.jpg)
1990-luvulla erityisesti lasten- ja nuortenlehtien vakiomateriaalia olivat kirjeenvaihtoilmoitukset. Kirjeenvaihto on enää harvojen harrastus, monia lehtiä ei enää ole eikä niitä ilmoituksiakaan.
Ne olivat aikanaan kuitenkin hauskoja lukea, ja ne noudattivat sisällöltään tiettyjä normeja ja muoteja.
"Tsaukkis! Täällä kirjekaveria etsiskelee 10 v. tyttö. Harrastan kuoroa, lukemista, discoilua ja muuta mitä mieleen juolahtaa. Sun harrastuksilla ei oo väliä. Ikää saisi olla 8-13 v. Ja sitten ei muuta kuin kynät sauhuamaan osoitteeseen: "Laura [...] Äänekoski." Kuva mukaan jos löytyy ja sukupuolella ei väliä." (Barbie-lehti 1993)
"Moicca! Täällä on kaks 10 v. tyttöä vailla kirjekamua. Ikää sais olla 9-11 vuotta. Vastaamme kummatkin 3 ensimmäiselle, muille lähetämme kortin. Mielellään tytöille, mutta pojatkin kelpaa. Kuva ois kiva. Ei nimiä kuoreen! Osoitteet on: [...] Tutut älkää vaivautuko eikä yhden kirjeen kirjoittajat." (Barbie-lehti 1993)
"Smoi, kaikki 12-13 v. kauniit pimut! Kirjoittakaa 13 v. poitsulle Ouluun! Harrastukset: skeittailu, laskettelu, judo, uinti ja ratsastus. Harrastuksillasi ei väliä, mutta käythän diskossa? Vastaan kaikille! Petri [...]" (Barbie-lehti 1990)
"Huhuu! Löytyiskö ketään yhtä onnetonta ku mä, eli onko kukaan muu syntyny 13. tammikuuta 1978? Perjantaipäivänä? Jos on, ni please, kirjota mulle! Ei ole välii ootko tyttö vai poika. [...] Ilmoitus ei vanhene!" (Hevoshullu 1991)
"Morjens! Täällä olis yx 14v. tyttö, joka pitää bailaamisesta, shoppailusta ja sekoilusta. Sulla saisi olla ikää about 14-16v. Sukupuolella ei ole mitään väliä. Kirjoita mulle osoitteeseen: Satu [...] PS. Mielellään with foto." (Suosikki 1996)
"Moi! Mä etin k-vaihtoon ja muutenkin frendiksi jotain tyttöä tai poikaa! Ikää sais olla 12-14v. Mä itse oon kimma -87. En oo mikään nynny! Siis nynnyt älkää vaivautuko! Toivon et osaat pitää hauskaa esim. bailata! Breivaa kuoreen: Pamela [...] Ps. Foto on plussaa. Pps. Toivon et oot lähelt Hesaa. Ppps. Voit kirjottaa myös frendis kaa!" (Suosikki 1999)
"Olen 12v. likka ja etsin h-tajuista, sööttiä 12-13v. reh. ja uskollista poikaystävää. Toivottavasti käytät mageita vaatteita. Oon ettiny kauan sitä oikeeta vaan ei löydy. Nimim. "Etsin sitä oikeaa". [...] Ps. Ilmoitus ei vanhene! Pps. Kuva mukaan! Vastaan mahd. monelle!" (Suosikki 1999)
Ns. lastenlehdissä ilmoitukset todellakin liittyivät enimmäkseen juuri kirjeenvaihtoon ja uusien kavereiden saamiseen, kun taas Suosikin sivuilla hormoneja hyrräävät teinit halusivat paitsi kirjekavereita, myös seurustelukumppaneita. Kiinnostavaa on, että kaikki ilmoitusten jättäjät eivät olleet tyttöjä, vaikka suuri enemmistö kylläkin.
Seuraavat ilmoitukset ovat Koululaisesta vuodelta 1998. Spice Girls rulaa!
.jpg)
En tainnut itse koskaan vastata yhteenkään ilmoitukseen, enkä toisaalta koskaan lähettänyt omaa ilmoitusta mihinkään lehteen. Sen sijaan luin kyllä ilmoituksia ja toisinaan ympyröin sieltä kiinnostavimpia.
PS. Varma vastaus kuvansa lähettäneille!
PPS. Tutut älkää vaivautuko!
PPPS. Ei Leondardon vihaajille!
PPPPS. Varma vastaus kymmenelle ekalle!
PPPPPS. Kuva ois kiva.
PPPPPPS. Ei yhden kirjeen kirjoittajille!
PPPPPPPS. Ilmoitus ei vanhene!
* * * *
Loppuun huippupala Suosikista 1980-luvulta.
Ihana kirjeaika! Itse olen naimisissa lapsuusajan kirjekaverin kanssa, YLE.n teksti-tv:ssä oli mulla ilmoitus, hän vastas, monta vuotta ja pitkää mutkaa. Nyt ollaan perhe. :D
VastaaPoistaVau, mieletöntä! ^_^
PoistaItse en koskaan ilmoitusta lehteen laittanut, mutta monta kirjekaveria sain Karvinen lehden kirjekamu palstalta joista yksi on säilynyt näihin päiviin asti ja kirjoitellaan edelleen. :)
VastaaPoistaKirjeenvaihtomme hänen kanssaan alkoi vuonna 1996 ja ekan kerran tapasimme häissäni viime vuonna. <3
Mulla oli Barbie-lehden kirjeenvaihtoilmoitusten perusteella löytynyt kirjekaveri - tai oikeastaan se oli mun barbin kirjekaveri. :D Kyllä me varmaan reilun vuoden verran kirjoiteltiin - tai siis meidän barbit.
VastaaPoistaLisäksi mulla oli kaksi italialaista kirjekaveria. Samanikäiset tyttö ja poika eri puolilta Italiaa. Ne oli näitä pay pal -juttuja, joita ainakin meillä oli ala-asteella englannintunnin kautta. Sai toivoa minkä ikäinen ja kumpaa sukupuolta ja mistä maasta. Sitten meni ikuisuudelta tuntunut aika, kunnes viimein sai sellaisen pienen lapun, jossa oli tämän kirjekaverin nimi ja osoite. Lapussa oli sinipunavalko-raidalliset viivat reunassa. Muistan sen lapun vieläkin. Sitä lappua kuskattiin kaikkialle ja luntanttiin nimeä siitä, kun kavereille "leuhkittiin" uudella kamulla. Sen pojan kanssa kirjoittelin lähemmäksi täysi-ikäisyyttä. Sitten se vaan jotenkin jäi. Muutama vuosi sitten löysin hänen sähköpostiosoitteensa netistä ja kirjoitin hänelle. Hän muisti minut hyvin ja oli hyvin mielissään että kirjoitin. Oi niitä vanhoja hyviä aikoja. Mitähän tämän päivän lapsukaiset aikuisena muistelevat? :D
Ja tietenkin pen pal, eikä pay pal! :D Mikä lienee järjestö se oli, joka niitä kirjekavereita järkkäsi.
PoistaAivan ihanan nostalgisia ilmoituksia!
VastaaPoista