sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Mikä oli 90-luvun paras suomalainen tv-sarja?

Tein tuohon vasemmalle pienen gallupin parhaasta 90-luvun kotimaisesta draamallisesta tv-sarjasta. Valitsin mukaan sarjoja, joita on esitetty vähintään 15-20 jaksoa, joten monia lyhyempiä tv-sarjoja (kuten Tähtilampun alla, Lämminveriset tai Tuliportaat) on jäänyt ulkopuolelle. Jos kuitenkin haluat antaa äänesi sarjalle, jota listassa ei ole, kommentoi vaikka tämän alle. Komedioita ei tässä ole mukana lainkaan. 

Kaikenlaisia perusteluja otetaan tietysti myös vastaan :)

Voit äänestää useampaa vaihtoehtoa!

PS. En takaa, että uusia postauksia olisi tulossa seuraavan viikon aikana, sillä minulla on kiireitä niin töiden kuin muutonkin vuoksi, mutta takaisin kyllä tullaan heti kun ehdin!

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Vuonna 1992



Vuoteen 1992 mahtui äärettömän suuri määrä niin dramaattisia tapahtumia, hienoja urheiluhetkiä kuin myös suuria hittejä. Tässä pieni silmäys!



Suomessa oli lama. Viime vuoden tilanteeseen viitaten Tilastokeskus ilmoitti vuonna 1991 tehdyn lähes 7000 konkurssia (vuonna 1990 niitä tehtiin vajaa 4000). Suomen markka päästettiin kellumaan ja sen arvo heikkeni vuoden aikana 13 %. Työttömiä oli yli 400 000 eli yli 16 % työvoimasta. Suomen Kommunistinen puolue meni totaalisesti nurin, kun siitä tuli ensimmäinen suomalainen konkurssin tehnyt puolue.



* Neuvostoliitto oli hajonnut edellisen vuoden lopulla ja Venäjällä alkanut valtava inflaatio eli hintojen nousu. Suomi ja Venäjä totesivat YYA-sopimuksen lakanneen Neuvostoliiton romahtamiseen. Boris Jeltsin vieraili kesällä Suomessa ja laski seppeleen Hietaniemen sankarivainajien haudoille. Jeltsin myös vakuutti, ettei Venäjä tulisi puuttumaan Suomen asioihin.
* Allekirjoitettiin Maastrichtin sopimus, jonka mukaisesti Euroopan yhteisö muuttuisi Euroopan Unioniksi (tämä tosin tuli voimaan vuonna 1993). Suomen hallitus päätti hakea EY:n jäsenyyttä.
* Jugoslavian hajoamissodat olivat alkaneet jo 1991. Bosniassa alkoi sisällissota vuonna 1992.

Pommituksia Bosnian sodassa. Kuva: Wikipedia

* Suomen Ruokolahdella tehtiin "leijonahavainto" ja sitä sitten etsittiin, mutta koskaan ei löydetty. Ruokolahden leijonasta on tuossa alla hauska videopätkä Ylen uutisista, uutistenlukijaakin vähän naurattaa. Jutussa tietysti myös vähän Ruokolahden torimaisemaa ja juttua tekemässä nykyinen Venäjän-kirjeenvaihtaja Marja Manninen. Jutussa mainitaan viikonloppuna paikalle saapuva suurpetotutkija, ja hän itseasiassa löysi Ruokolahdelta Suomeen kuulumattoman suuren kissapedon jälkiä. Aihe on ilmeisesti kiinnostanut ihmisiä kovasti, koska Ruokolahden leijona -Wikipedia-artikkeli on todella pitkä ja siinä on 202 lähdeviitettä!


* Timo Soini tuli Suomen Maaseudun Puolueen puoluesihteeriksi. Se nyt ei varsinaisesti ollut vuonna 1992 suuri uutinen, mutta 2010-luvulla voi olla ihan mielenkiintoinen yksityiskohta. SMP:n uuden ohjelman mukaan se oli "populistinen eli kansan tahtoa kuunteleva asialiike".
* Bill Clinton voitti presidentinvaalit Yhdysvalloissa
* Tsekkoslovakia jakautui Tsekkiin ja Slovakiaan



Suomalaista yhteiskuntaa leimasi tietysti lama. Yle järjesti työttömyys-teemaillan, josta löytyy pätkiä Elävästä arkistosta. Siinä työttömät haastavat päättäjät ja Ilkka Kanervan ja työttömien keskustelijoiden välille tulee kunnon sanasota. Television keskusteluillat eivät siis ole vain nykypäivän ilmiö!

Maailmalla kannettiin huolta otsonikadosta, sillä NASA kertoi aukon kasvaneen vuoden aikana 15 %. Puolan Katynin vuonna 1940 tapahtuneen joukkomurhan syyllisyyttä oli vuosikymmeniä vieritetty Natsi-Saksalle, mutta vuonna 1992 julkaistut asiakirjat totesivat sen tapahtuneen Neuvostoliiton johdon käskystä. Uuden energiapoliittisen selonteon mukaan Suomeen ei enää rakennettaisi uusia ydinvoimaloita.




Talviolympialaiset käytiin Albertvillessä. Jari Isometsä varmisti Suomen miehille viestimitalin. Kisojen myötä vasta 16-vuotias Toni Nieminen tuli kaikille tutuksi hänen tuotuaan mäkihypystä mitaleita: henkilökohtaista kultaa ja pronssia, joukkuemäestä kultaa. Lisäksi Nieminen voitti mäkiviikon ja maailmancupin. Suomessa alkoi suoranainen Toni-hysteria, koska kehen muuhunkaan teinitytöt ja pikkutytöt olisivat voineet rakastua! Ja siis, onhan Toni i-h-a-n-a. Marjut Lukkarinen (myöhemmin Marjut Rolig) saavutti hiihdossa kultaa ja hopeaa. Jokerit jääkiekkoili Suomen mestaruuteen, joukkueen suurin tähti oli Teemu Selänne ja puhuttiin Jokeri-huumasta. Keväällä Leijonat voittivat historiansa ensimmäisen MM-mitalin: värinä oli hopea ja häviäminen tietysti Ruotsille finaalissa. Jari Litmanen siirtyi pelaamaan Ajaxiin, Hollantiin. Kesällä olympiahuumaa tuottivat Barcelonan olympialaiset, joista mitalin toi muun muassa Seppo Räty.

1992 oli myös se suuri vuosi, jolloin Matti Nykänen siirtyi urheilusta viihdealalle. Oujee!

Vuoden Miss Suomi oli Kirsi Syrjänen, vuodet urheilijat Toni Nieminen ja Marjut Lukkarinen





Kahtena edellisenä vuonna suursuosion saavuttanut Ruusun aika uusittiin MTV:lla jo heti vuonna 1992. Keväällä 1992 televisiossa taas seurattiin viime syksynä alkanutta Hynttyyt yhteen -sarjaa. TV2:lta katsottiin Tuttu juttu show'ta, josta tuttu juontaja Joel Hallikainen teki superhitin Kuurankukka. Vuonna 1992 Tuttu juttu show'ssa nähtiin esimerkiksi Åke Lindman ja Pirkko Mannola.



Vuoden 1992 musiikki

Euroviisut järjestettiin Ruotsin Malmössä ja voitto meni Irlantiin kappaleella Why me? Suomea edusti Pave Maijanen Yamma Yamma -kappaleella, eikä sillä tietenkään herunut menestystä. Nirvana esiintyi Ruisrockissa.

* Popeda: Kersantti Karoliina
* Joel Hallikainen: Kuurankukka
* Neljä Ruusua: Juppihippipunkkari
* Erasure: Abba-Esque (sisälsi 4 Abba-coveria, kaikki kappaleet löytyvät tuosta linkistä)
* Neon 2: Polku // Tässä talossa
* Ten Sharp: You
* East 17: House of love
* Mikko Kuustonen: Abrakadabra
* Dr Alban: It's my life
* Anna Hanski: Jos et sä soita
* Ressu Redford: Jos vielä oot vapaa

Suomalaisia musiikinkuulijoita ilahduttivat myös vahvat naiset. Katri Helena palasi useamman vuoden tauolta jättihitillään Anna mulle tähtitaivas, Maggie Reilly keikkaili Suomessa asti ja Madonna jatkoi porskuttamistaan top10-hiteillään, kuten This used to be my playground ja Erotica. Jo tuossa listassa mainitun Anna Hanskin hittikappale tuli tunnetuksi erityisesti tv-mainoksen kautta.

Timo Pennasen mukaan tässä vaiheessa vain viidennes lama-Suomen talouksista omisti cd-soittimen, ja ainakin meillä kotona tultaisiin menemään vielä vuosikausia kasettimankkojen kanssa. Isoäiti jaksaa aina muistella, miten pienenä lauloin Anna mulle tähtitaivas -kappaletta - ne muistot saattaisivat olla vuodelta 1992. Seuraavana vuonna Tähtitaivasta muuten laulettiin myös Tenavatähdessä.

Emma-gaalassa palkinnot menivät seuraavasti:
Vuoden naissolisti: Anna Hanski
Vuoden miessolisti: J. Karjalainen
Vuoden naissolistitulokas: Susanna Haavisto
Vuoden miessolistitulokas: Joel Hallikainen
Vuoden yhtye: Neljä Ruusua
Vuoden yhtyetulokas: Neon 2
Vuoden sävellys: Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään

Suurimpia hittejä lueskelin Timo Pennasen kirjasta  Sisältää hitin (2006).
Emma-voittajat Musiikintuottajien sivuilta.






Vuoden katsotuimmat elokuvat

Huomasin, että Wikipedian ja Elokuvauutisten antamat listat vuoden katsotuimmista elokuvista eroavat jonkin verran toisistaan - tai oikeastaan aika paljonkin. Koska Elokuvauutisten lista perustuu Suomen Elokuvasäätiön tilastoihin ja Wikipedian lista taas Mitä missä milloin -kirjaan, käytän tässä Elokuvauutisten listaa. En oikein tiedä tuosta MMM:n listasta, koska koko kirjahan etenee jotenkin kummallisesti kesäkuusta kesäkuuhun tai muuta sellaista.




1. Uuno Turhapuro Suomen tasavallan herra presidentti
2. Yksin kotona 2
3. The Bodyguard
4. Basic Instinct - Vaiston varassa
5. Tappava ase 3
6. Kaunotar ja hirviö
7. Beethoven
8. Cape Fear
9. Hook - Kapteeni koukku
10. Kuolema pukee häntä
11. Wayne's World
12.  Vuorovetten prinssi
13. JFK - Avoin tapaus
14. Viimeinen mohikaani
15. Kaukainen maa
16. Näkymätön vihollinen
17. Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät
18. Alien 3
19. Batman - paluu
20. Armoton




Jo 1990-luvun kahdelta ensimmäiseltä vuodelta erittäin tutut kassamagneetit Uuno Turhapuro sekä Vääpeli Körmy houkuttelivat elokuvankatsojia teattereihin myös tänä vuonna. The Bodyguard tuli tunnetuksi aivan erityisesti Whitney Houstonin luultavasti suurimmasta hitistä, I will always love you. Vuonna 1992 Suomessa ensi-iltansa sai monta legendaarista lastenelokuvaa! Yksin kotona 2, Kaunotar ja hirviö sekä Beethoven. Itse tutustuin niihin vhs-kasettien voimalla.

Kaunotar ja Hirviö. Kuva: Wikipedia.

Taitoo neulokset, mainos vuodelta 1992.



Mitä Barbie voi opettaa elämästä? No vaikka mitä. Elävästä arkistosta löytyy kerraan aivan mahtava video vuodelta 1992. Siinä 8-vuotias Milla kertoo Barbeista ja hahmottaa aikuisten maailmaa Barbien kautta. Hän kertoo, millaisia leikkejä he Barbeilla ystävänsä kanssa leikkivät. Ohjelman on tehnyt Mirja Pyykkö ja voi että mikä helmi se tosiaan on. Leikeissä esimerkiksi lasta hoitamaan jäänyt Ken onkin kutsunut kavereita kylään, ja kotiin tuleva Barbie suuttuu ja jää lopulta siivoamaan kaljapullot pois lattialta. Aika totisia taisivat olla myös minun ja ystävieni Barbie-leikit.

Suuresta Lelukirjasta, tuosta lasten ramaatusta, löytyi muun maussa Captain Planet -leluja:



Meitsi peitsindeeros pukeutui samettiin ^_^


Vuonna 1992 täytin täydet 5 vuotta. Kävin seurakunnan kerhossa parina päivänä viikossa ja juoksin kavereiden kanssa pitkin metsiä ja leikin barbeilla. Lamasta tai Ruokolahden leijonasta en tiennyt mitään. Viikon paras päivä oli luultavasti lauantai, sillä se oli "nannapäivä".

Kertokaa omat parhaat vuoden 1992 muistonne! Tai kenties millaisia mielikuvia vuoden hittikappaleet tai vaikkapa Barbie-leikkijuttu teissä herätti. :)


keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Jääkiekkokortteja 1990-luvulta

Aloittaessani kirjoittaa tätä blogia yksi periaatteeni oli, että kirjoitan vain asioista, jotka ovat henkilökohtaisesti minulle merkityksellisiä ja jotka muistan 90-luvusta. Sittemmin periaate on rikkoutunut aika monta kertaa. Olen kirjoittanut tv-sarjoista joita en katsonut, karkeista joita en syönyt, leluista joilla en leikkinyt, uutistapahtumista joita en muista. Yksi syy on se, että tätä blogia kirjoittaessani olen kiinnostunut pikkuhiljaa 90-luvusta yhä enemmän, eikä sillä, mitä itse lapsuudestani muistan tai en muista ole niinkään väliä. Toisaalta koen olevani kuitenkin myös teidän lukijoiden asialla - siksi haluan toteuttaa myös postaustoiveita. Siihen hetkeen, että kirjoittaisin jutun vaikkapa Nintendo-peleistä on kuitenkin vielä noin valovuosi (tiedän kyllä, että valovuosi on matka eikä aika, mutta sopii kai sekin tähän), sillä niistä en tiedä sitten sitäkään vähää kuin jostain muusta aiheesta. Nyt kuitenkin mennään jälleen vesille, jotka eivät ole minulle omasta lapsuudestani tuttuja.

Keräily on monille ihmisille rakas harrastus. Erityisiä nuorille suunnattuja keräilykohteita ovat (olleet) vaikkapa erilaiset tarrat, joita 1990-luvulla sai vaikkapa purkkapaketeista ja Spice Girls -tikkaripapereista. Joku halusi kerätä kaikki Spaissari-valokuvat ja joku nimikirjoituksia. Vanhoja ilmiöitä tietysti aiemmilta vuosikymmeniltä! Myöskään jääkiekkokorttien keräilyä ei keksitty 1990-luvulla.

Jostain randomisti vastaan tullut jääkiekkokorttien paketti kaudelta 1991-1992 sisälsi NHL-kortteja sekä satavuotiaan purkkalaatan.

NHL-keräilykorttipaketti, 1991-1992.

Tästä paketista on muuten sanottava ihan off topic -kommenttina, että se on mielestäni visuaalisesti hienon näköinen! Paljon kivampi kuin eräs myöhemmin tuleva.

Mukana oli myös totaalista ajankuvaa Neuvostoliiton nimissä. Sinänsä kiva yksityiskohta, että nämä kortit tosiaan ovat kaudelle 1991-1992, mutta Neuvostoliitto lakkasi olemasta joulukuussa 1991.


Ne varsinaiset pelaajakortit näyttivät taasen tältä. Oli ihan kiva selata näitä kortteja, mutta yksikään nimi ei sanonut minulle mitään, en siis osaa sanoa, onko joukossa yhtäkään merkittävää pelaajaa.



Keräilykorteista löytyivät tietysti myös SM-liigan pelaajat.

Lainaan tähän pätkän Turun Sanomissa julkaistusta jutusta "Keräilykortteja Turusta jääkiekkomuseoon". Kaikessa järkevyydessäni olen leikannut sen kenties viime vuonna lehdestä mutta unohtanut kirjoittaa siihen päivämäärän.

"NHL:n ensimmäinen työsulkukausi 1994-1995 toi todellisen korttibuumin Suomeen. SM-liigassa pelasi useita tähtipelaajia, joiden kortteja fanit halusivat. Erikoiskortteja myytiin parhaimmillaan useiden satojen markkojen hinnoilla.
   Leaf julkaisi vielä sarjoja kausilta 1995-1996 ja 1996-1997, jonka jälkeen sarjojen valmistus Suomessa ja Ruotsissa lopetettiin. Leaf nimittäin valmisti myös Ruotsin Elitserienistä omaa korttisarjaa."
(Sinikka Eskola/Turun Sanomat)

Raimo Summanen.

Raimo, Saku ja viimeisen kuvan kolme jääkiekkoilijaa löytyvät Leafin korttisarjasta kaudelle 1993-1994.

Saku Koivu, 1993-1994.

Jere Keskinen, Petri Kalteva ja Petteri Nummelin. 1993-1994.



Tämä kirppisvastaantulo sisälsi NHL-keräilykortteja kaudelta 1995-1996. Näitä oli siellä pöydällä valtava nippu, ja korteissa oli sekä R-Kioskin että Wiklundin hintalappuja, hintana 14 markkaa.


NHL Hockey, Collectors' choice. 1995-1996.


Itse en tosiaan koskaan kerännyt jääkiekkokortteja - minulla oli muistaakseni kaksi tai kolme korttia, jotka olivat 1990-luvun jälkipuolelta. En tiedä olivatko ne edes mitään oikeita jääkiekkokortteja, mutta siinä Saku Koivu velmuillen hymyili Jenkki- ja Sisu-logojen keskellä. (Vai oliko kyseessä sittenkin poikkeuksellisen arvokas kortti, jonka turvin voisin jättäytyä työelämän ulkopuolelle loppuelämäkseni?) Oli hauska vähän googlailla ja löytää muun muassa keskustelu, jossa ihmiset kertoivat omistaneensa esimerkiksi 10 000 tai 20 000 jääkiekkorttia. Siis oikeasti, kymmenentuhatta! Siinä sitten mietittiin, että isi taisi olla onnellinen joutuessaan niitä ostamaan. Jotkin kortit ovat edelleen arvokkaita, mutta useimmat eivät. Ongelma on kaiketi se, että näitä kortteja painettiin 1990-luvulla niin järjettömiä määriä, että niitä on edelleen liikkeellä hyvin paljon. Lisäksi kortin pitäisi olla kaikinpuolin aivan lyömättömän koskematon ollakseen millään tavoin arvokas. Poikkeuksiakin kuitenkin lienee, mutta en ole alan asiantuntija millin vertaa.

On hauska huomata, että omat alle 10-vuotiaat serkkuni keräävät jääkiekkortteja. Ilmiö ei siis ainakaan ihan kokonaan ole minnekään kadonnut.

Keräsitkö sinä viikkorahoilla lätkäkortteja?

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Oranssina kaiken nään

Löysin Youtubesta suomalaisen Veenus-yhtyeen kappaleen, ja siitä innostuneena tämä kuvapostaus, joka sisältää enimmäkseen jo aiemminkin julkaistuja kuvia.


Veenus julkaisi vain yhden levyn, tämä on vuodelta 1999.



Anne Kukkohovi esitteli ihanaa kesävuotia vuonna 1996.
Huomaa oranssi gerbera.



Suuren Käsityön "trendiohjeita" nuorille, vuodelta 1997.



KodinYkkösen ja Anttilan mainos, noin vuodelta 1998.



Arcanclin meikkimainos.



Trendikäs olohuone á la Avotakka, vuodelta 1995.



Nokian 5110, johon muodikkaasti sai vaihdettua erivärisiä kuoria.

Ja kaikki oranssin sävyissä!

(Laitan ehkä lisää oransseja kuvia myöhemmin)

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Ricky Martin, millenniumin megatähti

Suosikki 8/1999, kannessa tottakai Ricky Martin.


Tämä kirjoitus on omistettu Ricky Martinille, yhdelle 1990-luvun loppuvuosien kirkkaimmalle laulajatähdelle.

Puertoricolainen Ricky Martin, ristimänimeltään Enrique Martin Morales, syntyi vuonna 1971 ja hän alkoi haaveilla laulajan urasta jo 1980-luvulla. Hänen ensimmäiset levynsä olivat espanjankielisiä ja hän esiintyi muun muassa amerikkalaisessa saippuaoopperassa General Hospitalissa. Hän saavutti suurimman menestyksensä vuonna 1999 julkaistulla ensimmäisellä englanninkielisellä albumillaan "Ricky Martin", mutta jo ennen tätä hänen espanjankieliset kappaleensa olivat myyneet hyvin niin Latinalaisessa Amerikassa kuin myös lattarimusiikkia kuuntelevissa piireissä. Kuitenkin potti räjähti vasta kielen vaihtamisen jälkeen. Ricky Martinin levyjä on myyty yhteensä yli 70 miljoonaa - ihan älytön määrä!




Vuonna 1995 julkaistua levyä A Medio Vivir myytiin maailmanlaajuisesti jo 7 miljoonaa, ja siltä lohkaistu sinkku (Un, dos, tres) Maria oli Ranskassa jopa listaykkönen. Sitä seurasi vuonna 1997 julkaistu levy Vuelve. Näitä kahta levyä myytiin miljoonia kappaleita. Erityisesti Vuelve pärjäsi hyvin lattarimusiikin myyntilistoilla.

Ricky Martinin espanjankielisistä kappaleista yksi on ylitse muiden. Vuoden 1998 jalkapallon MM-kisojen kisabiisinä oli Ricky Martinin La Copa de la Vida, joka tunnetaan myös nimellä Go go go ale ale ale, kertosäkeen huudahdusten mukaan. Martin esitti kappaleensa kisojen finaaliottelussa, sai näin satoja miljoonia katsojia kappaleelleen, ja samalla se teki myös koko tyylilajia, lattaripoppia, tunnetuksi maailmalle. Suuri merkitys saattaa olla ollut myös saman kappaleen esittämisellä vuoden 1998 Grammy-gaalassa.

Ricky Martin -levyn arvostelu Suosikissa 1999.
Onkohan Rickyllä muuten tämän levyn kannessa onnenpaitansa,
sillä voit törmätä siihen vielä myöhemmin tässä postauksessa...

Vuonna 1999 julkaistiin Ricky Martinin ensimmäinen englanninkielinen levy, Ricky Martin. Sitä myytiin yhteensä yli 20 miljoonaa kappaletta ja se oli vuoden neljänneksi eniten myyty levy koko maailmassa. Se oli listaykkönen myös Suomessa viikolla 22. Minullakin oli tämä levy itselläni, ja niinpä sen kappaleet tulivat tutuiksi. Levyltä löytyi esimerkiksi sellaiset hitit kuin She's all I ever had, Madonnan kanssa tehty duetto Be Careful sekä Mejan kanssa esitetty duetto Private Emotion. Levyllä oli myös versio paria vuotta aiemmin hitiksi nousseesta Maria-kappaleesta sekä La Copa de la Vidasta, nimellä The Cup of Life. Lisäksi ainakin minulle levyn omistajana mieleen on jäänyt Shake your bon-bon.

Niin, ja Livin' la vida loca. Se oli ehdottomasti vuoden 1999 suurimpia hittejä ja kappale siivitti Ricky Martinin yhdeksi millenniumin suurimmista tähdistä. Hän myös koristi uuden vuosituhannen ensimmäisen Suosikin hopeanhohtoista kantta. Saavutus sekin! ;)



Vuonna 2000 julkaistiin seuraava albumi, Sound Loaded, joka sekin oli menestys myyden yli 8 miljoonaa. Sen suurimpia hittejä olivat She bangs sekä Christina Aquileran kanssa laulettu duetto Nobody wants to be lonely.

Vielä 1990-luvun lopulla Ricky Martinin ajateltiin myös olevan iloisesti ajatuksia horjuttamaton hetero, ja lehdissä arvuuteltiin, kuka seurapiirikaunotar tämän himoitun poikamiehen onnistuisi kesyttämään - tätä kysyi muun muassa Suosikki 1/2000. Lehden jutussa mietittiin millainen nainen Rickylle parhaiten sopisi ja haastattelussa Ricky kertoi naisen viehättävimmäksi ominaisuudeksi spontaniuden. Noihin aikoihin huhuttiin myös Ricky Martinin mahdollisesta suhteesta Madonnaan. Sittemmin Ricky on tullut kaapista ulos, arvostan rohkeutta! Vaikka ei se ehkä enää näinä vuosina ole niin vaikeaa, kuin mitä se olisi voinut olla vuonna 1999.


Suosikissa Madonnan ja Ricky Martinin suhteen laatua
pidettiin yhtenä "pop-maailman tarkimmin suojattuna
salaisuutena pitkään aikaan".

Ricky Martin on sittemmin niin julkaissut lisää musiikkia kuin myös pitänyt musiikkiurastaan taukoa. 

Pieni huomio: Voi olla, että jossain olisi ihan virallisia myyntilukuja, mutta itse olen tätä kirjoittaessa törmännyt vähän kaikenlaisiin myyntilukuihin Ricky Martinin levyjen myynnin osalta. Niihin ehkä kannattaa siis suhtautua pienellä varauksella ja todeta, että no kyllä niitä levyjä aika paljon ostettiin.

Loppuun jotain mistä se maailmanmenestys alkoi. Tässä Ricky Martin esittää La copa de la vidan Grammy-gaalassa vuonna 1998. Huh mikä show! Gaalat ovat siitä jänniä, että vaikka siellä esitettäisiin mikä kappale, jota ei voi muuta kuin tanssia, ihmiset juhlatamineissaan vain istuvat. Onneksi Jennifer Lopezkin nousee lopussa ylös taputtamaan. Kyllä minäkin tämän jälkeen olisi spanglish-kielisiin lattarikappaleisiin hurahtanut. Ricky liikehtii niin hienosti nahkahousuissaan. Kylmät väreet.





tiistai 18. maaliskuuta 2014

Blondi tuli taloon 2010-luvun silmin



Viikonlopun ja alkuviikon aikana korkkasin jokin aika sitten ostamieni Blondi tuli taloon -dvd:iden pinon. Niitä oli ainakin vielä jokin aika sitten mm. Citymarketissa myynnissä kolme kpl = 10 euroa tarjouksella. Valikoimaan kuului myös ainakin Puhtaat valkeat lakanat, Sydän toivoa täynnä sekä Ruusut aika -ohjelmat. Kaikki ehtaa ihanaa ysäriä!

Sitä katsoessani tuli kuitenkin mieleen, miten hidastempoinen tuo sarja todella oli. Yhdessä jaksossa ehditään tavallisesti seuraamaan kahta tai korkeintaan kolmea käytyä keskustelua, eikä jännittävistä, dramaattisista kohdista ole tehty suuria huipennuksia. Toisaalta se siis kuvaa elämää sellaisena kuin on, mutta näin 2010-luvun silmin eron nykyohjelmiin kyllä huomasi.

(Ja lisäys noin pari viikkoa myöhemmin: Eikä, jaksoissa on mainittu muun muassa se, pitäisikö Suomen liityä EU:hun sekä Laura Voutilainen! Ihanaa, kun sarjassa viitataan ajankohtaisiin asioihin.)

Monet 90-luvun ohjelmat ovat kestäneet hyvin aikaakin, esim. jotkin lastenpiirretyt tai vaikkapa Twin Peaks. Myös Puhtaat valkeat lakanat on ollut todella positiivinen yllätys näin aikuisiällä. Jotkin toiset kotimaiset draamat taas näyttävät aika vanhentuneilta. Ei silti, että olisin pettynyt ostokseeni, kyllä noita jaksoja katselee ihan mielellään, kunhan vaan alkuhämmennyksestä selviää! Etenkin kun en kaikkia Hanskin, Hannun ja Margitin juttujen käänteitä muista tai tiedä.

Onko teille tullut samaa vastaan? Miltä 1990-luvun ohjelmat näyttävät nyt? 

Tässä Blondi tuli taloon -sarjan ehkä menevin osa, eli alkutunnari. Sen musiikki on kyllä mainion ysäri ja mieleenjäävä!


Viime huhtikuulta löytyy laajempi postaus Blondi tuli taloon -sarjasta.

lauantai 15. maaliskuuta 2014

1990-luvun Pikku Kakkonen

Television lastenohjelmat täyttävät tänä vuonna 50 vuotta! Yle esittääkin nostalgisia lastenohjelmia nyt kevään aikana seuraavasti: Pikku Kakkosen nostalgiset perjantai-aamut esitetään TV2:ssa 18.4.- 30.5. Parasta ikinä – lastenohjelmat 50 vuotta  TV2 14.4. – 18.4.2014 klo 18-19. Vinkkaan kyllä tulevista ohjelmista vielä lähempänä ajankohtia!


Camilla Mickitzin suunnittelema Pikku Kakkosen logo.
Kuva: Wikipedia.


Ensimmäinen Pikku Kakkonen lähetettiin Ylen kanavalla vuonna 1977, joten tämän vuoden tammikuussa tuli täyteen 37 vuotta tätä ikonista lastenohjelmaa. Pikku Kakkosen alkutunnukseksi tuli Camilla Mickwitzin luoma eri hahmoista koostuva kakkonen vuonna 1983, ja se on käytössä edelleen. Vielä 1990-luvulla Pikku Kakkonen tuli televisiosta vain iltaisin, kun vuodesta 2008 alkaen ohjelmaa on näytetty aamuisin ja iltaisin. Ohjelma lienee edelleen hyvin suosittu, mikä on kyllä herttaista! Melko harvaa menneisyyden lastenohjelmaa enää näytetään televisiossa. Samalla Pikku Kakkonen on tietysti myös muuttunut aikojen saatossa, miksei olisi. Ohjelman sisällä näytettävät ohjelmat ovat vaihtuneet, ja rinnalle ovat tulleet Pikku Kakkosen uositut nettisivut. Oikeastaan Pikku Kakkosta voikin kutsua makasiiniksi, sillä siinä katsotaan eri ohjelmia ja näin oli jo 90-luvulla.



En voi väittää esittäväni seuraavassa täydellistä otantaa 90-luvun Pikku Kakkosista, koska en edes muista ohjelmasta kuin pienen osan, ja koska synnyin jo 80-luvun loppupuolella, en juuri katsonut tätä ohjelmaa enää 90-luvun lopulla.



Ehkä legendaarisimpia ja ikimuistoisimpia Pikku Kakkosen ohjelmia 90-luvulla olivat Pelle Hermanni ja Rölli. Allu Tuppuraisen Rölliä tuotettiin vuosina 1986-2001, ja sarjan kaikki jaksot on julkaistu dvd:llä. Tuppurainen on tehnyt myös paljon "Rölli-musiikkia", joka on kuultu myös tv-sarjassa. Vuonna 2006 Rölli valittiin suosituimmaksi Satu-suomalaiseksi! Minun täytyy tunnustaa, että lapsena pelkäsin Rölliä ihan kamalasti, enkä siis halunnut juurikaan katsoa sitä. En tiedä liittyikö pelko myös siihen, että asuimme käytännössä katsoen keskellä metsää, joten tavallaan vaara kohdata tuolloinen peikko pihalla leikkiessä oli "todellinen". Nykyään suhteeni Rölliin on varsin erilainen. Mitä tapahtuu kun Röllimetsän Kehittämistoimikunta päättää lakkauttaa satuolennot? "Kautta likaisten varpaitteni!"

Sirkuspelle Hermanni tuli ruutuihin jo vuonna 1978 ja sitä tehtiin vuoteen 1988 saakka, mutta jaksoja on sittemmin uusittu. Kiinnostavaa on, että 2000-luvulla uusitut jaksot ovat alkuperäisiä muutamia minuutteja lyhyempiä, mikä johtui siitä, etteivät alkuperäiset, 17-minuuttiset jaksot mahtuneet enää Pikku Kakkoseen. Veijo Pasasen näyttelemä sirkuspelle oli Pikku Kakkosen suosituimpia ohjelmia ja jokainen luultavasti muistaa ohjelman posetiivilla soitetun tunnusmusiikin. Kuka tietää vaikka jaksoja olisi tehty enemmänkin, jollei Pasanen oli kuollut 1980-luvun lopulla.

Yleisö äänesti Pelle Hermannin kaikkien aikojen suosituimmaksi lastenohjelmaksi tammikuussa. Äänestys järjestettiin aiemmin mainitun juhlavuoden kunniaksi. Kyseessä tosin ei ollut mikään absoluuttinen totuus sikäli jos sellaista mielipideasioissa muutenkaan voitaisiin saavuttaa, sillä tässä tapauksessa siis aikuiset äänestivät omasta menneisyydestään suosituimman lastenohjelman.  Voittaja ei kuitenkaan yllätä, sillä ainakin omasta mielestäni Pelle Hermanni oli aivan ihana lastenohjelma.

"Voi änkeröinen!"


Kiinteä osa Pikku Kakkosia olivat myös Ransu Karvakuono ja muut karvakuonot, Riku ja Eno-Elmeri. He olivat juontajina ja muusikoina sekä mukana kaikenmaailman seikkailuissa. Ransu oli mukana myös vuonna 1994 tulleessa Kokkelivekkulit-ohjelmassa, joka naurattaa ainakin kokkeli-sanan käytön vuoksi. Ransu on rodultaan videonoutaja ja Pertti Nättilä on ääninäytellyt Ransua aivan alusta saakka; Se alku sijoittuu vuoteen 1978. Tiesittekö muuten, että Ransun nimi oli alunperin Franciscus, mutta se oli lapsille vähän liian hankala, joten videonoutajasta tuli sittemmin Ransu. Tällä hetkellä käytössä on toinen Ransu-nukke, sillä se ensimmäinen on ehtinyt kulua kaikkien näiden vuosikymmenten aikana aivan loppuun. Ransu on myös tavannut vaikka ketä ja haastatellut muun muassa presidenttejä. 1990-luvulla Pikku Kakkosen ohjelmistoon kuului muun muassa ohjelma, jossa Ransu ja Elina yhdessä arvuuttelivat eläimiä.



Pidin kovasti niin puolalaisesta Nalle Luppakorvasta kuin myös Pikku Kakkosen aluista, joissa itäsaksalainen Nukkumatti tuli ensin paikalle ja jakson lopussa lähti jälleen matkaan heittäessään unihiekkaa. Nukkumattia nähtiin Ylellä vuodesta 1973 (siis jo ennen Pikku Kakkosen alkamista) 2000-luvun alkuun saakka. Kyllä itäblokista saatiin hienouksia! Joskus nykyäänkin Nalle Luppakorvan tunnuslaulu paukahtaa jostain mieleeni, onhan sitä silloin pakko hyräillä.




Pikku Kakkoseen kuuluivat myös mm. ohjelma Kolme Ässää (josta mieleen nousee etenkin hahmojen löntystelevä kävelytapa) sekä Kössi Kenguru. Muistikuvia mieleeni tuo myös australialainen Jonttu-Fantti ja hänen ystävänsä, jota Pikku Kakkonen esitti 1993-1995. Siinä Mikon huoneen lelut elivät omaa elämäänsä. Itse Jonttu-Fantti on vaaleanpunainen pehmoleluelefantti. Muut hahmot ovat keltasininen haitari Hannuli, leluauto Diiseli, vihreä kuumavesipullo Alvari, robotti Raksu sekä myöhemmin ohjelmaan tuleva dinosaurus Vilma. Ohjelmaa löytyy Youtubesta useita jaksoja, tosin alkuperäisinä versioina eli englanniksi. Etsi nimellä Johnson & Friends.


Myös Tiitta Korpelan luoma satuhahmo Ti-ti Nalle tuli tunnetuksi nimenomaan Pikku Kakkosen kautta. Itse en koskaan ollut Ti-ti Nallen fani, vaikka tunnuskappale tietysti kuuluu jonkinlaiseen lapsuuteni soundtrackiin.


Kiinalainen juttu -vhs kirjaston varastosta.


Kerrotut tarinat olivat Pikku Kakkosen suola. Perinteen oli aloittanut jo Lasse Pöysti kertomillaan iltasaduilla. Yksi ohjelma oli Kiinalainen juttu, jossa kerrottiin kiinalaisia tarinoita ja tehtiin "kuvia" mustilla geometrisesti leikatuilla paloilla, eli siis harrastettiin kiinalaista Tangram-peliä, kuten allaolevasta tekstistä ilmenee. Kiinalaista juttua tehtiin vuosina 1993-1994. Tästä voit katsoa jakson Kiinalaista juttua Ylen Elävästä arkistosta.

"Kiinalainen juttu on TV 2:n Pikku Kakkosesta tuttu ohjelmasarja, joka opastaa lapsia kuuntelemaan tarinoita. Ja niitä tosiaan saammekin kuulla! Mukana on kiehtovia kertomuksia niin hupsusta jäniksestä, lohikäärmevenekilpailusta kuin neiti Liu Luista, joka ottaa karhun luokseen asumaan. Entäpä sitten jutut hevosesta, kiireestä ja unirievusta - mukana on kaikkiaan 20 eri tarinaa. Kunkin jakson tarinan yhteydessä sarjan juontaja Minne Rinne-Laturi kokoaa hahmoja palapelileikillä, joka perustuu ikivanhaan kiinalaiseen Tangram-peliin. Ohjelman varsinainen tarinankertoja on kiinalainen nukke, herra Ling Tsao Tang."
- Pikku Kakkosen parhaat -sarjan Kiinalainen juttu -kasetin takakannen teksti

Toisessa satuohjelmassa näyttelijä Sinikka Sokka kertoi Grimmin satuja. Satuja lähetettiin Pikku Kakkosessa 1997-1999.

"Grimmin perinteisissä saduissa eläytyy näyttelijä Sinikka Sokka taiten kaikkiin rooleihin ja loihtii esiin sadunhohtoisen ihmemaan. Ennen kuin hän viimeisessä sadussa vaipuu rakastetun prinsessa Ruususen satavuotiseen uneen nähdään viisi muuta mainiota tarinaa. Hän on salaperäinen Holle-muori palvelijattarineen, Bremenin pelimannien iloiset eläinhahmot, koppava kuninkaantytär Rastaanparta-sadussa, kaikentietävä suutari Naskali sekä pullosta ilmoille tupsahtava henki."
- Pikku Kakkosen parhaat -kasetin takakannen teksti.


Ruusunen ja muita Grimmin satuja -vhs kirjaston varastosta.


Oma ehdoton suosikkijuontajani Pikku Kakkosessa oli Olli Mononen, jonka itse asiassa olen nähnyt juontavan yhtä Pikku Kakkosen ohjelmaa aivan viime vuosinakin. Erityisesti mieleen ovat jääneet kesäjaksot, joissa Olli mopoili ympäri maata ihanissa kesäauringon maalaamissa maisemissa. Samalla Olli myös juonsi koko makasiinia ja lisäksi hän tuli tunnetuksi mm. sirkustirehtöörinä, siitä video tässä. Tuossa ohjelmassa lapset pääsivät itse esittämään omia temppujaan. Tykkäsin myös Ollin ja Ransu Karvakuonon yhteisestä arvausleikista, jossa jotenkin niin hienosti maalattiin esiin kuvaa jostakin ammatista.

Pikku Kakkosessa katsottiin lisäksi "uutisia", käytiin luistelukoulussa ynnä muuta sellaista - jaksoissa oli siis mukana paljon lapsia niin yleisössä kuin ihan pääosassakin. Monilla ohjelmilla oli tietysti jonkinlainen opettava funktio. Pääsikö teistä kukaan mukaan Pikku Kakkosen tekoon? Itse muistan hämärästi 90-luvun alkupuolen Pikku Kakkosista myös esimerkiksi ohjelman, jossa lapset leikkivät pihaleikkejä vanhan ja suuren talon pihalla, ohjelman jossa opeteltiin lauluja ja säveliä Eeva-Leena Sariolan opastamana, ohjelman jossa lapset ratkoivat rikoksia eräänlaisessa kilpailussa sekä (ehkä Maikki Harjanteen kirjoihin perustuvan?) animaation - siitä saan yhä mieleeni naislukijan äänen, ja muistamassani jaksossa perhe lähti saarelle kesäloman viettoon. Muistan myös näytellyn ohjelman, jossa isoisä opetti tekemään pajupillin. Muitakin kaukaisia mielikuvia on, muttei mitään mistä saisi kunnolla kiinni.

Ja Pikku Kakkosen posti! Kuinka moni muistaa vielä ulkoa Pikku Kakkosen postilokeron? Itse en muistaakseni koskaan lähettänyt piirustuksiani Pikku Kakkoseen, mutta noin yleisesti tämä taisi kuitenkin olla aika suosittua. 

PL 347
33101 Tampere 10

Oi minä niin muistan noiden tikkaiden harjailun!


Lukuisia Pikku Kakkosen ohjelmista löytyy ainakin pieninä pätkinä Ylen Elävästä Arkistosta kunhan vain etsii hakusanalla Pikku Kakkonen, sieltä vain penkomaan! En koe sinänsä tarpeelliseksi käydä tässä läpi niitä kaikkia. On tietysti huomattava, että Pikku Kakkosessa oli mukana myös aika paljon ulkomaisia animaatioita ja ohjelmia, joihin Ylellä ei ole oikeuksia, eikä niitä siksi löyty Ylen sivuilta, eikä Elävän arkiston kokoelma noin muutenkaan ole täydellinen. Missä esimerkiksi on Olli mopoilee -videot? Kysyn vaan.

Pikku Kakkosen suomalaisia ohjelmia on julkaistu ainakin vhs:nä Pikku Kakkosen parhaat -nimisessä sarjassa. Dvd:ltä taas löytyy esimerkiksi Rölliä ja Pelle Hermannia.

Millaisia Pikkukakkos-muistoja teiltä löytyy, mikä oli suosikkiohjelmanne?




PS. Pikku Kakkonen oli nimensäkin mukaisesti TV2:n ohjelma. TV1:lla taas nähtiin vuosina 1986-1992 lastenohjelmaa Puoli Kuusi. Ehkä kirjoitan siitä vielä joskus myöhemmin. Esimerkiksi Hapsiainen oli Puoli Kuuden ohjelma. Hapsiainen tuli myös minun ja kavereitteni leikkeihin. Päiväkodissa rakensimme kaverin kanssa päiväkodin pihalle suorastaan hapsiaisten kodit. Kaverin oli sammalesta, minun oksista rakennettu. Ainakin ykkös-kakkosluokalla vielä leikimme hapsiaisia, joiden koti oli luonnollisesti kunkin oma pulpetti. Itselläni ainakin saattaa mennä hieman sekaisin, mikä oli Pikku Kakkosen ja mikä Puoli Kuuden ohjelma - olen ainakin pyrkinyt tässä kirjoittamaan nimenomaan Pikku Kakkosesta, mutta jos olen jossain kohdassa mennyt sekaisin, niin pahoittelen!

*******

MUOKS. Huhtikuussa 2016: Olen poistanut postauksesta siinä alunperin mukana olleita videoita, jotka on poistettu Youtubesta. Pahoittelen!

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Omo-info, kuinka voin auttaa?



Kenties mainostemppuna, kenties huolesta suomalaisten pyykkiä kohtaan, Omo-pesuainevalmistaja lanseerasi 1990-luvun jälkipuoliskolla puhelinpalvelun nimeltä Omo-info. Mahtava ajankuva hetkeltä, jolloin Internet oli murtautumassa läpi!

Tämä mainos löytyi vuoden 1997 Suuresta Käsityöstä (11/1997), mainoksia tietysti lienee ollut julkaisussa jos toisessakin. Omo-infoa mainostettiin myös televisiossa. "Omo-info, kuinka voin auttaa?" Alla olevasta mainoskoosteesta Omo-infon mainos löytyy kolmen minuutin kohdalta, maaliskuulta 1998.




"Haluamme auttaa sinua, jotta pyykinpesusi sujuisi helpommin ja saisit pyykkisi puhtaammaksi. Siksi olemme ottaneet  käyttöön Omo-infon, jonne voit soittaa kun tarvitset neuvoja pyykinpesuun.

- Mitä teen tahroille, jotka eivät lähde pesussa?
- Voiko tämän vaatteen pestä koneessa?
- Mikä pesuaine sopii värillisille vaatteille?
- Onko olemassa hajusteetonta pesuainetta?

Soita Omo-infoon, kun sinulla on pyykinpesua koskevia kysymyksiä."



Omo-infon kulttimaine perustui ensinnäkin siihen, että numeroon soittaminen oli ilmaista. Niinpä puhelinlinjalle alkoikin päätyä oikeiden pyykkiongelmien lisäksi kaikenmoisia pilapuheluita, ja mistä tiedän, vaikka se olisi niittänyt suosiota myös yksinäisten ihmisten juttuseurana.

Minunkin kaveripiirissäni Omo-infoon soitettiin pilapuheluita. Tosin taisimme keksiä jotain "oikeita pyykkiongelmia", emme esimerkiksi kertoneet itse pudonneemme maaliämpäriin tai jotain muuta hieman vähemmän uskottavaa. Ilmeisesti Omo-infon työntekijät saivat kuitenkin kuultavakseen kaikenlaisia vitsejä ja tarinoita. Omo-infoon liittyviä muistoja löytyykin noilta yleisimmiltä keskustelupalstoilta. Mites on teidän laita, saitteko tekin toteutettua teini-ikäisyyttänne Omo-infon avulla? :D



maanantai 10. maaliskuuta 2014

Vuonna 1991



Vuosi 1991 oli dramaattinen. Vuosi alkoi Persianlahden sodalla. Koko vuosi seurattiin tiiviisti Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan tapahtumia. Numeerisesti kaikki huipentui vuoden viimeiseen päivään, jolloin Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta. Itse en Neuvostoliiton hajoamista muista, olin tuolloin vasta 4-vuotias.




Loppuvuosi oli dramaattinen myös Suomessa, sillä laman voi todella sanoa alkaneen tänä vuonna. Keskustapuolueen Esko Ahosta tuli eduskuntavaalien jälkeen pääministeri ja aikamoiseen tilanteeseen hän joutuikin. Pankkikriisin ja Neuvostoliiton hajotessa (eli idänkaupan romahtaessa) talous laski nopeasti. Loppuvuonna markka devalvoitiin, eli sen arvoa heikennettiin suhteessa muihin valuuttoihin. Työttömyys alkoi kasvaa nopeasti, yrityksiä meni konkurssiin. Pankkimaailmassa myllersi.




* Neuvostoliitto hajoaa, virallisesti purkamisesta päätettiin 26.12.1991, Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta 31.12.1991
* Lama alkaa toden teolla, markka devalvoidaan marraskuussa
* Persianlahden sota alkaa tammikuussa
* Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitetaan Radiolinjan verkossa
* Eduskuntavaalit: Esko Ahosta tulee pääministeri

Viihdemaailmassakin tapahtui, kun vanhoja rakkaita menetettiin ja uusia saatiin. Irwin Goodman menehtyi vain 47-vuotiaana taksinpenkille keikkamatkalla Viipurista Haminaan, kirkko täyttyi hautajaisväestä. Vuonna 1991 toisaalta julkisuuteen tulivat niin Tanja Karpela (silloinen Vienonen) kuin Samuli Edelmankin.

Twin Peaksissa selvitettiin Laura Palmerin murhaa.
Sarjan "avauskuva".

Maailmalla suosittu Twin Peaks saatiin Suomen televisioon, TV2:lla taas alkoi suomalainen Kummeli (jonka tarina jatkuu toki myös vuonna 2014, elokuvan muodossa).

* Jani Sievinen voittaa Euroopan mestaruuden 16-vuotiaana
* Yleisurheilun MM-kisoissa Tokiossa Suomi saavuttaa kolme mitallia: Miesten keihäänheitossa tulee kaksoisvoitto (Kimmo Kinnunen & Seppo Räty) ja Sari Essayah kävelee pronssille
* Nirvana breikkaa, kun Nevermind julkaistaan; Smells like teen spirit nousee suureksi hitiksi ja Kurt Cobain tunnetaan Suomessa saakka
* Twin Peaks esitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa keväällä 1991
* Samuli Edelmann tulee toiseksi Syksyn Sävelessä (kappaleella Pienestä kii) sekä Euroviisu-karsinnoissa (kappaleella Peggy), nousee suuri Samuli-kuume
* Kummeli-tv-sarja alkoi

Suuren Käsityön juttu, jossa neuvottiin
tekemään helpot kesähousut. Kenties vyölaukkua lukuunottamatta
tämä kuva voisi varmaan olla myös vuodelta 2014.


Avotakka 1991, juttu "Suomalainen koti '91".

Eurodance oli vielä tulevaisuutta, ja vuoden 1991 suurimpiin hitteihin mahtuikin paljon raskaampaa rokkia. Samuli Edelmanin breikkaus toi hänelle myös listahittejä.

Vuoden suurimmat hitit:
* Bryan Adams: (Everything I do) I do it for you
* Roxette: Joyride
* Michael Jackson: Black or white
* Guns n' Roses: Don't cry // You could be mine
* Metallica: Enter Sandman
* Ne luumäet: Onnellinen perhe
* Chris Isaak: Wicked Game
* Enigma: Sadeness
* Samuli Edelman: Peggy
* R.E.M.: Losing my religion
* Hausmylly: Se mustamies
* Inner Circle: Bad Boys

PS. Kuka muu lauloi Inner Circlen kappaletta muodossa "päät pois?" Vaikka kyllähän sen tiesi, ettei sinä nyt varmaan giljotiinista lauleta.

Hausmyllyn Se mustamies on nykykuuntelulla vähintäänkin mielenkiintoinen. Kieli poskessa tehty kappale varmasti alunperin (Wikipedia itseasiassa luokittelee tämän myös kategoriaan "huumorikappaleet"), mutta nykyään n-sanaa ei taida lauluissa käyttää muut kuin Musta Barbaari. Ja ihan hyvä niin. Se mustamies oli kuitenkin vuoden 1991 Suomen myydyin single. Ehkä siinä on sitten ajankuvaa, kun Suomeenkin alkoi saapua tummaihoisia pakolaisia, ja joidenkin ihmisten pelko "ne vie meitin naiset" sai uuden asteen.

Huomasin myös unohtaneeni vuoden 1990 postauksesta yhden erittäin legendaarisen kappaleen, joten esitelläänpä se nyt tämän seuraavan vuoden kohdalla. Sillä mitä olisi 1990-luvun kotimainen iskelmämusiikki ilman Hanna Ekolan kappaletta Villihevosia? Ekola palkittiin vuonna 1991 parhaan naissolistin Emmalla, joten onhan tämä myöhästyminen tavallaan ihan perusteltavissa. Lisäksi tämä seuraavan live-esiintyminen on vuodelta 1991 Suomi soi -nimisestä listaohjelmasta.


Samuli Edelmann saavutti vuoden aikana kaksi kakkossijaa, sillä hän tuli toiseksi sekä Suomen Euroviisu-karsinnoissa että Syksyn Sävelessä. Alla hän esittää Peggy-hittinsä. Aika monen tuntemaksi hänen äänensä oli kuitenkin tullut jo edellisenä vuonna, sillä Edelmannia kuultiin Muumilaakson tarinoiden Niiskuna. Muumit alkoivat pyöriä televisiossa vuonna 1990. Myös elokuva- ja tv-rooleja Edelmann oli tehnyt jo 1980-luvun alkupuolelta saakka. Edelmannia nähtiin myös yhdessä vuoden 1991 katsotuimmassa elokuvassa, Vääpeli Körmyssä. Hän olikin näiden Körmy-elokuvien vakikasvoja.



Emma-gaalaa heräteltiin myös tauon jälkeen henkiin vuonna 1991. Tässä tunnelmia gaalasta:




Tässä on aivan ihania tv-mainoksia vuodelta 1991. Mukana mm. Polly Pocket, Pandan suklaarusinoita, Valion Nami Nami -vanukkaita, Rice Crispies -muroja ja niin edelleen.



Vuoden 1991 katsotuimmat elokuvat Suomessa:
1. Uuno Turhapuro herra Helsingin herra
2. Mies ja alaston ase 2½
3. Terminator 2: Tuomion päivä
4. Tanssii susien kanssa
5. Uhrilampaat
6. Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet
7. Robin Hood - varkaiden kuningas
8. Hot Shots - kaikkien elokuvien äiti
9. Thelma ja Louise
10. Lastentarhan kyttä

Ulkoilupuvun malli Suuressa Käsityössä.
Kuvassa ollaan kaikinpuolin ajan hermolla,
sillä vuonna 1991 Suomessa koettiin
kova jojobuumi.


Vuonna 1991 Suomeen saapui suuri jojobuumi, joka pääsi aina uutisiin saakka. Radiomafiassa Matti Pellonpää ja Kari Väänänen lukivat Nalle Puhia, siitä on kiva video Elävässä Arkistossa.


Itse taisin viettää aikaa hiekkalaatikolla, retuuttaen pikkusiskoa ja askarrellen upeita vessapaperirullatöitä seurakunnan kerhossa. Auringonpaisteisena kesäpäivänä saatoin näyttää vaikkapa tältä:

Itse bloginkirjoittaja se siinä.
Eipä tainnut tietää tyttö, minne
tämäkin poseeraus vielä päätyisi.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Iltasanomien nettisivujen kävijäryntäys, 1999


Ilta-Sanomien nettisivuilla koettiin jännittäviä hetkiä toukokuussa 1999. 


Kiitos ystävät - ja anteeksi!
Tiistaina 4.5.1999 Ilta-Sanomien verkkopalvelussa tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys. Sivuillamme vieraili vuorokauden aikana 19.655 eri kävijää! Serverimme onkin ollut todellisessa kestotestissä... Keskiviikko-aamuna tuo samainen serveri temppuili tunnin verran ja mm. päivän uutiset saatiin päivitettyä vasta klo 9 jälkeen. Todella noloa, mutta inhimillistä. Hankimme putken päähän lähiaikoina entistä järeämmän "tykin", jotta vierailut sivuillamme sujuisivat ilman murheita. Ei enää www = world wide waiting!


Alkuperäisiä sivuja on luettu Wayback Machinen kautta.