90-luvun piirrossarjoja

Lastensarjoja oli tv täynnä 1990-luvullakin, ja tietysti piirrettyjä. Tämä otos ei ole lainkaan kattava, tuskinpa edes muistan tai tiedän puoliakaan kaikista niistä sarjoista, joita televisio suolsi. Tässä listauksessa onkin siis lähinnä ohjelmia, jotka syystä tai toisesta olivat omia suosikkejani 90-luvulla. Uskonpa näiden olevan myös monien muiden sukupolveni ihmisten kollektiivisessa muistissa.

1. Prätkähiiret
Children of the 90s -blogin kirjoittaja on huomauttanut, että mikä ihmeen idea on luoda joukko hiiriä, jotka ajavat moottoripyörillä ja jotka - tottakai - ovat kotoisin Marsista. Niinpä.
 Sarjaa esitettiin MTV3-kanavalla vuosina 1994-1996. Turbon, Vinskin ja Moton seikkailut liimasivat minut tv:n eteen kerta toisensa jälkeen. Vasta näin vuosien, tai siis yli vuosikymmenen jälkeen olen huomannut, että sarjassa puhuttiin aika lapsille sopimatonta kieltä välillä - seikka, jota totisestikaan en muista.
   Ja muistan, että joskus 90-luvun puolivälissä iskä tai äiti osti minulle ruotsinlaivalta Prätkähiiri-karkkeja. Ne oli sellaisia limaisia hahmoja, mutta ehkä ihan hyviä. Tärkeimpiä oli silti ne hiiret, ei maku.
Ja niin, Prätkähiirissä on maailman parhaimmin nimetty konna: Lalli Leipäjuusto (kuulemma kokonimeltään Lalli Leonardo Laktoosi Leipäjuusto, uskokaa tai älkää).

2. Vili Vilperi
Koalakarhu Vilin ja hänen kovin monilajisen ystäväjoukkonsa temmellykset jäivät lähtemättömästi mieleen. Ehkä myös siksi, että isovanhempani nauhoittivat näitä vhs:lle, ja heidän muut lapsenlapsensa, joka ovat kaikki 3-8 vuotta minua nuorempia, ovat näitä katsoneet, joten vielä teini-iässäkään en tosiaankaan päässyt Vilperistä eroon.
   Vili Vilperissä yhdistyi kivasti lasten ja aikuisten välisiä jännitteitä, koulumaailmaa, seikkailuja, keppostelua sekä hyvien ja pahojen vastakkainasettelua. Olivathan ne dingot sarjassa aikamoisia pahiksia.
   Vili Vilpereitä löytyy monia jaksoja YouTubesta, jos nostalgiakohtaus sattuu päälle :) Oma suosikkijaksoni on ehkä se, jossa Vilin luokka esittää koulussa Romeo ja Julia -näytelmän.



3. Muumit
Itsestäänselvää. 
Ja tuotteistettuja jo 90-luvulla niin hyvin, että muumia löytyi niin mukista, paidasta, jugurtista kuin leluistakin. Lähes koko sarja oli kotona tv:stä nauhoitettuna vhs:llä. Ees ja taas katsottu kymmeniä kertoja. Ei silti ole löytynyt Vaaralliselle juhannukselle vertaa!
   (Ja niitä uudemmpia muumeja, joissa seilataan aikakoneella ja sellaista, niitä en ole koskaan katsonut.)

4. Babar
   Olin ehkä hiukan outo lapsi, sillä pidin kaikista piirrossarjoista ehkä eniten Babarista, enkä sielunkumppania ole tässä suhteessa koskaan löytänyt. Anyone?? Syytä mieltymykselleni en sinänsä osaa analysoida. Elefantit ovat söpöjä? Ehkä, mutta jokin siinä vain vetosi. Sinänsä sarja oli hiukan kuin Vili Vilperikin, että mukana oli seikkailuja, kepposia, pahiksia (Ratakses ja muut sarvikuonot, vaikka Viktor olikin kunnon poika) ja sellaista.
   Sarja on alunperin kanadalainen ja se valmistui vuosina 1989-1991, ja Suomessa sitä esitettiin 1993-1994. Meillä kotona oli suunnilleen kaikki Babar-jaksot vhs:lla. Erityisen jännittävä oli tietysti se jakso/jaksot, joissa on suuri metsäpalo, ja kaikki eläimet ovat sitä yhdessä sammuttamassa.
   Anekdoottina vielä se, että sarjan ääniä tekivät KOM-teatterin näyttelijät.



5. Turtlesit
"The plot of the comic book and animated Teenage Mutant Ninja Turtles is so incredibly complicated and insane, I can't even begin to explain it here. In short, it features a group of adolescent mutant sewer-dwelling turtles with exceptional martial arts skills and a penchant for pizza. I don't know what these people were on when they came up with this idea, but I would have loved to be a fly on the wall at that meeting. Or, you know, just one of the meeting participants. That would probably be better and more realistically feasible than the fly route. If I had a Delorean going 88 mph, I mean. Otherwise that's just ridiculous."

Kai mä Turtlesejakin katsoin, vaikken sinänsä itse sarjasta paljon mitään muista. Parasta sarjassa on mielestäni yhä kaikkien neljän teinikilpikonnan nimet: Leonardo, Michelangelo, Donatello ja Rafaello. Vaikka enhän mä silloin 90-luvulla tietenkään tajunnut, mistä ne nimet tulevat.

6. Maailman ympäri 80 päivässä
Tämäkin nyttemmin myös dvd:llä julkaistu sarja oli meillä niinikään vhs:llä, suoraan televisiosta nauhoitettuna tietysti. Olen katsonut Phileaksen seikkailuja hyvin moneen kertaan, myös sarjan kahta jatko-osaa, eli Matka maailman keskipisteeseen sekä Matka kapteeni Nemon kanssa. On sanomattakin selvää, että maailmanympärimatkakuvaus oli näistä kaikkein parhain.
   Erityinen muisto on kenties siitä, että yksi sarjan parhaista jaksoista, se jossa Phileas ja muut pelastavat prinsessa Romin leskenpoltolta, nauhoitettiin hiukan spesiaalilla tavalla. Olimme nimittäin sillä viikolla perheen kanssa etelänmatkalla, ja jakso piti ottaa ajastimella. Onnistui, huoh! Siinä vaan sattui sitten olemaan alussa enemmän jotain muuta ohjelmaa. Ja jännittihän se tietysti silloin että voi nyyh, jollei se yksi jakso nauhalle tulekaan. Tai mitä jos sen esitysaika jostain syystä muuttuu. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, myös Romille.

Prinsessan pelastusta roviolta pääset seuraamaan tästä. Se oli niin ihanan pelottava ja hurja ja erityinen kohta! Aika hurjaa näyttää pienille lapsille (olkoonkin että piirroshahmon) miltei elävältä polttamista.

Ja jotta kirjan sijaan tästä tulisi vain yksi kirjoitus, päätän tähän. Vaikka en minä esimerkiksi Barbukarhuja, Tiny Toonseja, Halinalleja, Dariaa, Hämähäkkimiestä, Hopon poppoota, Mozartin pumppua (ihana!!) tai Kaukametsän pakolaisia ole unohtanut. 
   Lisää muisteluja tulossa, tietenkin.

Kommentit

  1. Babarissa on aivan ihana tunnusmusiikki! <3 Noin muuten en kyseistä sarjaa muista jaksokohtaisesti paitsi sen missä oli oopperan kummitus.

    Toi Maailman ympäri 80 päivässä -sarjan rovio-kohtaus taitaa olla meidän kaikkien ysärin lapsien trauma. :D Se oli muistikuvassa ihan hirveän pelottava, muttei se enää näin vanhemmiten hetkauta. :D

    VastaaPoista
  2. Seurasin itsekin näitä kaikkia sarjoja <3 Muumit ovat yhä rakkaita ja kestävät edelleen katselua :D

    Mielestäni on aika harvinaisen hienoa, että Babarissa oli noin laadukkaat ääninäyttelijät! Nykyajan dubbaukset ovat poikkeuksetta melko tasottomia...

    VastaaPoista
  3. Minäkin olen seurannut näitä kaikkia. Kollektiivista muistia tosiaankin! Prätkähiiriä ja Turtleseita vähiten, mutta kyllä niitäkin on tullut leikittyä serkkupojan kanssa. Luulin muuten, että Michelangelo oli "Maitolanselo".

    Mustakin Babar oli ihana! Siinä oli jännitystä ja jotenkin tykkäsin niistä Babarin lapsista tosi paljon. Ja olihan ne hei kuninkaallisia!

    VastaaPoista
  4. Mäkin tykkäsin hurjasti Babarista!! Tosin kyllä kai toi 80 päivää oli mun suosikki heti olipa kerran amerikan jälkeen. Mutta kaikkia olen kyllä katsellut. Kyllä silloin vain oli hyvät sarjat. Nykyään on ihan kakkaa kaikenmaailman mitkälie.. ;)

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Joka ikinen näistä sarjoista kuului suosikkeihini. Nykyisin mielipiteet on vähän muuttunut: Prätkähiirien dubbaus on hirveä, Turtlesien uusi versio on parempi, mutta Willy Fogista pidän nykyisin jopa paljon enemmän kuin lapsena. Katsoin DVD:ltä kaikki jaksot putkeen enkä skipannut yhtään kohtausta.

    VastaaPoista
  7. Pratkahiiret ja Turtlesit oli mun suosikit. Naapurilla oli Turtlesit VHS:lla ja siskon kanssa katottiin sita nauhaa niin monta kertaa, etta se meni rakeiseksi.. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, muru! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikaopas: 90-luvun teemabileet

Ysäri-tietovisa

Kaupan kylmähyllyllä - Valion 1990-luvun tuotteita

Suosituinta musiikkia elokuussa 1997

Anttilan syysmuotia vuodelta 1993

90-luvun korut: papukaijat, tarrakorvikset ja kaulapannat

Ruokahistoriaa: Kun einekset ja mausteet alkoivat rynniä keittiöihin

90-luvun muistoja haussa!