallien ja simpukoiden innoittamaa kesämuotia.
Tavallaan toivon, että 90-luvun vähän liian ison näköiset t-paidat pienine päänteineen eivät tulisi takaisin muotiin...
Tätä seuraavaa kuvaa olen miettinyt. Että joo, on ysäriä, on. Että miten voi änkeä yhteen kuvaan niin paljon ysäriä ilman, että edes on napapaitaa, kirkkaan oranssia muoviliiviä tai farkkuhaalareita. Ken nykyään näyttäytyisi näin? Ja miten muotikin voi muuttua 20 vuodessa niin paljon.
1. Lippa
2. Hervottoman kokoiset korvakorut
3. Noi hiukset (ok, 4/5 nykyteineistä luultavasti pitää vuoden 1993 Anne Kukkohovia esikuvanaan, saparoiden comebackia odotellessa.)
4. Noi kuosit (??!!)
Mutta ovat nämä naiset ihania ja kauniita, omassa sarjassaan. Kenties saman, suurikuvioisen ja värikkään kuosin yhdistäminen takkiin ja housuihin on kuitenkin vähän liikaa.
Kesämeikin periaatteet tuskin ovat muuttuneet: kevyttä ja luonnollista.
Jos näet luonnollista, huudat hep!
Ja kuten luvattua, lopuksi makoilemaan television ääreen. Mutta koska on arkipäivä, turha yrittää mitään ennen viittä.
Suosikkini näissä televisio-ohjelmatiedoissa on kuitenkin sunnuntaina TV2:lla. Tällöin tarjolla oli iltapäivällä elokuva säävarauksella. Uskomatonta, mutta totta! Kyselin eilen asian perään Twitterissä, mutta Yleltä ei ainakaan suoraan osattu vastata aiheeseen - mikä leffa? Oliko käytäntö yleinen? No, ainakin yhden viikonlopun verran yleinen, sillä sama juttu oli myös lauantain kohdalla.
Melko vähän tuttuja ohjelmia - ehkä ihan hyvä, että olen viettänyt aikaa muualla kuin television edessä! Tai toisaalta: katsoen vhs-nauhoja.
Ohjelmatiedoista poimisin kuitenkin ainakin sellaisia tuttuja kuin Muumilaakson tarinoita (su TV1 18.30) ja Pieni talo preerialla (ma TV1 17.00). MUTTA mitä ihmettä MTV3, tiistaina varttia yli kymmenen? "Kuinka rakastella neekerin kanssa väsymättä. Nokkela eroottissävyinen komedia kahdesta mustasta miehestä, kirjoituskoneesta ja valkoiseen naiseen liittyvistä myyteistä. Ohjaaja: Jacques W. Benoit, Kanada, 1989."
Tätä elokuvaa on kuvailtu viikon elokuvia esittelevällä sivulla seuraavasti: "Kanadanranskalaisessa menestyskomediassa tartutaan varsin arkaan aiheeseen. Sitä käsitellään kuitenkin ilman typerän alamittaisia heittoja. Toisaalta Jacques W. Benoitin ohjaama, rotujen välisiä suhteita hahmottava teos typistyy ehkä liikaakin pelkäksi sanahelinäksi."
Oikeastaan, tuo alkoi kiinnostaa, pitäisi ehkä katsoa!
* * *
Kesän 1993 suurimmat hitit olivat muun muassa sellaiset eurodancehelmet kuin Culture Beatin Mr Vain ja 2 Unlimitedin Tribal dance - sekä UB40:n Can't help falling in love with you.
Jos haluat lukea lisää vuodesta 1993, klikkaa tästä vuosikirjoitukseeni!
Ooh, ihana kesä '93! ;) Seilorihenkiset vaatteet näyttävät sikäli tutuilta, että mulla ja isoveljelläni oli yhteensopivat, ankkuri- ja raitakuvioiset asut, vaikka eivät kuviot ihan yhtä näyttäviä olleet kuin Annella. Lisäksi oon aika varma, että ystävälläni oli Barbie, jolla oli samanlainen jakku kuin Annella! Nyt selvisi myös se, miksi ysäri-t-paidat näyttävät niin oudoilta: kaula-aukko on ihan liian pieni. En ollut enne tajunnut mikä niissä mättää, mutta nyt olen valaistunut!
VastaaPoistaTaidan tietää, mitä Barbieta tarkoitat!
PoistaMäkin jossain vaiheessa tajusin, mikä se ysäripaitojen suurin ongelma oikeasti on :D
Mä uskoisin kyseessä olevan aikuisten naisten salaatti sen verran tuhdilta näyttää. Ei tulvinut oma -93 vuosi näistä mieleen.
VastaaPoistaJoo, totta!
PoistaEnsin katsoin, että vartaat näyttää yllättävän nykyaikaisilta, muuta sen kuvan jälkeen on kyllä taattua ysäriä! Voihan he-ma-pa! Pienenä kieli oli suurta herkkuani.mniin kauan kuin minulle ei kerrottu mitä se on.
VastaaPoista