maanantai 30. heinäkuuta 2012

Tv-helmi Enkeleitä ja Pikkupiruja

Vuonna 1998 YLEltä tuli mitä parhainta nuortensarjaa, kotimaista Enkeleitä ja Pikkupiruja aina 18:a jaksoa myöten. Että minä pidin siitä!

Sarja kertoo Paisteen ala-asteen syyslukukaudesta ensimmäisestä koulupäivästä joulujuhlaan saakka. Koulu ei ole ihan mikään tavallinen ala-aste, sillä opiskelumetodit ovat persoonallisia: hipahtavan rehtori Annikki Tuiskulan luotsaamassa koulussa ei tule läksyjä ja oppilas määrittää itse sitä, missä järjestyksessä ja miten "opintojaan" edistää. Koulun uusien oppilaiden Hennan ja Markuksen vanhemmat eivät tietenkään asiasta tykkää ja ovatkin pitkin vuotta napit vastakkain erityisesti reksin kanssa.


Mukana ovat kiltin Hennan (joka pitää hiuksia sellaisella pannalla ihan samalla tavalla kuin minä, voi kääk, tuoltako todellä näytin?) lisäksi muun muassa todellinen pikkupiru Ossi, reksin ultrasöpö poika Tuukka (tähän hahmoon olin tietysti nuorena hiukan rakastunut), lestadiolaisperheen lapsia; on uusioperhettä ja tavallista ydinperhettä ja vanhempienkin välisiä suhteita. Sonja Fogelholm on kirjoittanut YLEn Elävän arkiston sivuilla seuraavaa: "18-osaisessa sarjassa käsiteltiin paljon nuoria koskevia aiheita ihastuksista itsenäisyyteen ja opiskelusta vanhempien kanssa riitelyyn. Ala-astelaisten elämää ei sievistelty vaan sarjan nuoret myös kiroilivat ja saattoivat tehdä jopa laittomuuksia."

Itse muistan sarjan niin hyvin, että sitä on kenties ollut kotikuntani kirjastossa vhs:nä. Sarja tuntui aidolta ja kiinnostavinta oli tietysti nuorten rakkaustarinat, mutta toisaalta myös se, antaako Henna-hahmon äiti lopulta periksi ja antaa lastensa jäädä Paisteen ala-asteella oppimaan. Sarjan hahmot olivat hyviä ja niin näyttelijätkin, hivenen ärsyttävää Hennan näyttelijää lukuunottamatta. Ehdoton suosikkini oli tietysti järisyttävän ihana Ronnie Andersson (tässä kuvassa oikealla), joka Tuukka Tuiskulaa esitti kivasti.

Ja nytpä sarjan pääpiirteitä voi seurata Elävässä arkistossa: sieltä löytyy otteita jokaisesta sarjan jaksosta, noin seitsemän minuuttia kustakin jaksosta. Ihanaa! Tätä olen tosiaankin odottanut. Laatuohjelmaa. Eikä maailma tuosta ole kovastikaan muuttunut, luulen että nykylapsetkin voisivat pitää tästä.

Ja tietysti lavasteet ovat vahvasti 90-luvun loppua. On Spice Girls -julistetta ja paljon oransseja vaatteita. Leirikoulun iltadiskossa soi Sanin ja Samulin Tuhat yötä. Ihanaa!

Mene katsomaan sarjaa tästä!

PS.
Sarjan nettisivut löytyvät yhä arkistoituina! Siellä pääsee muun muassa tutustumaan sarjan eri perheisiin ja näyttelijöihin. Kyseiseen paikkaan käy meno tästä.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Kesäterveiset 90-luvun Salosta!


Kirpputorilta tarttui mukaan tämä ihanuus, Salo-postikortti. Mukana muun muassa upea vanha vaakuna. Kortti tuo merellisen tuulahduksen suvisen Salon torilta, Salon sydämestä ja yhdestä kaupungin parhaasta paikasta. Miten upeen viilee mesta! Kuvan tarkkaa vuotta en tiedä. Fantan logosta ja yleisestä habituksesta päätellen ollaan 1990-luvun alussa, mutta ei se Salo mikään trendikkyyden etuvartio ole koskaan ollut.

Haluaisin kyllä tietää, miten on edennyt se prosessi, jonka myötä tästä valokuvasta on jalostunut postikortti. Etualan epäselvät lapsihahmot varjossaan ja muutamia selkämyksiä. Ja siinä vaakunan takana lumoava roskakori, valtava saavi. Kaikki kääntyvät pois kameran suunnasta ja Fanta-kuosiset auringonvarjot jättävät torieläjät varjoihin. Torikauppa lienee kuhisevaa siellä takana. Vai ehkä tässä onkin haluttu johdattaa katsojan katse nimenomaan kortin keskiosaan jossa ihanat kukat helmeivät auringonvalossa. Aika tihrustamiseksi menee. Mutta monen monta ihmistä voi Salossa olla samaan aikaan samassa paikassa, elävä ja vilkas pikkukaupunki. Etenkin kesällä, etenkin torilla.

Ajankuvaa tämäkin. Ja onhan toi Fanta.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Tule mukaan! Hetkiä legendaarisen keittokirjan äärellä

Vaasan myllyn Tule mukaan, Leivomme Anni-Helenan kanssa löytyi kotimme keittiöstä koko lapsuuteni. Vanhempani saivat sen lahjaksi 1980-luvun lopulla. Aivan tarkkaa vuotta on vaikeaa tietää. Lahjan antaja ei ole sitä omistuskirjoitukseensa kirjannut, eikä teoksesta löydy julkaisuvuotta (mitä ihmettä?) eikä painoksen järjestysnumeroa. Kirjanen oli kuitenkin 1980-luvulla ja 90-luvun alussa tilattavissa Vaasan myllyltä, ja sen ensipainos julkaistiin vuonna 1984. Lisäpainokset ilmestyivät vuosina 1985 ja 1990. Erityisesti kirjan Kristiina Louhen piirroskuvitukset ovat ihania! Kierreselkämyksen ansiosta kirja oli helppo selailtava ja taiteltava.



Tätä kirjaa selailin jo lapsena paljon, kaipa se sitten oli visuaalisesti niin miellyttävä, ja ihailin varsinkin muutamaa tietyn kakun kuvaa, sellaisia erikoiskakkuja, joita meillä ei koskaan leivottu. Sen sijaan pullat tehtiin aina tämän Anni-Helenan ohjeen mukaan. Anni-Helenan jauhoja taitanee Raision nettisivujen perusteella ainakin saada edelleen kaupoista. Söpöä ulkomuotoa pussilla tosin ei ole, perus Sunnuntai-meininki vain. Nykymittapuun mukaan niin ohjeet kuin kirjan valokuvatkaan eivät liene trendikkäitä, mutta ei aika niistä nyt niin kamalan pahasti välttämättä ole ohi ajanut.


Kirja oli jaettu 12 osaan kuukausien mukaan. Tämä ylläoleva tornikakku oli ainainen suosikkini, marjaisa ja jännittävän korkea kakku oli niin hieno.  Tähän päivään mennessä en ole sellaista koskaan syönyt, marjat menevät kuitenkin mieluiten sellaisenaan, ihan marjoina vain. Ohje lienee elokuun kohdalla.

Oliko jollakulla muullakin tällainen?

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Barbie-leikki alkaa nyt!

Ykkösleluja minulle olivat lapsuudessani pikkuautojen ja legojen lisäksi Barbit, tietysti. Minulle ja siskolleni kertyikin barbeja melko isot pinot, Kenejä oli toki vain kaksi tai kolme. Ja pari "Barbien lasta", jotain niitä Todd-poikia ja semmoisia. Suurin osa leluistamme oli ihan oikeita barbeja, mutta tietysti joukossa oli muutama wannabe-nukke myös. 


Eli tässä muutamia 90-luvun legendaarisimmista (siis minun omien valintojeni ja muistojeni mukaan)
Barbie-nukeista:


Hyvin rakkaita minulle olivat myös ne parit Barbie-tuoteluettelot, joita tuli selattua ilmeisesti niin paljon, että ne hiutuivat aikaa myöten ajasta ikuisuuteen (muun muassa tästä löytyy kuitenkin muutamia niin tuttuja kuvia, että voisin pakahtua!). Oli ihana katsoa loputtomia kuvia mahdollisista barbeista ja niiden vaatteista, vaikka en koskaan tulisi niistä juuri mitään saamaankaan. Samoissa kuvastoissa oli tietysti myös mukana vaikka mitä barbien taloja ja huonekaluja. Esimerkiksi tämä Barbien retkeily-/telttailusetti herätti muistoja :) Hienoimpana muistan laskettelukeskus/rinnemajan, jossa pystyi myös tekemään kaakaota (ja olihan näitä muitakin, esimerkiksi Barbien limsakoju). Pienen google-seikkailun jälkeen itseasiassa löysin puolivahingossa kuvan tästäkin hökkelistä, se oli näemmä nimeltään Barbie Chocolate Shop. Oi, miten nostalgista! Parhaissa Barbie-leluissahan yhdistyi itse kivasti barbie-maailmaan, sillä niistä löytyi esimerkiksi itselle samanlainen koru kuin barbille tai muuta sellaista. On tosin hankalaa sanoa, oliko Suomessa lopulta edes saatavilla niitä kuvastojen ja luetteloiden ihmeellisiä tilpehöörejä autoista kaikkiin vaatteisiin ja rakennuksiin.

1990-luvun barbit muistan kaunispiirteisinä ja erittäin sinisilmäisinä, jopa sinisilmämeikkisinä nukkeina (kuten vaikka tämä), joiden jalat olivat siitä ärsyttävää materiaalia, että yleensä ei ollut toivoakaan yrittää pukea niiden ylle housuja. Jossain vaiheessa barbeilla oli aina isot, muoviset ja neonväriset korvakorut. Kas tämän linkin takana malliesimerkki. Ei siis ihan tällaiset, kuin näillä korubarbeilla:

Earring Magic -barbit. Näillä oli mukana kahdet korut,
ja ne saattoi tietysti yhdistää esim. omaan rannerenkaaseen.

Minulla oli varmasti omat lempibarbini kaikkien niiden meidän nukkejemme joukosta, mutta lopultakaan sillä ei kamalasti tainnut olla väliä, oliko nukke alunperin joku hieno hääbarbie vai ihan tavallinen "halpisbarbie". 1990-luvulla barbit olivat vielä perin kalliita leluja, eikä siis ole mikään ihme, että varmasti yhdellä jos toisella oli myös niitä kaikenmoisia Cindejä ja Petroja leikeissä mukana, minulla ainakin. Yksi suosikeistani, jos sellainen kuitenkin pitäisi valita, olisi voinut olla esimerkiksi Capri Barbie, se siis näytti tältä (nukke myös "kuvakollaasissani alarivissä toisena oikealta). Yksinkertaisuudessaan  kaunis, ja voihan olla, että kiharapäisenä samaistuin sen kähärään tukkaan. Keskusteluissa kavereiden kanssa on myös nimittäin tullut esiin se, että tummahiuksiset kaverini olivat leikkineet mieluiten muilla Mattelin nukeilla kuin itse Barbeilla, nimittäin esimerkiksi Terera-nukeilla. Hämmentävää, mutta totta :)

Costume Ball Barbie, vuodelta 1990.

Ylläolevaa Costume Ball -barbia minulla ei koskaan ollut, mutta kaupponen hyllyiltä ja loputtomista barbilehdistä ja -mainoksista tämä nukke on kyllä hyvin tuttu.

Jos 1990-luvun barbie kiinnostavat erityisesti ja jopa keräilymielessä, niin onhan aiheesta onneksi kirjojakin! Esimerkiksi tämä Collector's Guide to 1990s Barbie Dolls.

Mahtavan kesäisiä Havaji-barbeja tässä. Ehkä kaikki tummahiuksiset ystävättäreni olisivat leikkineet enimmäkseen tuon tummahiuksisen Marinan kanssa ja minä vaaleana Barbiella. Ken on onneksi vielä tuollainen perinteinen Ken eikä mikään poikatyttö, vaikka kieltämättä tuo napapaita on hieman... No, ysäriähän se.

Hawaii Barbie -nuket.

PS. Jollet pelkää .ru-päätteisiä nettisivuja, niin tässä oikea helmi: Joku mahtava on skannannut nettiin muutaman Barbie-katalogin vuosilta 1993-1995!  Saksankielellä tosin, mutta väliäkö tuolla. En minä ainakaan ihan 1990-luvun alussa osannut lukeakaan, joten tuli vain tuijoteltua kuvia, ja tuttuja kuviahan noista monet ovat! Oi, miten hienoa :) Ja niitä pääset siis katsomaan tästä. Tervemenoo!

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Lambadaa suomalaisittain (ja kaikkien suosikki Anna Hanski)

Nyt ollaan muutaman kuukauden säteellä 1990-luvusta ja siis vuodessa 1989, mutta sopinee blogini teemaan tämä silti oivallisesti. Ja videohan voisi ihan yhtä hyvin olla vaikka vuodelta 1991... Ainakaan ulkoiselta habitukselta kaikki näyttäisi ihan samalta.

Selaillessani vanhaa, päiväkotiaikojen ystäväkirjaa huomasin, että melko moni lapsuuteni kaveri oli nimennyt lempilaulajakseen Anna Hanskin - ja tämä tottakai vuosia ennen Salattuja Elämiä. Satuinpa  sitten löytämään YouTubesta tämän erittäin herkullisen pätkän. Lauluna raikaa 1980-luvun lopun suuri hitti Lambada Anna Hanskin laulamana, suomeksi totta kai, muttei siinä sentään kaikki. Kannattaa nimittäin kiinnittää huomiota myös upeaan tanssiesitykseen. Miespartnerina siinä ketkuttaa nykyisinkin erittäin tuttu tanssituomari, Jukka Haapalainen. Tsekkaa ainakin Jukan mahtava takatukka ja salihousut. Anna Hanski ei itse ole kovinkaan hottis-mimmi habitukseltaan, ja valomiehelläkin on vähän ongelmia. Bändin pojat sen sijaan ovat mitä ilmeikkäimpiä ja muutenkin outoja.

Mutta varoituksen sana myös: myötähäpeää helposti tuntevana ihmisenä pystyin itse kuikuilemaan tätä vain sormien välistä. Huh huh!


Anna Hanskin suuria hittejä 1990-luvulla olivat sen Salkkareiden tunnuskappaleen Tunteisiin lisäksi esimerkiksi mainoksessakin soinut Jos et sä soita ja Kotiviini. Sittemmin on ollut hiljaisempaa, vaikkei hän musiikkihommista ihan vetäytynytkään ole. Anna Hanskin suurimman kuuluisuuden vuodet sijoittuvat sinne minne se ystäväkirjakin: 1990-luvun alkuun.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Tv-päivä 14.7.1999

Taannoin esittelin pientä Jyrki-palaa heinäkuun neljännentoista päivän tv-ohjelmistosta vuodelta 1999. Nyt tässä koko päivän tarjonta.


Ja kyllä, kuvasta tuskin saa tekstin tasolla paljonkaan selvää, joten tässä vielä ohjelmat kirjoitettuna (ohjelmien sisältöjä en jaksanut naputella, joten kysy jos jokin jäi mietityttämään :) )

TV1
4.00 Uutisikkuna
6.55 Ykkösen aamu-tv
9.15 Venäläisen animaation mestarit
9.40 Wayne julistaa
10.05 Perhelääkäri
11.05 Uutisikkuna
15.55 Euronews
16.05 Komisario Morse
17.00 Tv-uutiset
17.10 Bingoloton keskiviikkopotti
17.40 Viittomakieliset uutiset
17.45 FST: Kortnytt
17.46 FST: Aurinkokivi
18.15 FST: Tv-nytt
18.35 Uutisotsikot
18.36 Prisma: Raivoisat meret
19.30 Ulkolinja: Stalinin naapurit
20.25 Vikinglotto
20.30 Tv-uutiset ja sää
20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli
21.05 A-Studio
21.30 Yleisurheilun Eliittikisat
23.00 Tv-uutiset
23.10 FST: Kvällsnytt
23.20 Rallin MM-sarja
23.50 112 auttajat
0.20 Euronews
0.30-4.00 Uutisikkuna

TV2

6.55-9.10 Uutisikkuna
16.30 Elämää se vain on
16.55 Elämäni eläimet
17.25 Pikku Kakkonen
17.55 Kakkosen kesäsää
18.00 Tv-uutiset
18.15 Kotimaan katsaus
18.30 Uneton yö
19.00 Kaunopartio (Josta tuo kuvakin on)
19.20 Stefanie
20.05 Veronican salaisuudet
20.30 Euroopan parantajat
21.00 Pullahiiri
22.00 Bella Block
23.50-0.45 Saman auringon alla: Unelmoija ja unikansa

MTV3

6.30 Ostoskanava
7.00 Huomenta Suomi
9.05 Ihmemies MacGyver
10.00-11.00 Ostoskanava
14.00 Ostoskanava
15.00 Batman
15.30 Jyrki
17.00 Viiden uutiset
17.05 Sydämen asialla
17.55 Ruututoimitus: Viikon paras
18.00 Kymppitonni
18.30 Onnenruudut
19.00 Seitsemän uutiset
19.10 Talousuutiset
19.20 Tulosruutu
19.25 Päivän sää
19.30 Ihmeidentekijät
20.00 MTV-Dokumentti: Valkoisten varastama lapsuus
20.55 Uutiset ja sää
21.00 Oikeus ja kohtuus
21.55 Vikinglotto
22.00 Kymmenen uutiset
22.20 Tulosruutu
22.30 Kaikki kaupungistani
23.00 Kevyesti swingaten
23.20-1.00 Sisäkuvia

NELONEN

15.15 Barbara
16.00 Lääkäriasema Neljä
16.30 Montana
17.00 The Monkees
17.30 Lontoo liekeissä
18.30 Mennään bussilla
19.00 Poliisikoira Rex
20.00 Nelosen uutiset, sää ja urheilu
20.15 TosiTV
20.30 Seinfeld
21.00 Bliss
22.30 Seinfeld
23.00 Nelosen uutiset ja sää
23.05 Planeetta Plupu
00.05 Saalis
00.55-1.00 Vikinglotto

Tuostahan voisi miettiä monenkinlaisia muutoksia nykypäivään verrattuna ja haikailla erityisesti espanjalaisen Perhelääkärin perään, mutta ennen muuta on sanottava, että kylläpä sitä Vikinglotto tuli joka tuutista!

Lyhyesti kuitenkin: Vaikka tuossa ollaan jo ihan 1990-luvun lopussa, niin ohjelmia on tv:ssa silti paljon nykyistä vähemmän, niinkuin kyllä televisiokanaviakin. Urheilua tuli vielä TV1:ltä, arkipäivisin tv-ohjelmia ei aamupäivällä/iltapäivällä paljoakaan tullut ja nuorten kesäaamujen ohjelmista saatiin nauttia vain kesäkuisin. Mutta toisaalta tämä 90-luvun malli on kyllä ihan hyvä. Pitääkö sitä oikeasti olla näkyvilla kolmattakymmentä kanavaa, joista suuri osa pukkaa ohjelmaa 24 tuntia vuorokaudessa? Toisaalta tuossa ei ole montaakaan ohjelmaa, joita oikeasti olisin edes halunnut katsoa, eniten olisi kiinnostanut Jyrkin lisäksi tuo espanjalainen Perhelääkäri-sarja, jolle toivon uusintaa YLEllä (tai jollain muullakin maksuttomalla kanavalla) tulevaisuudessa. Lisäksi uutisia tuli vielä vuonna 1999 vähemmän kuin nykyään. Tällaiselle uutismaanille se olisi ollut ihan kauhistus :P

Ja miksei Euronewsia tule enää? Nykyään ne voisivat kiinnostaakin. Ei siitä ihan tajuttoman kauaa taida olla, kun katosivat ruuduista. Tajusin nyt.

Toisaalta voinee sanoa, että paljoakaan ei ole muuttunut. Televisiossa pyörii edelleen ihan samoja ohjelmia, ja kyllähän tuossakin ohjelmatarjontaa on jo melko paljon. Erityisesti monien YLEn ohjelmien nimet eivät kerro minulle paljonkaan, joten hankalaa sanoa, mitä kaikki ohjelmat todella ovat pitäneet sisällään. 

70 luvulta, päivää! -blogin Ninnu esitteli vain jokin aika sitten tavallista 1970-luvun tv-ohjelmistoa kirjoituksessaan Television orjat. Itse suunnittelin tätä kirjoitusta siitä saakka, kun keväällä satuin tämän ko. päivän sanomalehden löytämään, joten sikäli en matki häntä. Tuon Ninnun jutun kautta voi kuitenkin kivasti verrata 1970-luvun tv-ohjelmia paitsi vuoteen 2012, myös 1990-lukuun. Kanavien ja ohjelmien määrässä vuosi 1999 sijoittuu siten tosi loogisesti näiden kahden muun ajan väliin niin kanavien kuin ohjelmienkin määrässä. Siitä laadusta onkin sitten kamalan paljon hankalampaa mennä sanomaan mitään. Mutta kehitys kehittyy, Keijoseni.



maanantai 16. heinäkuuta 2012

Kenien muodonmuutos

Itse järkytyin, kun kävin tutustumassa leluhyllyllä nykyleluihin, tarkemmin sanoen barbeihin. Tai ei se Barbie, vaan se Ken. Huoh. Barbiet näyttävät yhä melko samalta kuin 1990-luvun alussa, mutta entäs ne uljaat ritarit? No ei. Liikaa Justin Bieber -henkeä!


Ensinnäkin, eihän Kenillä voi olla silmämeikkiä?! Ja siis tunnustan juu, olihan jo 90-luvulla niitäkin Kenejä, joilla oli oikeita hiuksia (tai siis muovista tehtyjä hiuksia), ei vain tuollaisia muovipäitä kuten tuo vasemmanpuoleinen Ken tuossa. Itse kuitenkin leikin pääosin nimenomaan juuri tuonnäköisillä, nimenomaan vaaleahiuksisilla Keneillä. Näissä 1980-luvun ja 1990-luvun Keneissä on jonkinlaista peruskomeaa henkeä, puku päällä näyttää ehkä vähän James Bondilta ja herrasmieheltä nyt ainakin. Sen sijaan nämä nykyiset Kenit näyttävät 16-vuotiailta poikabändin laulutaidottomilta jäseniltä.

Eikä tuo ylläoleva 2010-luvun Ken ole edes esimerkki pahimmasta päästä. Katsokaa näitä! Hitsi soikoon, kyllä Kenin kuuluu olla enemmän macho ja miehekäs kuin tuollainen metroseksuaali mallipoika. Ah, paheksun ja kieltäydyn hyväksymästä ajassa tapahtuvia muutoksia! 

Terveisin nim. Nykylapsista huolestunut -87

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Jyrki, 14.7.1999

Salon Seudun Sanomat 14.7.1999.

Tasan kolmetoista vuotta sitten erään kesäisen Jyrki-lähetyksen kattaus näytti tältä. Aijai :) Yksi suosikkiosioni oli kenties tuo VikaVideo, joka muistaakseni oli joku katsojan toivevideo, joten se saattoi olla jotain hiukan vanhempaakin, ylipäätään taatusti hyvää ja laadukasta kamaa.

Jyrki rulezzzz !!!!

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Miten maailma makaa? Listapoimintoja viikolta 28, osa 3

Armas vuosi 1997, johon hyvin monet omat ysärimuistoni tuntuvat tiivistyvän kuin vesiytimet taivaan pilvissä. Leirikoulun diskot on tanssittu jo toukokuussa ja kesällä tuttuun tapaan elän puoliksi uimarannalla, puolittain kotimetsässä. Leikin ja saan pisamia olkavarsiin. Tv-kanava Nelonen aloittaa toimintansa. Perussuomalaiset valitsee Timo Soinin puheenjohtajakseen kesäkuussa. Loppukesästä räjähtää, kun Michael Jackson konsertoi metallinhohtoisessa puvussaan Helsingissä, ja tätini on häntä katsomassa tuhansien muiden tavoin.

Vuonna 1997 näyttää tulleen tavaksi se, että samat kappaleet ovat pidempiä aikoja singlelistan ykkösenä. Apulanta alkaa olla tosi iso nimi:  se saa yhteensä yksitoista listaykkösviikkoa singlelistalla kolmella eri kappaleella. Kesällä kuunnellaan Matoa. Jotta saataisiin sataprosenttinen ysärikokemus, on syytä kuunnella tämä musiikkihelmi live-esityksenä Jyrkissä :)


Vuonna 1998 vuosikymmenen loppu alkaa häämöttää, mutta vielä on kesää jäljellä. Heinäkuun alkupuolella Taleban kieltää Afganistanissa niin videot, televisiot kuin satelliittiantennitkin ja voi kuinka kaukana se maailma on meistä.

Voi vaikuttaa tylsältä, mutta Apulanta oli erittäin suuri nimi myös vuonna ysikasi, ja listoja katsellessa he oikeastaan ansaitsisivat jopa oman postauksen yksin listamenestyksestään tänä vuonna: Teit meistä kauniin on ensin putkeen KOLMETOISTA VIIKKOA listaykkösenä kesäkuun lopulta syksyyn saakka. Saman Levy-yhtiön (eli Levy-yhtiön) Tehosekoitin katkaisee mahtavan voittokulun viikolla 38, mutta Apulannan kuuntelijat eivät hätkähdä. Teit meistä kauniin palaa listaykköseksi vielä kuudeksi viikoksi. Sama sinkku on siis 19 viikkoa listaykkösenä, joten tätä voinee jo pitää yhtenä vuoden suurimmista kappaleista. Näillä ostomäärillä luulisi läpyskän löytyneen aika monen kotoa.

Ja on sanottava, että kappale on ihan oikeasti näin särisevä,
ei johdu kuuntelijasta tai YouTubesta tämä.

Ja viimein olemme päässeet vuosikymmenen viimeiseen kesään. On vuosi 1999 ja milleniumhuuma uhkaa jo Suomeakin, mutta aurinko paistaa edelleen. Vrouw Maria -hylky on juuri löydetty ja Suomesta on tullut EU:n puheenjohtajamaa. Kalervo Kummola ja Teemu Selänne kolaroivat. Jälleen yksi Kennedy menehtyy onnettomuudessa Yhdysvalloissa.

Vuosikymmenen aikana moni on ehtinyt tehdä tuttavuutta niin kännykkään kuin tietokoneeseenkin.  Musiikin suhteen maailma on muuttumassa sikälikin, että suomalainen musiikki on breikkaamassa maailmalla aivan uudella tavalla. Meillä on HIM, Darude ja Bomfunk MC's. Mieleni olisi tehnyt postata tähän joku vuoden muista suurista hiteistä (esimerkiksi Lou Began Mambo number five tai Eiffel 65:ta tai Aikakonetta), mutta koska idea on seurata vuosia yhden viikon kautta, niin mennään sillä, mikä oikeasti listaykkösenä olikin: Madonna. Joulun tienoilla se HIM:kin olisi viimein noussut listaykköseksi megahitillään Join me. Oi joi, jännittävät ajat!



keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Miten maailma makaa? Listapoimintoja viikolta 28, osa 2

1993 on vihdoin se vuosi, kun Suomen viralliselta singlelistalta alkaa löytyä sitä perinteisintä ysärimusiikkia: 2 Unlimited, Ace of Base, Cappella, Culture Beat... Mutta kesäheinäkuun vaihteessa listan ykkösenä köllötteli kahden viikon ajan UB40 kappaleellaan Can't help falling in love, perin tuttu kappale kyllä sekin.

Samaan aikaan Tsekkoslovakia oli hajonnut kahtia samettivallankumouksessa ja suojeluskunnistakin sai taas puhua ääneen. Uutuuttaan hohtava Naantalin Muumimaailma houkutteli meidänkin perheen pikku matkalle. UB40:n tahtiin asteltiin rantahiekalla auringon laskiessa mereen, kesälomien grillimakkarat tirisivät. Luultavasti monet astelivat sillä rantahiekalla juuri tämän tahdissa eivätkä voineet mitään sille, että olivat rakastumassa palavasti.


Saapuessamme kesään 1994 olen juuri "valmistunut" eskarista ja odottelen peruskoulun alkua. Eletään suoran kansanvaalin ja Martti Ahtisaaren Suomessa. Taloudella ei mene hyvin, mutta aallonpohja ei enää entisestään syvenekään. EU-jäsenyydestä väännetään kättä, ja Toimi Kankaanniemi on sen vuoksi eronnut hallituksesta. Kahdeksas heinäkuuta Pohjois-Korean Kim Il Sung kuolee sydänkohtaukseen. 

Vuosi on täynnä suuria hittejä, kuten Taikapeilin Jos sulla on toinen, ja  Rednex on iso nimi. Ja iso nimi on myös viikon 28 listaykkönen: sveitsiläinen DJ Bobo. Hänen laulussaan kaikki tanssivat ja pitävät hauskaa. Ehta kesähitti siis :) Kappale on listaykkösenä kaksi viikkoa.

Music is what I'm living for, Everybody loves to dance
With another summer romance uh baby
Everybody likes to move
All the fellows having the groove uh baby
Everybody move your feet
To the rhytm of this beat
Everybody sing this song
All the people having fun



Ja koittaa vuosi 1995, jääkiekkovuosi, EU-jäsenyyden vuosi. Koko vuosi kuunnellaan Scatmania, joka tosin harmikseni ei ollut listaykkösenä viikolla 28. Loppuvuodesta Coolion Gangsta's Paradise tulee räjäyttämään pankin, mutta kesällä 1995 se on vain tietämätöntä tulevaisuutta. Bosniassa heitetään pommeja Srebrenicaan. Ruotsissa juhlitaan 18-vuotiasta Vickania. Minä käyn kesälomalla ainakin Puuhamaassa ja Linnanmäellä, uimarannalla muina päivinä.

Pandora on listaykkösenä ABBA-coverillaan. Niinhän se vain on, että ABBA tulee aina takaisin!




Vuonna 1996 kännyköitä alkaa jo olla, Nokia puksuttaa menemään. Martina Hingis voittaa Wimbledonin kaksinpelin mestaruuden 15-vuotiaana. Ihmisiä kuolee niin olympialaisten pommi-iskuissa kuin pudonneissa lentokoneissakin, Hillary Clinton tulee tapaamaan maamme naisvaikuttajia, muun muassa erään ulkoministeri Tarja Halosen. Kesän suurin hitti on Fugeesin Killing me softly, joka viihtyy listaykkösenä seitsemän viikkoa. Kyllä me sitä niin vain ostimme. Samaan aikaan Spice Girls tekee lämpimurtoaan, mutta Wannabe ja Say you'll be there saavat listan ykkösijoja vain kahden viikon edestä. XL5 tanssii yläruumiit paljaana Kaunista Petoa. Ah, se on kaunista aikaa :)




maanantai 9. heinäkuuta 2012

Miten maailma makaa? Listapoimintoja viikolta 28, osa 1

Hei ja tervetuloa viikolle 28! On heinäkuun alkupuoli, hellettä, lämpenevät uimavedet.

1990-luvulla aivan kaikkien vuosien kaikkina viikkoina ei kerätty Suomen virallista singlelistaa, mutta tehdään siitä huolimatta aikamatka. Valitut kappaleet ovat viikoilta 28 tai mahdollisimman läheiseltä ajankohdalta.

Vuonna 1990 heinäkuun helteillä maassamme kuunneltiin mitä ilmeisimmin ihan sikana englantilaisen Guru Joshin kappaletta Whose Law (is it anyway)?. Tämä kasaridiskobiittinen ja jopa saksofonineen soiva jumputus ei ainakaan Suomessa jäänyt elämään, miksiköhän? Tanssikappale lienee kuitenkin soinut tuona armaana rakkauden kesänä (no kaikkihan ne on rakkauden kesiä) paljonkin, onhan siinä jotain kesäistä ja letkeää. Itä-Saksassa alettiin käyttää läntistä D-markkaa ja noin kuukautta aiemmin Esko Ahosta oli tullut Suomen pääministeri. Minä itse tein matkan Helsinkiin ja Korkeasaareen isän ja äidin kanssa ja odotin pikkusiskoani syntyväksi. Suomessa vielä kaikki hyvin.


Kesällä 1990 Suomi oli jo laulanut Eppu Normaalin tahtiin ja sama jatkui seuraavanakin vuonna. Heinäkuun alussa 1991 Suomen singlelistan ykkönen oli Eppujen hitti Lensin matalalla. Samalla on vain kuukausi aikaa siihen, kun idässä Neuvostoliiton presidentti Gorbatsov syrjäytetään ja Viro vaatii itselleen itsenäisyyttä. Sen jälkeen perässä tulisivat päivien sisällä Latvia, Ukraina, Valko-Venäjä ja muut. Mutta aavisteltiin kesällä 1991 silti jo tulevaa, sillä heinäkuun ensimmäisenä päivänä Varsovan liitto oli hajotettu virallisesti. Suomen pankeilla ei mennyt kovin lujaa. Paitsi ehkä alamäkeen.




Ja tulemme vuoteen 1992. 

"ABBA-esque on brittiläisen Erasure-yhtyeen julkaisema EP. Neljä uudelleenversioitua ABBAn kappaletta sisältäneestä "ABBA-esquesta" tulikin Erasuren siihenastisen uran ensimmäinen kotimaansa singlelistaykkönen. Yhdysvaltain albumilistalla EP noteerattiin korkeimmillaan sijalle 85 ja EP:n tunnetuin raita, Take A Chance On Me, nousi Hot 100 Airplay Chartin sijalle 51." Näin kertoo ikiluotettava Wikipedia. On se ABBA jännä! Aina se tulee uudelleen, on kyseessä sitten yhtyeen oma kokoelma tai A-teens tai Mamma Mia -musikaali. Niinpä vuonna 1992 ABBA-esque viihtyi Suomen sinkkulistan kärjessä kaksi viikkoa. Niiden jälkeen meno hieman muuttuikin, sillä Erasuren jälkeen seuraava listaykkönen on Nirvanan Lithium.

Kesällä 1992 Neuvostoliitto olikin jo hajonnut, ja harva kai osasi kunnolla sanoa, mitä itärajan takana oikein tapahtuu, saati ennustaa tulevaa. Elimme epävakaita aikoja, kuomaseni! Edellisenä syksynä SKOP:n maksukyky oli romahtanut ja 1992 oltiin jo laman syövereissä. Meillä oli pankkikriisi, vaikka me pikkupiltit tuskin sitä ymmärsimme. Samaan aikaan Venäjän uusi presidentti Boris Jeltsin tuli valtiovierailulle Suomeen ja vakuutti, että kaikki maidemme välillä on hyvin ja ettei Venäjä asioihimme puutu. ABBA soi, kun Ruokolahdella etsittiin leijonaa.




perjantai 6. heinäkuuta 2012

Tapaus Candice F. Ransom

Jokin aika sitten kirjoitin jutun muutamasta nuortenkirjasta, joita olen 1990-luvulla lukenut, kuten nyt aiheeseen tietysti sopii. Sain muutaman kommentin liittyen Candice F. Ransomiin ja hänen kirjaansa Oma luokka pitää pintansa. Tätä ennen olin pitänyt hänen kirjaansa täysin yksittäistapauksena, sillä en muistanut, että kotikuntani kirjastossa olisi ollut enempää hänen kirjojaan. Koko kirja tuntui muutenkin niin randomilta, koska useimmat lukemani nuortenkirjat joko kuuluvat johonkin sarjaan tai ainakin oolivat sellaisen kirjailijan kynästä, joka on kirjoittanut enemmänkin. Tämä kyseinen Ransomin kirja oli aikanaan kiinnittänyt huomioni hyllyssä aivan sattumalta ja erityisesti takakantensa ja sen kansikuvan perusteella olin sen lainannut ja lukenut.

Kommenttien saattelemana halusin kuitenkin selvittää hiukan enemmän sitä, kuka Ransom oikein on ja ennen muuta sen, onko hän tunnettukin kirjailija ja mitä hän on julkaissut. Lopputulos oli miltei huimaava:

Candice F. Ransomilla on omalla nimellään varustettu nettisivu, jonka mukaan "Candice Ransom is the author of more than one hundred children’s books—picture books, chapter books, easy readers, mid-grade novels, biographies, nonfiction, even board books." Hän on siis kirjoittanut lukuisia lasten- ja nuortenkirjoja, ja kirjoittamisen lisäksi hän on työskennellyt opettajana. Häneltä lienee suomennettu alle kymmenen kirjaa. En löytänyt nopealla googlettamisella aivan tarkkaa tietoa, mutta suomennettu on ainakin kirjat (tuon Oman luokan lisäksi) Isosisko jujuttaa, Isosisko oikkuilee ja Isosisko niuhottaa sekä Kohta kymmenen ja puoli ja Kohta kaksitoista. Ransom ei vaikuta olevan kovin palkittu tai tunnettu tai kulttimainetta nauttiva kirjailija, mutta tuottoisa hän ainakin on ollut, ja jo minunkin saamieni kommenttien mukaan useat ovat häntä lukeneet.

Lisäksi Ransom on kirjoittanut lapsille ja nuorille suunnattuja tietokirjoja etupäässä historiasta ja historiallisista henkilöistä. Näissä kirjoissa hän on muun muassa kirjoittanut lasten elämästä Yhdysvaltain sisällissodan aikana, George Washingtonista, Maria von Trappista ja äiti Teresasta. Kaikki henkilöitä en tosiaan edes tunnistanut nimeltä vaikka historianopiskelija olenkin. Kirjat käsittelevät lähinnä Yhdysvaltain historiaa, ajallisesti ne kiinnittyvät Yhdysvaltain itsenäistymiseen ja sisällissotaan ja 1800-lukuun.

Ja lopuksi: Candicella on aivan älyttömän söpö blogi: 
http://www.candiceransom.com/honeysucklevine/ Käy ihmeessä tsekkaamassa! Vaikkei jaksaisi kaikkea lukea hänen ja perheensä elämästä, niin mukana on roimasti nättejä valokuvia. 

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Emilia, unohdettu(ko?) ysäritähti

Pelkkä nimi Emilia ei välttämättä sano sinulle mitään, mutta lienet kuitenkin kuullut tämän ruotsalaisen Emilia Rydbergin kappaleen Big big world vuodelta 1998, koska eihän sitä karkuunkaan päässyt. Tämä samanniminen levy minulla on peräti omanakin (jossain vaiheessa yritin myydä sitä kirppiksellä, mutta kauppa ei käynyt, hyvä vai huono asia?), mutta on vaikea kuvitella, että olisin ostanut sitä itselleni. Musiikki on nimittäin hiukan liian pliisua makuuni, tuskinpa pidin tällaisesta edes 1990-luvulla. Vaikka mistäs sitä tietää. Muistan, kuinka pikkuserkkuni äiti tai mummi sanoi, että onpas kivoja lauluja, sellaisia mukavan kilttejä ja kauniita. Joo-o, siinä ehkä yksi syy, miksi esipuberteetti-ikäinen ysärilapsi ei halunnut tykätä siitä.

Emilia ei kuitenkaan ole aivan niin yhden hitin ihme kuin luulla voisi - hän on julkaissut 2000-luvulla muutaman levyn, ja parhaimmillaan hän on yltänyt lauluillaan tällä vuosituhannella Ruotsissa jopa listakakkoseksi singlellään Var minut. Sikälikin merkittävää, että ainakin Wikipedian mukaan Big big world -debyytti olisi ollut korkeimmillaan listan sijalla 14. Ihan mukavaa, että tällaiset ysäri-ihmeet tekevät ihan varteenotettavia musiikkiuriaan vielä myöhemminkin. Suomessa Emilia Rydberg ei kuitenkaan ole mikään eritysen tunnettu, tai ties vaikka olisin tietämättäni häntä kuullut. Var minut kuulostaa mielestäni erehdyttävän paljon euroviisulta, mutta on kai siihen syykin: ruotsalaiset tekevät nykyään lähes puolet kaikista euroviisuista maahan katsomatta, joten kai heidän kädenjälkensä sitten kaikessa muussakin näkyy.

Tämä Big big world oli kuitenkin 1990-luvun loppupuolella kohtuu suuri hitti ja lienee sijoittunut ihan kivasti myös Jyrki Countdownissa, joka minun elämässäni oli Radio Mafian Lista-ohjelman ohella toinen maailmaa määrittänyt ja raiteillaan pitänyt ohjelma. Ja vaikka kappale todella on vuodelta 1998, niin ei tämä niin erityisen ysäriltä kuulosta. Toisinaan unohtuu, että tehtiin silloin muutakin kuin eurodancea ja tyttöbändimusaa. 


sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Ysärikokoelma

YleX-radiokanavan Parasta ennen! -ohjelman ja sen juontaja Matti Airaksisen kokoama kokoelmalevy Timanttista jyystöä vol. 1 julkaistaan heinäkuun puolenvälin jälkeen, 18.7.2012. Löysin tulevan tupla-cd:n biisilistan ja tältähän se näyttää. Noin 95 % kappaleista on tuttuja, mutta missä on Spice Girls? Olisin muutenkin toivonut ehkä aavistuksen enemmän suomalaista musiikkia, mutta tällä mennään ja hyvältä vaikuttaa :)

CD1
La Cream - You
Scooter - How Much Is The Fish
2 Unlimited - No Limit
Leila K - Murderer
Taikapeili - Jos sulla on toinen
Backstreet Boys - Everybody
Corona - Baby Baby
Double You - Please Don't Go
Rednex - Wish You Were Here
Mira - Elät formulaa
Ice Mc - Think About The Way
Alexia - Me and You
Ace Of Base - All That She Wants
Kikka - Käyrä nousemaan
Aikakone - Odota
C&C Music Factory ( Presenting Freedom Williams) - Gonna Make You Sweat
Gala - Freed From Desire
Gigi D' Agostino - "Bla Bla Bla"
Darude – Sandstorm
S.O.A.P. – This is How We Party
Lutricia McNeal - Ain't That Just The Way
CD2
Solid Base - You Never Know
Drömhus - Vill Ha Dig
Alexia - Uh La La
Dr. Alban - It's My Life
XL 5 - Kaunis Peto
Movetron – Romeo ja Julia
Cappella - U Got 2 Know
Titiyo - Come Along
Nylon Beat - Teflonlove
o’Ou : Huku rytmiin
Whigfield - Saturday Night
DJ Bobo- Somebody Dance With Me
Scatman John - Scatman - Ski-ba-bob-ba-dop-bob
101- Ooa Hela Natten
Navigators –Superstar
Neon 2 -Kemiaa
Anticapella - Move Your Body
Los Del Rio - Macarena
ATB - 9PM (Till I Come)
E-Type - Angels Crying
Raptori – Oi beibi

Ainakin yhden coverinkin tuolta löysin - Ooa Hela Natten on alunperin Attack-yhtyeen vuonna 1981 julkaisema hitti, olenkohan edes kuullut tätä 101:n versiota?